Tiistai 29.7.2014

Talvisodan alku ja Uusi Suomi - ennennäkemättömiä kuvia Helsingistä

Luotu: 
30.11.2007 07:30
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo/Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo/Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Pommituksessa tuhoutunut auto Hietalahdentorilla.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo/Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Näyteikkunat vuorattiin laudoilla pommitusten varalle.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo/Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Suomalainen ilmatorjunta pudotti venäläisen pommikoneen Munkkiniemeen.

Talvisota yllätti niin Suomen hallituksen, useimmat kansalaiset kuin median. Onneksi puolustusvoimat oli valmiina rajoilla ja vähäisessä ilmatorjunnassa. Moni oli toki jo vuosia varautunut siihen, että yhtenä päivänä kaakon kulma punertaa.

Uusi Suomi oli 1939 vahva lehti, vaikka Helsingin Sanomat olikin levikissä hieman edellä. Toimituksessa ei ollut kuitenkaan paljon väkeä torstaina, 30. marraskuuta 1939, jolloin Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Nuoret miehet oli kutsuttu jo lokakuussa "ylimääräisiin harjoituksiin". Heistä US:n toimittaja Kalevi Rönkä kaatui johtaessaan joukkueensa vastahyökkäystä Taipaleella 20.2.1940.

Sotapalvelukseen lähti myös US:n 54-vuotias päätoimittaja S.J. Pentti ja hänen 38-vuotias apulaisensa Lauri Aho. Pääkirjoitusten teko siirtyi 65-vuotiaalle kansanedustajalle Paavo Virkkuselle sekä 52-vuotialle kirjastomiehelle Emerik Olsonille, joka oli ollut 1920-luvulla hetken Iltalehden päätoimittajana.

Toimituksen arkipäivää johti edelleen toimituspäällikkö Uuno Hirvonen eli kirjailija Simo Penttilä kenraaliluutnantti T.J.A. Heikkilän tyylillä. Toimitussihteereinä punnersivat vuorotellen pitkää päivää Martti Juvas ja Eino Tikkanen. Molemmat ylirasittuivat sodan kuluessa, mutta apuun värvättiin kokenut Tauno Linnavuori.


Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota
Klikkaamalla kuvaa se avautuu suurempana ja kuvateksti tulee näkyviin.

Liputusta Lönnrotinkadulla - ehkä itsenäisyyspäivänä 1939?

Auton jäännöset ja pommitettu Luther-kirkko Fredrikinkadulla.

Pommittajat luulivat Hietalahdentoria ehkä Senaatintoriksi ja Teknillistä korkeakoulua valtioneuvoston linnaksi.

Myös Rööperiä pommitettiin. Taustalla silloinen Kaapelitehdas.

Helsinkiläisnaisia ehkä puistoon kaivetussa sirpalesuojassa. Kuva voi olla hälytysharjoituksesta ennen sodan alkua.

Joulupukki piristää ilmeisesti evakuoituja lapsia.

Puutaloa ei voine enää pelastaa.

Kerrostalo tuhoutunut täysin.

Ilmahälytys annettiin kello 09.16. Tässä aallossa pommitettiin vain Santahaminaa ja Pasilan ratapihaa. Hallituksessa luultiinkin ensin, että kysymys oli vain painostamisesta. Iltapäivällä sen sijaan yhdeksän pommikonetta pääsi auringon suunnasta kaupungin ylle ennen kuin hälytys ehdittiin antaa. Ne pommittivat mm. Teknillistä korkeakoulua ja linja-autoasemaa ja ampuivat konekivääreillään ihmisjoukkoja, jotka olivat ohjeen mukaisesti kokoontuneet suojaan avoimille paikoille.

Tilannetta seuraamaan lähetettiin Salama Simonen, yksi lehden ensimmäisiä naistoimittajia jo 1920-luvulla aloittaneen Anni Voipion jälkeen. Voipio lähetettiin pian Tukholmaan Stockholms-Tidningenin toimitukseen välittämään uutisia maailmalta Uuteen Suomeen. Lontoossa toimi ennestään Juho Timonen ja Berliinissä Ada Norna.

Tämän vuoden alussa 96-vuotiaana kuollut myöhempi Salama Hirvonen tarttui reippaasti työhön. Nimimerkillä Jaana hän kertoi seuraavan päivän lehdessä, miten helsinkiläiset olivat reagoineet pommien putoamiseen mm. Hietalahdentorin ja linja-autoaseman tienoille. Uudessa Suomessa tiedettiin "ainakin 44 ihmisen" saaneen tällöin surmansa. Kaikkiaan kahden päivän pommituksissa kuoli Helsingissä 91 ja haavoittui 236 henkeä.


Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota
Klikkaamalla kuvaa se avautuu suurempana ja kuvateksti tulee näkyviin.

Pommien jäänteitä koottiin ihmeteltäväksi.

Esplanadille kaivettiin sirpalesuojia. Pommitusten alettua ne havaittiin kuitenkin liian heikoiksi.

Pommitus heitti autoja nurin niskoin. Suomessa oli kaikkiaan 50 000 autoa.

Palokunta teki voitavansa, mutta ei ehtinyt ajoissa kaikkialle.

Ohjeen mukaan pommituksia paettiin ensin aukeille paikoille - tässä Vanhan kirkon puistoon. Venäläiset ampuivat kuitenkin suojatonta väestöä.

