EU-johtajat – uutiset aiheesta

Espanja aloittaa vuodenvaihteessa EU-puheenjohtajuuskautensa hämmentyneissä merkeissä, sillä joulukuun alussa voimaantullut Lissabonin sopimus muuttaa perusteellisesti puheenjohtajamaan roolia.

Suurimman muutoksen Lissabonin sopimus tuo puheenjohtajamaan pääministerin rooliin, kun EU-neuvoston pysyväksi puheenjohtajaksi marraskuun lopussa valittu Herman Van Rompuy ottaa hänen paikkansa EU-huippukokousten vetäjänä. ››

Ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) mielestä huomenna voimaan astuva Lissabonin sopimus antaa EU:lle mahdollisuuden luopua konsensukseen pohjautuvasta päätöksenteosta ja käyttää rohkeammin enemmistöpäätösjärjestelmää, kertoo Verkkouutiset. ››

EU:n presidentin paikkaa tavoitelleen Paavo Lipposen ja SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen tiedotustilaisuudessa nousi esiin kaksi syytä, miksi huippukokous ei valinnassaan päätynyt Lipposeen: Euroopan puolueryhmittymien välinen paikkajako sekä Lipposen toiminta Itämeren kaasuputkihankkeessa. ››

EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso pääsee aloittamaan komission muodostamistyön nyt, kun EU:n ulkoministeri on nimetty. Ulkoministeri Catherine Ashton toimii myös komission varapuheenjohtajana.

Kaikki EU-maat eivät vielä ole nimenneet omaa komissaariehdokastaan. Barroso on toivonut jäsenmailta naispuolisia ehdokkaita, ettei naiskomissaarien lukumäärä putoaisi nykyisestä kahdeksasta.

Barroson odotetaan julkistavan ehdotuksensa komission kokoonpanoksi joulukuun alkupuolella. ››

EU:n presidenttivalinnassa paitsioon jäänyt Paavo Lipponen ei haaveile enää korkeista EU-viroista.

-Tämä oli minulle jonkinlainen Indiana Jones - the Last Crusade, Lipponen sanoi SDP:n puoluetoimistolla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa viitaten elokuvaan Indiana Jones ja viimeinen ristiretki.

Lipponen ei halunnut arvostella Suomen hallitusta, joka ei asettanut häntä valtion viralliseksi ehdokkaaksi, vaan kiitteli vuolaasti sekä Suomen johtoa että puoluettaan saamastaan tuesta. ››

Suomi voi oppia epäonnistuneesti päättyneestä EU-huippuvirkakilpailusta, sanoo europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) keskustalaisen Verkkoapilan haastattelussa.

Tulevilla EU-johtajien nimityskierroksilla Suomen tulisi Jäätteenmäen mukaan tarjota tehtäviin varmuuden vuoksi sekä miestä että naista.

-Olisi varmasti pienen maan etu, että sillä olisi kaksi ehdokasta - mies ja nainen - tarjolla EU-tehtäviin, Jäätteenmäki sanoo. ››

EU-maat kokoontuvat tänään Brysseliin valitsemaan unionille presidentin ja ulkoministerin. Uusiin johtovirkoihin on väläytelty useita eurooppalaisia poliitikkoja viime viikkoina.

Lehtitietojen mukaan tilanne on kuitenkin yhä täysin avoin. Valintakokousta vetävä EU:n puheenjohtajamaa Ruotsi on varoittanut, että valinnat saattavat venyä myöhään iltaan tai huomiselle. ››

Yksi EU:n nimitysneuvotteluja mutkistava tekijä on se, että unionin pitäisi löytää edes yhteen neljästä johtovirastaan nainen, jotta unioni voisi uskottavasti puhua maailmalla sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta.

Naisehdokkaiden puute on jo niin kova, että ulkoministeri Alexander Stubbille ehdotettiin tiistaina ryhtymistä unionin naisulkoministeriksi.

Stubb sai ehdotuksen tekstiviestinä EU-komissiossa työskentelevältä italialaiselta ystävältään kesken tiedotustilaisuutensa. Ulkoministeri luki viestin saman tien toimittajille. ››

Europarlamentaarikko, Kokoomuksen varapuheenjohtaja Eija-Riitta Korhola vihjaa Uuden Suomen blogissaan, että Suomella - tällä kertaa ulkoministeri Alexander Stubbilla - voisi sittenkin olla mahdollisuudet korkeaan asemaan EU-johdossa. ››

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) myönsi Helsingin Sanomien mukaan tiistaina, että Suomella ei enää juuri ole mahdollisuuksia EU:n uusiin huippuvirkoihin.

Kataisen mukaan Suomella oli "ehdokkaat vääristä poliittisista ryhmistä vääriin tehtäviin". Suomen Olli Rehn (kesk) oli liberaalien ehdokas EU:n ulkoministeriksi, Paavo Lipposta (sd) taas veikattiin sosiaalidemokraattien EU-presidentiksi. ››