Keskiviikko 17.9.2014

Vapaussotaa juhlittiin

Luotu: 
23.5.2008 13:49
Pe, 05/23/2008 - 13:50 -- admin
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Marsalkka Mannerheim Viipurin vapautuksen 20-vuotismuistojuhlassa.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Viipurilaiset koulupojat muodostavat kunniakujan lentokentältä Viipuriin johtavan tien varrelle, kun marsalkka Mannerheim seurueineen saapuu Viipurin vapautuksen 20-vuotismuistojuhlaan.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Marsalkka Mannerheim saapuu Viipurin vapautuksen 20-vuotismuistojuhlaan lentoteitse. Vastaanottajia Suur-Merijoen lentokentällä.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Lotat annostelevat ruokaa Viipurin vapautuksen 20-vuotismuistojuhlaa osallistuneille veteraaneille, joilla on kunniamerkit rinnassa.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Viipurin vapautuksen 20-vuotismuistojuhlan paraati Viipurin keskustassa.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Viipurin vapautuksen 20-vuotismuistojuhlan seppeleenlasku Torkkelinpuistossa. Gunnar Finnen veistämä sankaripatsas sijaitsee Tuomiokirkon kupeella. Taustalla Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kirjasto.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Karjalan Kaartinrykmentti on vuorossa ohimarssissa, jonka Mannerheim seurueineen vastaanottaa.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Renault- panssarivaunu Viipurin vapautuksen 20-vuotismuistojuhlan taistelunäytöksessä.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Viipurin vapautuksen 20-vuotismuistojuhlan taistelunäytöksen tykistöä keveine kanuunoineen.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Viipurin vapautuksen 20-vuotismuistojuhlan seppeleenlasku Torkkelinpuistossa. Gunnar Finnen veistämä sankaripatsas sijaitsee Tuomiokirkon kupeella. Taustalla Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kirjasto.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Marsalkka Mannerheim tarkastaa Viipurin vapautuksen 20-vuotismuistojuhlan paraatia Viipurin keskustassa Viipurin yhteiskoulun edustalla. Vierellä paraatia komentanut kenraaliluutnantti Harald Öhqvist. Tämän vieressä suojeluskuntien komentaja Lauri Malmberg, taaempana mm. kenraalimajuri Hannes Ignatius.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Pikkutytöt luovuttavat Mannerheimille kukkia Viipurin vapautuksen 20-vuotisparaatissa.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Marsalkka Mannerheim saapuu avoautossa Viipurin vapautuksen 20-vuotismuistojuhlaan seurassaan kenraalit Harald Öhqvist (edessä) ja Martin Wetzer.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Marsalkka Mannerheim ottaa vastaan Viipurin vapautuksen 20-vuotismuistojuhlan paraatin. Vuorossa suojeluskunnan ohimarssi.

Vuodesta 1918 on tänä keväänä väitelty kiivaammin kuin aikoihin. Aihepiiri oli vahvasti esillä myös 1918, kun tapahtumista oli kulunut tasan 20 vuotta. Uudelle Suomelle kysymys oli tietenkin yksiselitteisesti vapaussodasta. Tosin Uusi Suometar oli käyttänyt ensinnä käsitettä kansalaissota, mutta tämä puoli monisärmäisessä prosessissa haluttiin "ensimmäisessä tasavallassa" painaa taka-alalle.

Pääjuhlasta Helsingissä 16.5.1938 on julkaistu usein kuvia. Se oli tyylikäs näytelmä, jossa päähenkilö Mannerheim kanonisoitiin itsenäistymisen avainhahmoksi. Kuitenkin myös Viipurissa juhlittiin komeasti, kun kaupungin valtauksesta eli sodan viimeisestä suuresta taistelusta oli huhtikuun lopussa 1938 kulunut 20 vuotta.

Viipuri oli ollut myös punaisen Suomen viimeinen pääkaupunki, jonne kansanvaltuuskunta ja sen "diktaattoriksi" nimitetty puheenjohtaja (pääministeri) Kullervo Manner pakenivat ennen saksalaisten tuloa Helsinkiin. Valkoisten paraatia 1938 oli vastaanottamassa myös diktaattorin veli, Viipurin läänin maaherra Arvo Manner (kok.). Asetelma symboloi hyvin veljessotaa. Kullervo Manner oli tapettu jo 1936 Josef Stalinin puhdistuksissa.

Kansanvaltuuskunta ja useimmat muut punaisten johtajat pakenivat piiritetystä Viipurista 1918 laivoilla. Kapinaan epäröiden lähtenyt dosentti Edvard Gylling jäi kuitenkin joukkojensa keskelle ja onnistui piileskelemään kaupungissa tappion jälkeenkin. Punaisten "rahaministeri" ja "diktaattorin" esikuntapäällikkö päätyi rakentamaan Itä-Karjalaan punaista vaihtoehto-Suomea, mutta tapettiin Stalinin puhdistuksissa hänkin.