Pommien osia koottiin laatikkoon.

Väestönsuojelija eli VSS-mies korjaa yhteyksiä.

Raitiovaunut pysäytettiin ilmahälytyksen ajaksi.

"Tyyneyttä ja lujuutta räjähdysten ja lasinsirpaleiden keskellä", kerrottiin etusivun otsikossa. Helsingissä ei koettu kuitenkaan pelkästään hävitystä, sillä 1.12. pääkaupungin ilmatorjunta saavutti ensimmäisen voittonsa. Osuman saanut venäläinen pommikone putosi Munkkiniemeen nykyisen Kartanontien ja Kadetintien risteykseen. Läheisessä esikunnassa toiminut tämän kirjoittajan isä poimi pommikoneen mittarin, jota pikkupoikana usein tarkastelin.

Tietenkin pommitukset myös pelästyttivät. Pitkälle iltaan kaupunkilaisia vyöryi suojaisammille seuduille. Junat täyttyivät, mutta moni joutui kävelemään maaseudulle kantaen mukanaan välttämättömintä -- tai ehkä työntäen sitä rattailla. Myös harvat autot olivat liikkeessä; bensiiniä säännösteltiin jo, mutta häkäpönttöjä oli ehditty asentaa vasta vähän.

Pimeyden halki kävelivät myös kansanedustajat Vallilan sittemmin purettuun työväentaloon Sturenkadun varrella. Siellä A.K. Cajanderin hallitus sai luottamuslauseen, mutta vaihdettiin saman tien uuteen. Pääministeriksi tuli Risto Ryti ja ulkoministeriksi Väinö Tanner. He pyrkivät heti rauhaan, mutta Stalin perustikin Terijoella O.V. Kuusisen nukkehallituksen.

Mannerheim oli jo aamulla ilmoittautunut presidentti Kyösti Kalliolle ryhtyäkseen "paljon puhuttuun ylipäällikön virkaan". Päämaja siirtyi Mikkeliin ja presidentti Kuusisaareen. Kansanedustajat puolestaan lastattiin junaan, joka höyrysi kohti useimmille tuntematonta suojapaikkaa. Perillä havaittiin, että oli saavuttu Kauhajoelle Pohjanmaalla.


Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota
Klikkaamalla kuvaa se avautuu suurempana ja kuvateksti tulee näkyviin.

Suojeluskunnan lääkintäryhmä on tutkinut pommitetun talon.

Kaivokatua - ehkä pian rauhanteon jälkeen, sillä sodan aikana kaupunki oli pimennetty.

Miinapommin jälkiä raivataan. Moni koti on tuhoutunut täysin.

Lönnrotinkadun länsiosan taloja tuhoutui paljon.

Poliisi valvoo järjestystä Erottajalla. Ryöstelyjä oli syytä varoa.

Palomiehiä Kluuvikadulla - ehkä vasta sotaan valmistautumassa.

Sammutusvedestä nousi sankka savu.

Palomiehet raivaavat pommien sytyttämää ullakkoa.

Miinapommista syntyi iso kuoppa.

Tunnelma pieneksi kutistuneessa toimituksessa oli varmaan erikoislaatuinen, mutta Salama Simonen naputteli tyynesti pitkät reportaasinsa. Myös isänmaallinen pääkirjoitus syntyi ja puolustusvoimat antoi luottavaisen tilannetiedotuksen. Ulkomaisia reaktioita tietenkin raportoitiin.

Käytettävissä oli myös hyviä kuvia. Niiden tekijöitä ei ajan tavan merkitty lehteen eikä edes negatiiviarkistoon, mutta lehden vakinaisia kuvaajia olivat tuolloin Erkki ja Armas Viitasalo sekä samalla omaa kuvaamoaan pyörittänyt Aarne Pietinen. Pääosan sota-aikaa he kuvasivat tosin puolustusvoimille. Talvisodan myöhemmästä vaiheesta onkin ylipäänsä vähän valokuvia. Aitoja etulinjan kuvia lienee kaikkiaan kymmenkunta -- useimmat moneen kertaa julkaistuja. Jatkosodassa tiedottaminen parantui.

Kun aineisto oli koossa, toimitussihteeri ohjasi tekstit alakerran latomoon ja valokuvat yläkerran laattalaitokseen. Vedosten saavuttua hän taittoi saksilla ja liimalla komean etusivun. Kirjapaino toimi tulipalojen yhä loimutessa toisessa päässä Lönnrotinkatua ja tilaajat saivat aamulla lehtensä. Kuten saivat läpi sotavuosien.


Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota

Talvisota
Klikkaamalla kuvaa se avautuu suurempana ja kuvateksti tulee näkyviin.

Fredrikinkadun ja Kansakoulunkadun kulma pommituksen jälkeen.

Tuhoutunut talo Hietalahdentorin lähellä.

Miinapommi lienee tunkeutunut läpi talon räjähtäen vasta alakerroksessa.

Romahtanut talo ilmeisesti Lönnrotinkadun tienoilla.

Tulipalojen kajoa talvisodan alettua.

