Frans Emil Sillanpää (1888-1964) on edelleen ainoa suomalainen, joka on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Oli siis itsestään selvää, että Uusi Suomi lähetti kuvaajansa hänen 60-vuotispäivilleen Otavan talossa 16.9.1948. Ongelmana oli tosin se, että kirjailijalla oli alkanut Taata-vaihe. Se varjostaa edelleen hänen jälkimainettaan. "Suomi sensai"
››
Panu Rajala kertoo saaneensa 60-luvun yliopiston kirjallisuuden tiedeyhteisöltä kaksi vahvaa opetusta: 1) Elämäkertoja ei pidä kirjoittaa ja 2) erityisesti ei pidä mitään kirjoittaa Mika Waltarista, joka on viihdekirjailija. ››
Mika Waltarin syntymästä on kulunut sata vuotta. Kirjailijan minän jälki on lavea. Ateneumissa on avattu kuvataidenäyttely, jossa esitellään kirjailijan intohimoista suhdetta kuvataiteisiin. ››
Viime viikonloppuna Raahessa paljastetun UKK-monumentin tekijä Matti Peltokangas, 56, on vaatimaton mies. Jos yritit etsiä uudesta presidentintekijästä lisätietoja etkä löytänyt, ei vika ole sinussa. Peltokangas ei ole pitänyt takautuvaa näyttelyä eikä teettänyt luetteloita, vaikka on maamme kuvaveistäjien kärkikaartia. ››
Ei ole mikään ihme, että liberaali konservatiivi Mika Waltari on suosiossa, kun sosialismin haave on väistynyt vasemmistolaistenkin mielistä, kirjoittaa Jarmo Virmavirta verkkolehti Uuden Suomen blogissaan. ››
Mika Waltari oli vuoden teema Vammalan vanhan kirjallisuuden päivillä. Miksei olisi, 100 vuotta syntymästä. Sitä paitsi Waltari on edelleen suosittu kirjailija niin Suomessa kuin maailmalla. ››
YLE Teeman Kirjamaa-ohjelman ja Suomen Kustannusyhdistyksen yhteistyössä järjestämä Rakkain suomalainen kirja -äänestys on ratkennut. ››
Mika Waltari tunnetaan historiallisena humanistina Mikael Hakimin, Turmsin ja Sinuhen isänä. Siihen monen kiinnostus ja tietämys päättyykin. Waltari kirjoitti myös valtavan määrän tasokasta 'tilapäätekstiä': lehtijuttuja, kuunnelmia, elokuvakäsikirjoituksia, dekkareita, pamfletteja ja vähemmän tunnettua sota-ajan propagandaa. ››