Harry Potter ja kuoleman varjelukset osa 1. Kymmenisen vuotta väännetty Potter –saaga lähenee loppuaan. Viimeisen osan ensimmäinen osa on kummallista nuorisokolmikon haahuilua pahassa maailmassa. Selvästikin tässä lähinnä lataillaan panoksia ensi kesän loppurytinään ja se on enemmänkin pitkäpiimäistä kuin kauhistavaa, saati sitten syvällistä. Tekisi mieli sanoa tylysti, että Tylypahkasta lähteminen on tylsää. Turvaisan noitakoulun charmikasta lämpöä tulee ikävä, vaikkei sitäkään koskaan olisi uskonut.
Liisa ihmemaassa Kiistämättömän lahjakkaan visionäärin Tim Burtonin sukellus Lewis Carrollin kaniininkoloon ei ole kolmiulotteisena elämyksenä ”Avattaren” luokkaa, mikäpä olisi? Silti ”Liisa ihmemaassa” on ihmeen raikas ja nautittava fantasiaseikkailu. Burtonin kalmanhajuiseen makaaberisuuteen taipuvaisen tyylin tuntien (viimeisimpänä esimerkkinä ”Sweeeny Todd –Fleet Streetin paholaisparturi”) pelkäsin hieman, että minkälaisiin tummiin verivesiin tässä ajaudutaankaan, mutta niin ei ole: ”Liisa ihmemaassa” on yllättävän ”kiltti”, selväjärkinen ja hupaisa.
Harry Potter ja puoliverinen prinssi Järjestyksessään kuudes Harry Potter –elokuva järisyttää takuuvarmasti faneja. Tylypahkan oppilaat ovat kasvaneet aikuisuuden kynnykselle ja hormoonit alkavat hyrrätä. Onhan se vakava, surua, sääliä ja riemua herättävä seikka. On heti myönnettävä, etten ole lukenut ääneen Potter –kirjoja edes lapsilleni. Joten jätän suosiolla fanimassojen päänsäryksi sen pohtimisen, että onko käsikirjoitukseen tällä kertaa valittu kirjasta oikeat vai väärät kohdat.
Terminator – Pelastus Neljännessä Terminaattori -elokuvassa ydintuhosta selvinneet ihmiskunnan rippeet taistelevat mekaanisia robottihirviöitä vastaan. Sujuuhan tuo ilman Arnold Schwarzeneggeriäkin, joskin huumorissa hieman menetetään. James Cameron ohjasi ensimmäisen Terminaattorin jo vuonna 1984. Ehkäpä tässä alkaa siis jo pari fanisukupolvea jo olla, jos ei sentään kolmea kuten jonkun Star Trekin kohdalla. Jos ei faneihin lukeudu, niin kirjoittajalla on sama vaikeus aina näiden sarjaelokuvailmiöiden kohdalla: joku aina jossakin päin loukkaantuu.