Ohessa Suomen valokuvataiteen museossa järjestettävästä Uusi Suomi –kokoelmasta poimittuja kuvia - osa aiemmin koskaan julkaisemattomia, sillä vain osa negatiiveista vedostettiin tuoreeltaan. Tiedot kuvauskohteista ovat osittain puutteellisia. Jos tiedät tarkemmin jostakin kuvasta, kerro siitä verkkosivuillamme! Kerro myös, mitä muistoja kuva ehkä herättää.

Huom. Klikkaamalla kuvaa se avautuu suurempana tietokoneen ruudulle ja myös kuvateksti tulee näkyviin.

Suomen valokuvataiteen museo

Yritykset: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

hannujuurmaa

Hienio isänmaalisuutta
On totta etta saamme kitää isäarinkoista siitä että hän oli vainoharhan ja oli tapattanut huuippu kenraalit. MUUTTA MUISKAA ETTÄ HELSINKI OLI PÄÄKAUPUNKI JOTA EI VALATTU 2:ssa MAAILMANSODASSA eipä niitä mota tainukaa olla.

pohjoinen ilmari

Hannu kirjoittaa lennokkaasti: "MUUTTA MUISKAA ETTÄ HELSINKI OLI PÄÄKAUPUNKI JOTA EI VALATTU 2:ssa MAAILMANSODASSA eipä niitä mota tainukaa olla".

Äly hoi! Molemmista naapurimaista löytyy heti kaksi pääkaupunkia: Tukholma ja Moskova....

Suomi oli muuten niitä harvoja maita, joka oikein KUTSUI natsijoukkoja kylään (vaikka syyt siihen ovatkin ymmärtäviä = Virolaisen Jussin yleiset syyt).

Historia voi yllättää

Hannu kirjoittaa lennokkaasti: "MUUTTA MUISKAA ETTÄ HELSINKI OLI PÄÄKAUPUNKI JOTA EI VALATTU 2:ssa MAAILMANSODASSA eipä niitä mota tainukaa olla".

Tarkoittanee, että sotaa käyvä maa, jonka pääkaupunkia ei vallattu. Niitä oli vain harva: HELSINKI, Moskova, Lontoo, New York 'Tokio, tosin antautuivat' . Siitä sietää olla ylpeä.

Suomi ei kutsunut natseja Talvisotaan, vaan ne paskanatsit pysäyttivät Italian lähettämän avun Saksaan ja internoivat kauppalaivojamme. Ribbentrop toivoi Suomen sortuvan. Aina liikaa koetaan alamaisuutta saksalaisiin, kun annettiin niille Lapinsodassa turpaan.

Talvisota oli kyllä puhdas Suomen voitto. Englanti, Ranska ja Italia yrittivät auttaa, ja Marski pelasi heidän avullaan nerokasta shakkia noita kommunistimassamurhaajia vastaan.

Jatkosodasta pitää huomauttaa, että Neuvostoliitto pommitti ensin Suomea ja joukkomme löysi Neuvostojoukot rajan takaa hyökkäysmuodostelmissa, ei puolustuksesta. Saksan rintamalla Neukut olivat puolustusmuodostelmissa. Eli 1941 mekin vain teimme ennakoivan puolustavan iskun. Puolustussotaahan tuokin oli.

Karl Weber

Viimeinen kappaleesi ottaa hieman silmään.
Neuvostoliitto aloitti jatkosodan pommittamalla m.m. Helsinkiä ja siten ei tarvitse edes puhua ennakoivasta iskusta. Päälle vaan. Ryti puhui radiossa pakotetusta sodasta. Hurskastelua. Neukut olivat aavistuksen hätäisiä, koska pian olisi suomipoika lähtenyt rajan yli sakemannin kera ja Suomi olisi tosiasiassa aloittanut sodan. Oli kulunut jo useampi päivä Barbarossan alkamisesta ja Berliinistä takuulla jo painostettiin Suomen ulkoministeriöä. Maailman silmissä, kannaltamme, tämä oli parempi alku.
Jatkosodasta ei mielestäni voi puhua puolustussotana ehkä ollenkaan. Toisaalta, miekantuppikäskyt ja reilut rajanylitykset kun olisi maltettu, Suomen maine maailmalla olisi ollut jokseenkin puhtoisen puhdas. Britannia lienee silti ainut todellinen osapuoli joka julisti Suomelle sodan, vieläpä itsenäisyyspäivänämme.
Puolustusmuodostelma lienee parempi kuvaus Neuvostoliiton ryhmittymiseen.
Kommentoikaa, mikäli olen väärässä.
Kari.

VastaVirtanen

-
Jahas. Sensuuri taas iski "YLLÄTTÄEN" yks kaks. Saako tämän poiminnon OMASTA TEKSTISTÄSI edes esittää? <em>1. Talvisota yllätti 2. Nuoret miehet oli kutsuttu jo lokakuussa "ylimääräisiin harjoituksiin". </em> Yks kaks yllätystä ei naykään: Yllätys on taas "huomisen" miehitys vaikka kaikki sen aikeet tietävät. Sehän tulee taas 'keltaisten toimesta pohjoisnavalta'...

Historia toistaa itseään - tyhmyyden tähden. Sillonkin Uusi Suomi sensuroi... http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/6364-pommitettu-helsinki-1939-%E2%80%9...
¤vastavirtanen

tapio_o_neva

Kyseessä on journalistinen cliché. Talvisotaan alettiin valmistautua 1938 sen jälkeen kun Saksa kaappasi sudeettialueet ja diplomatia kiristyi.

