kriisinhallinta – uutiset aiheesta

Sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneille suomalaisille sotilaille taataan jatkossa riittävä koulutus ja hoito, linjaa puolustusministeri Stefan Wallin (r.).

Puolustusministeriön mukaan sotilastapaturma-asioiden korvauskäytäntöä parannetaan yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä Valtiokonttorin kanssa. Tarkoitus on, että jatkossa palvelustehtävät ja palvelusolosuhteet otetaan paremmin huomioon.

- Puolustusministeriö on tehnyt asiaa tarkoittavan lakiesityksen sosiaali- ja terveysministeriölle maaliskuussa, puolustusministeri Wallin kertoo. ››

Sudanissa vuoden ajan YK-operaation upseerina palvellut suomalainen juhlii Etelä-Sudanin itsenäistymistä kriisinhallinnan menestyksenä.

Hän kiittää myös Afrikan unionia, joka on sallinut varsin riskialttiin itsenäistymiskehityksen. Unionin ottaman poliittisen askeleen kokoluokkaa ja merkitystä ei välttämättä ymmärretä Euroopassa. ››

Suomi vetää kriisinhallintajoukkonsa pois Tshadista. Vetäytymisestä sopivat presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta.

Päätöksen taustalla on Irlannin päätös vetää pataljoonansa pois ja operaation epävarma jatko.

Suomi ryhtyy myös valmistelemaan päätöstä osallistumisesta ensi vuonna sota-aluksella EU:n merirosvouksen vastaiseen operaatioon Somalian rannikolla. ››

Oppositiopuolue SDP on tyytyväinen siihen, että keskusta haluaa säilyttää presidentillä nykyiset mahdollisuudet vaikuttaa kriisinhallintajoukkojen lähettämiseen.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma kommentoi, että se on oikea kanta.

Heinäluoman mielestä keskustan linjanveto kielii siitä, että uudistusehdotuksen kaikki seuraukset eivät ilmeisesti olleet tiedossa. Hän uskoo, että ehdotus tullaan nyt käymään huolella läpi. ››

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi on ällistynyt siitä, että keskusta on lipeämässä Taxellin komitean mietinnöstä koskien presidentin valtaoikeuksia. ››

Keskusta on muuttanut mielensä yhdessä kysymyksessä, joka koskee presidentin valtaoikeuksien kaventamista, kertoo Yle Uutiset. ››

Upseerien haluttomuus lähteä Afganistaniin saattaa hankaloittaa alueelle kaavailtujen lisäjoukkojen saamista kokoon. Syynä upseerien nihkeyteen on raha. Upseeriliiton mukaan moni kriisinhallintatehtäviin lähtevä upseeri ei hyödy rupeamasta taloudellisesti.

Afganistaniin on jo nykyisellään hankalaa saada riittävästi kantahenkilökuntaa. Joitakin yksittäisiä paikkoja on Upseeriliiton mukaan parhaillaankin auki. Puolustusministeriö myöntää, että paikkojen täyttämisessä on ollut viivettä. ››

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) on sitä mieltä, että EU:n pitäisi lähettää Haitiin kriisinhallintajoukkoja. Tässä asiassa Suomenkin pitäisi olla Jäätteenmäen mielestä aktiivinen. ››

Ruotsi on päättänyt pitää joukkonsa Afganistanissa vielä ainakin vuoden. Seitsemästä valtiopäiväpuolueesta vain vasemmisto äänesti vastaan.

Valtiopäivien mukaan ruotsalaisten määrää voidaan nostaa Isaf-operaatiossa enintään 855:een. Tavoitteena on kuitenkin jatkaa 500 sotilaan voimin vuonna 2010.

Vasemmistopuolueen mielestä Yhdysvallat on epäonnistunut Afganistanissa ja liittolaisten toimet saattavat vain vahvistaa talebaneja. ››

Suomen Afganistan-operaatioon suunnitellaan merkittäviä muutoksia, kertoo Yle Uutiset.

Puolustusministeriö arvioi, että Afganistaniin tarvittaisiin 200 suomalaissotilasta, kun määrä on nyt reilu sata. Syynä joukkojen kasvattamiseen on siviilien tarvitsema suoja.

Samalla Pohjois-Afganistanissa olevien sotilaiden jälleenrakennustoiminta siirrettäisiin siviileille. ››