Viime töinään 1918 punaiset murhasivat Viipurin lääninvankilassa kymmeniä valkoisia pidätettyjä. Toisin kuin Tarja Halosen lehdistöpäällikkö on väittänyt, oli siis myös punaisia vankileirejä. Terroriteko vauhditti valkoista kostoa Viipurissa, joka kohdistui myös venäläisiin siviileihin. Säveltäjä Toivo Kuula sen sijaan surmattiin valkoisten keskinäisessä riitelyssä voitonjuhlissa Viipurissa 1918.

Kuka lienee kuvannut?

Uusi Suomi julkaisi 28.-29.4.1938 paljon kuvia Viipurin juhlallisuuksista. Liekö paikalle lähetetty Aarne Pietinen, jonka Matti-isän puusepäntehtaassa Viipurissa kansalaissota oli varsinaisesti alkanut jo päiviä ennen Pohjanmaan tammisunnuntaita?

Pietisen tehtaalla kahakoinnin jälkeen jääkäriupseeri Voldemar Hägglund johti suojeluskuntalaiset Viipurinlahden Venäjänsaarelle ja sieltä katkaisemaan Leninin Suomen punaisille lähettämän asejunan matkaa. Iskussa Kämärällä Rahjan veljekset haavoittuivat ja 15.000 kiväärin sekä kymmenkunnan tykin matka Länsi-Suomeen viivästyi. Valkoiset siirtyivät Vuoksen rintamalle.

Vai olisiko kuvaaja ollut Oswald Hedenström? Hän on kertonut toisesta keikastaan, jolloin hänet lähetettiin aamuyöllä Wanderer-autollaan Viipuriin kuvaamaan sinne matkustanutta Viron presidenttiä Konstantin Pätsiä. Yhden tunnin yöunilla Hede palasi vielä samana päivänä mutkaisilla sorateillä Helsinkiin ja valmisti vielä kuvat. Ehti hän tiellä "pyydystää" jäniksenkin pataansa.

Kolmas vaihtoehto on Erkki Viitasalo. Mutta kuka kuvaaja olikaan, tulokset olivat hienoja.

Lentokoneita ja panssarivaunuja

Viipuriin saapui vapaussodan veteraaneja kuorma-autoilla koululaisten vilkuttaessa heille Suomen lipuilla. Mannerheim taas saapui lentäen Suur-Merijoen kentälle -- olihan laillisella hallituksella ollut 1918 ilmavoimatkin. Ensimmäisen koneen hakaristitunnuksineen lahjoitti ruotsalainen kreivi Eric von Rosen, mutta valkoisille kaapattiin Pietarista myös venäläisiä koneita, jotka lennätettiin Antreaan.

Viipuriin oli tuotu Parolasta myös Renault-panssareita, jotka oli ostettu maailmansodan ylijäämävarastosta. Ne näyttivät yhä komeilta, mutta todettiin talvisodan lähestyessä vanhentuneiksi. Osa vaunuista kaivettiin maahan konekivääripesäkkeiksi, osa sai palvella vetotraktoreina.

1930-luvun lopulla oli Britanniasta ostettu myös moderneja Vickersejä, mutta niistä puuttui aseistus. Paraateissa tykki saatettiin korvata vesijohtoputkella. Samoilla Vickerseillä harjoiteltiin RUK:ssa vielä 1961.

Tykistökin osallistui juhliin liittyneeseen taistelunäytökseen. Juhlaparaatin pääosassa oli taas jalkaväki -- sekä ennen muuta Mannerheim valkoisessa turkislakissaan. Juhlallisuuksien aluksi hän sai koulutytöiltä kukkavihon, sen jälkeen hän tarkasti joukot paraatikentällä. Viipuri oli Suomen suurin varuskunta, jonne oli sijoitettu mm. Karjalan Kaartinrykmentti ja osa Savon Jääkärirykmenttiä, mutta paraatiin osallistui myös suojeluskunta eli vapaaehtoisia maanpuolustajia.

Harald Öhqvistin uran huippuhetkiä

Paraatijoukkoja komensi armeijakunnan komentaja, kenraaliluutnatti Harald Öhqvist, jonka alaisia olivat lähes kaikki maavoimien joukko-osastot. Laatikkoleikkejä rakastavissa puolustusvoimissa on tähän järjestelyyn palattu äskettäin. Maavoimien esikunta on nykyään päämajakaupunki Mikkelissä, kun se oli 1930-luvulla Viipurin linnassa.

öhqvist oli 1938 johtava jääkäriupseeri. Talvisodassa hän komensi Viipurin suunnan joukkoja, mutta ajautui ristiriitaan Mannerheimin kanssa joutuen sivuraiteelle.

Mannerheimin seurueessa Viipurissa oli hänen lähimpiä miehiään vuodelta 1918, kuten kenraalit Hannes Ignatius ja Martin Wetzer. Mukana oli myös suojeluskuntien komentaja Lauri Malmberg, jonka Aino-äiti sattui olemaan kuuluisa vasemmistoälykkö.

Juhlaohjelmaan kuului myös seppeleenlasku sankarihaudoille Alvar Aallon suunnitteleman upouuden kirjaston vierellä. Viipurilaisia oli tietenkin runsaasti katujen varsilla.