Yksi ongelma ilmapommitusten osalta oli se, että
hävittäjätorjunta oli hidas
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fokker_D.XXI#Fokkerit_Hollannin_ja_Tanskan_...

SB oli 1937 maailman suorituskykyisin pommikone ja sitä käytettiin Espanjan sisällissodassa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/SB-2

Suomessa odotettiin vain TB-3:ia
http://fi.wikipedia.org/wiki/TB-3

Toisin sanoen Suomessa odotettiin, ettei Suomi oli talvisodan päärintama sekä sitä, että sota tulee niin nopeasti, ettei Neuvostoliitto ehdi lähettämään Suomea vastaan riittävästi SB-2:ia.

Journalistin vapaus on taitelijan vapautta - ajoittain.

SIMO PERTTULA

NEUVOSTOLIITOLLA JA SUOMELLA OLI TALVISODAN alkaessa paperi nimeltä "HYÖKKÄÄMÄTTÖMYYS SOPIMUS"!Puna-armeija iski ja tuo sopimus oli paperia vain.Samalla,kun iskettiin ilmoitettiin,että se paperi on yksipuolisesti irtisanottu!Suomen impperialistiset Fasistit,ovat hyökänneet Mainilassa Neuvosto valtiota vastaan,joka on pakotettu puolustamaan maataan!NÄIN TIEDOTTI STALININ N-liitto!Nyt meillä on EU-turva paperilla!Sekin on pelkkä harha!Omasta mielestäni pitäisi olla nimi NATO sopimuksessa,se turva pitäisi!HUOM.Pitävä suoja KAIKKIIN ilmansuuntiin!

VastaVirtanen

-
Paperisetelin takeena on ollut kultavarannot. Silloin kuin ovat, paperi "pitää". Rauhansopimuksen takeena on tehokas OMA aseistus. Natopaperikin nojaa vain meidän aseisiimme.

Nato takaa Roosevelt-SSosialismin vakauden, liekö hauskaa maistaa sitä? Se alkaa petoksella 13.12.2007 Lissabonissa, allekirjoituksella Suomen perustuslaki ja sen takaamat yksityisaseet kerätään pois. DDR myyrät tekevät myös kaikkensa että Suomen puolustusaseet tuhottaisiin. Kuten esim solidaarisuus setaTarjan miinat.

¤vastavirtanen

M Eiramaa - tutkija - KNFIJV

Molotov-ribbentrop-sopimus oli se liittoutuma, jonka paperi painoi enemmän. Panfasistisuurvallat olivat jo syyskussa 1939 hyökänneet yhdessä Puolaan ja jakaneet sen.

Miksi nyt sopimusta ei olisi noudatettu, kun kerran jakolinjalta Puolan keskeltä Baltian kautta Suomen länsirajalle kaikki itään Kuului Neuvostoliitolle ja länsipuoli Saksalle?

Suomi noudatti Tarton rauhan 1920 ja hyökkäämättömyyssopimuksen 1932 pykäliä. Stalin noudatti Hitlerin kanssa sopimaansa saaliinjakoa. Molotov- Ribbentrop-sopimus osoittautui lopulta vahvemmaksi, pääosin Pariisin rauhan tulkinnan vuoksi, ja 12,5 % Suomesta meni panfasistien haltuun. Helsinki ei, siksi meillä ei ole Pronssisoturi-patsasta, joka olisi siis vielä pahempi juttu kuin Leninin patsas.

Pronssisoturi - http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html#aljosha
- koristaa sellaisia kaupunkeja kuin Tallinna ja Viipuri ja Sortavala ja Käkisalmi. Ne "vapautettiin" venäläisten riistäjien ja sortajien alamaisiksi. Tallinna on periaatteessa palautunut oikeitten asukkaittensa hallitsemaksi, nuo mainitut suomalaiskaupungit vielä saavat odottaa vuoroaan...

M. Eiramaa, tutkija, KNFIJV

Juhani Putkinen

Jälleen kirjoitus Talvisodan alusta, uskaltamatta kertoa, että Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun 30.11.1939 rikkoen törkeästi Venäjän ja Suomen välillä voimassa olleita Tarton rauhansopimusta, Hyökkäämättömyyssopimusta, sopimusta rajaselkkausten selvittämisestä ja allekirjoittamaansa YK:n edeltäjän Kansainliiton peruskirjaa:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Talvisota.htm

pinni

Neuvostoliitto rikkoi Tarton rauhansopimuksen ja maiden välillä olleen hyökkäämättömyyssopimuksen. Lisäksi hyökkäys Suomeen tehtiin vilpillisen väitteen nojalla. Eikö asiaa voisi vielä käsitellä kansainvälisessä oikeudessa sotarikoksena? Miksi suomalaiset eivät voi vaatia oikeutta itselleen?

tapioneva

<cite>Liukas keli yllätti jälleen autoilijat.</cite> Tämäkin on usein toistuva cliché, vaikka sitten jääkauden on kesän ja syksyn jälkeen aina tullut talvi ja asiasta on tuhansien vuosien jokavuotinen kokemus. http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota

28.11.1939 Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuolisesti ja katkaisi 29.11.1939 diplomaattisuhteet.

10. lokakuuta 1939 olivat alkaneet ylimääräiset harjoitukset
http://fi.wikipedia.org/wiki/YH

Kannasta oli linnoitettu jo kesällä
http://www.pkymasehist.fi/valo_nihtila.html

Toinen <cite>yllätys</cite>lienee jatkosodan alkaminen 26.6.1941, kun suomalaiset olivat ryhtyneet Saksan laivaston kanssa miinoitussotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan jo 17.5.1941, mikä kohdistui pääasiassa myös Eestin sosialistisen neuvostotasavallan alueella oleville aluevesille.

On hyvä tietenkin, että tekstiä popularisoidaan ingressissä ja alkulauseissa niille, joilla ei ole aikaa, tarkk'avaisuutta tai kykyä käsitellä pitkiä tekstejä. Kuitenkin mutkien oikomisesta seuraa se, että ne, jotka eivät lue tekstiä loppuun, pääsevät väärään käsityksen asiasta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota

Helsinkiä yritettiin pommittaa rajusti 1944 kevättalvella
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suurpommitukset

domino

Mätä stasivakoojakunta SDP:ssä on valmis myymään isänmaansa edelleen. Historia toistaa itseään ja olisi syytä alkaa toimimaan, ennenkuin olemme taas samassa tilanteessa. Merkit on kokoajan nenän edessä, mutta ketään ei tee mitään. Suomessa mädättämistä kannattaa propagandan uhreina ainoastaan n. 20% ihmisistä, joten miksi koko maa marssii omaan kuolemaansa näiden häpeilemättömien pettureiden valheiden ja petollisen hymyn säestämänä?

jaliraita

Molotov-Ribbentrop-sopimuksella Suomea ei myyty Neuvostoliitolle, vaan Churchill luovutti Suomen Moskovassa lokakuussa 1939 eli hyväksyi sotatoimet Suomea vastaan. Asiasta on lisää Erkki Hautamäen kirjassa: Suomi myrskyn silmässä, osa 1. vv 1932-1940. Kirjasta saa lisätietoa klikkaamalla palkista kohtaa "kirjat" sivulta www.promerit.net ja edelleen Hautamäen kirjaa.

Jali Raita, diplomi-insinööri

jarmo suomaal

Terve mieheen, kyllä historiaa pitää lukea muulla tavalla kuin katsoa teatteria. Kansallisteatterissa meni menneinä vuosina tunnetun suomalaisen prof. kirjoittama näytelmä, jossa pääasiallisesti hoettiin: Erkon talvisota. Populäärihistoria on tientenkin kevyttä ja luettavaa, mutta sitä ei pidä tuoda esille historiallisena totuutena. Terveisin, tavataan 6.12. kello 12.00 Turun sankarihaudoilla sytyttämässä kynttilöitä sankarivainajien haudoille.

jaliraita

Parahin Jarmo,

En ole nähnyt viittaamaasi näytelmää, jossa olisi hoettu” Erkon sota”. Alunperin väitteen esitti Paasikivi. Jokin syy Paasikivellä tähän väitteeseen on ollut, ehkä tiedät? Joka tapauksessa Erkon paperit ovat salassa meiltä ja edelleen lukkojen takana. Kautta aikojen taiteen keinoin, näytelmin, romaanein, pilakuvin on haluttu tulkita todellista elämää kun kuivilla ns faktoilla ei siihen pystytä tai uskalleta. Marski-näytelmä Ruotsalaisessa teatterissa on mielenkiintoinen ja painottaa tärkeitä asioita mm, miksi Marski ei hyökännyt Leningradiin ja katkaissut Muurmanskin rataa. Res.maj opetusneuvos Erkki Hautamäen kirjaa ovat käsikirjoittajat käyttäneet hyväkseen. Kirja kannattaa lukea ja tutustua lähdeaineistoonkin. Asiallisiin väitteisiin jonkin tiedon paikkansa pitämättömyydestä Hautamäki varmasti vastaa mutta ei heittoihin populäärihistoriasolvausten pohjalta.

Kiitos kutsusta Turun sankarivainajien hautausmaalle, jossa vuosittain useasti käymme. Puolisoni isä on sinne haudattuna. Kuoli nuorena luutnattina hyökkäysvaiheen aikana elokuussa 1941 Lapin rintamalla.

Jali Raita, diplomi-insinööri

jarmo suomaal

On sen niin ihmeellistä, että Hautamäen kirja voi nousta noin jumalalliseen asemaan. Sain kyllä kirjan ja selasin sen tarkkaan, mutta ei siinä ollut luettavaa. Sotilasaikakauslehti on kirjan aikanaan myös arvostellut. En palaa enää asiaan. Terveisin Jarmo Suomala

Juhani Putkinen

Hautamäen kirjassa on myös asiaa

Jarmo Suomala: "ei siinä ollut luettavaa"

Esimerkiksi <strong>Stalinin puheen</strong> <a href="http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Stalinin_puhe_190839.htm">t... <strong>19.8.1939 kannattaa lukea</strong> ajatuksen kanssa. Hautamäen kirjassa on kuva myös alkuperäisestä tekstistä.

Historiaa koskevien kirjojen lukeminen kannattaa aina. Mitä enemmän niitä lukee sitä tarkemman kuvan voi muodostaa. Jokaisessa kirjassa on tietysti myös virheitä ja vääriä olettamia, mutta niihinkin voi suhtautua oikein kun on paljon tietoa.

jaliraita

Parahin Jarmo Suomala

Kertomasi mukaan olet saanut res,maj. opetusneuvos Erkki Hautamäen kirjan: Suomi myrskyn silmässä, osa 1 vv 1932-1940 ja selannut sen tarkkaan mutta siinä ei olisi ollut mitään luettavaa. Miten tiedät, että kirjassa ei ollut mitään luettavaa, jos et kirjoituksesi mukaan ole sitä lukenut? Kirjoitat myös, että Sotilasaikakauslehti olisi kirjan arvostellut. Tästä en ole tietoinen. Tiedän kyllä, että Sampo Ahto-niminen henkilö on Sotilasaikakauslehteen epäasiallisen kirjoituksen kirjoittanut, jonka pääasiallinen sisältö oli Vilho Tahvanaisen mollaaminen. Tahvanainen olisi Ahton mukaan pitänyt Ahtoa vakoiluun epäiltynä ja tehnyt tätä koskevan ilmoituksen. Ahton kirjoitus ei ole suinkaan Sotilasaikakauslehden oma kannanotto Hautamäen kirjasta. Näyttää siis siltä, että kirjoitat perättömiä ja vieläpa Sotilasaikakauslehden piikkiin.

Eiköhön sinun kannattaisi lukea ensiksi Hautamäen kirja tarkkaan ennenkuin esität siitä mitään omia kannanottojasi. Asiallisiin arvosteluihin res.maj. opetusneuvos Erkki Hautamäki varmasti itse vastaa.

Jali Raita, diplomi-insinööri

Juhani Putkinen

Hyökkäämättömyyssopimusta ei voinut irtisanoa.

tapioneva: "28.11.1939 Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuolisesti "

Tämä on suomettunutta propagandaa.

<strong>Venäjän ja Suomen välille solmittua hyökkäämättömyyssopimusta ei voinut noin vain irtisanoa ja sitten heti hyökätä. Oikein on kertoa, että Venäjä rikkoi sitä sopimusta hyökkäämällä Suomen kimppuun.</strong>

Sopimusteksti on tässä:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Hyokkaamattomyyssopimus_193...

Ja hyökkäämättömyyssopimuksen jatkosopimuksen, jossa sopimusta jatkettiin vuoden 1945 loppuun on tässä:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Hyokkaamattomyyssopimuksen_...

Suomettumisesta on päästävä eroon ja kerrottava totuus niin kuin se on tapahtunut.

tapioneva

Keskustelussa on ollut kysymys siitä, suorittiko Neuvostoliitto yllätyshyökkäyksen vai ilmoittiko Neuvostoliitto hyökkäyksestään. Suomessa oli linnoitettu Kannasta kesällä, lokakuussa armeija oli pantu liikekannalle yhteisharjoitusten avulla, 28.11.1939 Neuvostoliitto sanoo hyökkäämättömyyssopimuksen irti ja katkaisee seuraavana päivänä diplomaattisuhteet. Mitä siis oli odotettavissa 30.11.1939 muuta kuin sota?

Ajatellaanpa, että joku korkeista sopimusosapuolista toisi rajalle 10%-33% sodanajan vahvuudestaan, sanoisi irti Pariisin rauhansopimuksen siksi, että Suomi on rikkonut sen aserajoitukset ja katkaisisi diplomaattisuhteet.

Millaisella sensuurilla ylläpidettäisiin mielikuva siitä, että kaikki on hyvin tai paremmin kuin ennen?

VastaVirtanen

-
"Millaisella sensuurilla ylläpidettäisiin"
<strong>
SuomiStasi erkkosensuurilla:</strong> sodan jälkeen -45 rajalle on rautaa parkkeerattu arviolta 10 kertaa. Kyse ei ole rekkaparkista... Täytyy tunnustaa: hyvää työtä hesari. Rajan pinnassa oliot ovat nähneet asiat toisin...

Juhani Putkinen

Suomalaiset sukellusveneet miinoittivat Venäjän miehittämänä olleen Viron rannikkoa.

tapioneva: "Toinen yllätyslienee jatkosodan alkaminen 26.6.1941, kun suomalaiset olivat ryhtyneet Saksan laivaston kanssa miinoitussotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan jo 17.5.1941, mikä kohdistui pääasiassa myös Eestin sosialistisen neuvostotasavallan alueella oleville aluevesille."

Taas oli yritys valehdella Jatkosodan alku.

Suomalaiset sukellusveneet miinoittivat Venäjän miehittämänä olleen Viron rannikkoa <strong>alkaen 22.6.1941 kello 07.38</strong>:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Suomi_miinoitti_Viron_ranni...

- eli sen jälkeen kun Venäjä oli jo hyökännyt Suomen kimppuun <strong>alkaen 22.6.1941 kello 6.05</strong>:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Kello_6_05_alkaen.htm

, aloittaen Venäjän ja Suomen välisen Jatkosodan:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Jatkosota.htm

, joka oli erillissota:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/erillissota.htm

Lukekaa totuus suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein - suomettumisen aikaiset valheet on heitettävä historian roskatynnyriin. Tämänpäiväisessä Kokoomuksen Nykypäivässä on eräs oikaisuni Jatkosodasta - viitteenä kotisivuni.

tapioneva

Mikä totuus? Suomen ja Saksan laivastot ryhtyivät yhteistyöhön Neuvostoliittoon hyökkäämiseksi 17.5.1941. Tähän sisältyi monenlaista yhteistyötä eikä pelkästään sukellusvenein.

Myös sukellusveneet miinoittivat ennen 22.6.1941. Tehtävän suorituksen jälkeen miehistö pidettiin karanteenissa, kunnes saksalaiset aloittivat operaatio Barbarossan.

Neuvostoliitto aloitti Suomen vastaiset ilmapommitukset vastalauseena sille, että Leningradin satamaa vastaan 22.6.1941 hyökänneet Junkers Ju-88-syöksypommittajat tulivat Suomen suunnasta. Junkers Ju-88:n kantama ei olisi pommilastissa oikein riittänyt edestakaiselle Itä-Preussi-Leningrad-Itä-Preussi -matkalle, elleivät suomalaiset olisi tarjonneet paluumatkalla tankkausmahdollisuutta suomalaisella lentokentällä.

Toisin sanoen Neuvostoliitto halusi, ettei Suomi olisi liittynyt hyökkääjiin, mikä oli luonnollista, mutta koska sama jatkui, totesi Neuvostoliitto Suomen olevan mukana ja järjesti neljäntenä päivänä Suomen pommitukset monille paikkakunnille, mikä ei ollut sotilaallinen menestys.

Suomi ei ollut julistanut Neuvostoliitolle sotaa eikä se ollut ilmoittanut luovuttaneensa suomalaisia kenttiä saksalaisten syöksypommittajien paluumatkaa varten tankkauspaikoiksi.

Suomi odotti, että Neuvostoliitto vastaisi ensiksi, ja kun se vastasi, saattoi presidentti Risto Ryti ilmoittaa 26. kesäkuuta radiossa, että Suomi oli joutunut hyökkäyksen kohteeksi.

Pohjoisessa suomalaiset laskivat saksalaiset pioneerit valmistelemaan hyökkäystä päivää aikaisemmin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_hopeakettu

Oli hyvä, ettei Mannerheimia, Heinrichsiä, Oeshiä tai Airoa tuomittu kansainälisenä sotarikollisena hyökkäyssodan suunnittelusta. No tosin Suomi ei enää joulukuun 1941 jälkeen paljoa hyökännyt, mutta Neuvostoliitto oli hermostunut Leningradin saarrosta sekä saksalaisten hyökkäyksestä kohti Moskovaa marras-joulukuussa.

Britannia julisti Neuvostoliiton vahvasta toivomuksesta sodan Suomelle sen itsenäisyyspäivänä, jolloin Suomi sai neuvostoliiton lisäksi vastaansa myös brittiläisen kansainyhteisön. Muistaakseni aikanaan myös Ecuador julisti Suomelle sodan, jolloin kysyttiin korsuissa, minkälaiset kokardit ecuadorilaisilla on, jos sattuu vastaan.

Suomessa on vasta 1990-luvulla Neuvosoliiton purkautumisen jälkeen alettu kirjoittamaan julkisesti jatkosodan alku niin kuin se tapahtui.

Jo 22.6.1941 aamuyöstä Neuvostoliiton ilmavoimat ja panssarilaiva Väinämöinen tehtävässään kohtasivat. http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2004-07-2...

jaliraita

Tapio Neva ei tunne Talvi- ja Jatkosotaan johtaneita syitä. Kannattaa lukea res.maj. opetusneuvos Erkki Hautamäen kirja: Suomi myrskyn silmässä, 1 osa vv 1932-1940. Ruotsalaisessa teatterissa esitettävässä Marski-näytelmässä on käytetty hyväksi Erkki Hautamäen löydöksiä. Näytelmä kannattaa katsoa. Kirjasta saa lisätietoa klikkaamalla palkista kohtaa "kirjat" sivulta www.promerit.net ja edelleen Hautamäen kirjaa.

Jali Raita, diplomi-insinööri

tapioneva

Olen lukenut yhteenvetoja Hautamäen kirjasta ja suhtaudun edelleen epäillen Suvilahti-32 -asiakirjoihin. Näitä Hautamäki ei liene vielä tuonut julkisuuteen.

Jos ryhdytään etenemään mielipiteistä enemmän tutkimuksen suuntaan, kannattaa harjoittaa myös lähdekritiikkiä.

jaliraita

Ennenkuin res.maj. opetusneuvos Erkki Hautamäen kirjasta voi vakavasti esittää mitään kritiikkiä ja mistään muustakaan kirjasta, pitää ainakin ensin lukea itse tuo kirja. Jos myös aikoo vakavasti ottaa osaa keskusteluun kannattaa myös tutustua tuon kirjan lähdeaineistoon. Hautamäen kirja julkaistiin alunperi Ruosissa ja ruotsinkielisenä. Uppsalan ylipiston tutkijat olivat tarkastaneet lähdeaineiston.

Jali Raita, diplomi-insinööri.

Juhani Putkinen

Yhteistyö EI ole hyökkäys.

tapioneva: "Suomen ja Saksan laivastot ryhtyivät yhteistyöhön Neuvostoliittoon hyökkäämiseksi 17.5.1941. Tähän sisältyi monenlaista yhteistyötä eikä pelkästään sukellusvenein."

Yhteistyö ei ole hyökkäys. Kannattaa muistaa, että Venäjä ja natsi-Saksa tekivät hyvää yhteistyötä keskenään ja hyökkäsivät <a href="http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaja_ja_Saksa_hyokkasivat... Puolan kimppuun.

<strong>Suomi ja Saksa tekivät yhtaistyötä juuri siltä varalta, että Venäjä hyökkää jälleen Suomen kimppuun - ja Venäjä hyökkäsi alkaen 22.6.1941 kello 6.05</strong>. Venäjä "ampui ensin", eli aloitti myös Venäjän ja Suomen välisen Jatkosodan.

Yhteistyökeskusteluista kerrotaan tarkasti tässä <a href="http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Saksalaiskeskustelut.htm">a....

tapioneva

Suomi pani liikekannalle armeijan 17.5.1941 eli runsasta viikkoa ennen kuin Neuvostoliitto ryhtyi pommittamaan Suomea siksi, että sen havaintojen mukaan Suomi tuki omilla lentokentillään Junkers Ju-88-syöksypommittajien hyökkäyksiä Leningradin satamaan ja koska Suomen ja Saksan laivastot olivat jo yhteistyössä.

Toisin sanoen Suomi antoi lentokenttänsä, vesialueensa jne. tukikohdaksi Saksan toimille osallistuen niihin itsekin.

Jos joku pitää näitä toimia puolueettomuutena niin ehkä kannattaisi tutkia, miten klassinen puolueettomuus eroaa liittoutumattomuudesta, sotatoimista pidättäytymisestä ja kanssasotimisesta liittoutumisesta nyt puhumattakaan.

Juhani Putkinen

Siitä vaan todistamaan.

tapioneva: "Myös sukellusveneet miinoittivat ennen 22.6.1941."

Siitä vaan todistamaan väitteesi. Väite EI ole todiste.

Minä olen esittänyt <a href="http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Suomi_miinoitti_Viron_ranni... suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein tosiasian, että Suomalaiset sukellusveneet aloittivat Venäjän miehittämänä olleen Viron rannikon miinoituksen 22.6.1941 kello 07.38. Se tosiasia perustuu <strong>Suomen Sota-arkiston alkuperäisdokumentteihin</strong>. Ole hyvä ja esitä vahvemmat todisteet.

Juhani Putkinen

Saksalaisia sotilaita oli Suomen alueella - kuin myös venäläisiä, entä sitten.

tapioneva: "Pohjoisessa suomalaiset laskivat saksalaiset pioneerit valmistelemaan hyökkäystä päivää aikaisemmin."

Saksalaisia sotilaita oli Suomen alueella - kuin myös venäläisiä, entä sitten? <strong>Saksalaiset sotilaat eivät ylittäneet Venäjän ja Suomen rajaa, eivätkä myöskään hyökänneet Suomen alueelta muutenkaan ennen 22.6.1941 kello 6.05, josta alkaen Venäjä hyökkäsi Suomen alueelle</strong>.

Tässä <a href="http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Valirauha_pitka_odotus_kuol... on kerrottu tarkasti miten Venäjä valmistautui Välirauhan aikana hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun, kun koko Suomen valloitusyritys oli surkeasti epäonnistunut <a href="http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Talvisota.htm">Talvisodassa<a>. Samassa artikkelissa kerrotaan tarkasti myös Saksan ja Venäjän joukoista Suomeen liittyen juuri ennen Jatkosotaa.

tapioneva

Neuvostoliittolaisia joukkoja oli Suomessa Hangon vuokra-alueella. Tämä perustui valtiosopimuksiin. Saksalaiset pioneerit puolestaan Suomessa olivat siviilivaatteissa ja ilman valtiosopimusta. He siis valmistelivat yllätyshyökkäystä Suomen alueen kautta Neuvostoliittoon ja valmistelivat hyökkäyssotaa.

Ei ollut saksalaisten syy, että he valmistelivat hyökkäyssotaa Suomen alueella Neuvostoliittoa vastaan.

On vain Suomen puolueettomuuden vartioinnin vajavaisuutta se, että Saksan joukot lasketaan puolueettomaan maahan valmistelemaan hyökkäyssotaa kolmatta osapuolta vastaan.

Syy ei ole saksalaisten pioneerien, vaan Suomen rajavartiojoukkojen, Lapin maaherran ja Suomen hallituksen.

Juhani Putkinen

Ei suomen tekemiset, eikä tekemättä jättämiset olleet syynä Talvisotaan.

Suomella oli kaksi vaihtoehtoa:

1. Suostua Venäjän tukikohtaan Hangossa, sekä rajansiirtoon Karjalan Kannaksella - ja joutua Venäjän miehittämäksi kuten Viro;

2. Tai puolustautua Venäjän hyökkäystä vastaan.

<strong>Onneksi Suomi valitsi sen jälkimmäisen vaihtoehdon joten säilyi itsenäisenä</strong>.

Tässä <a href="http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Suomen_ja_Venajan_valiset_n... kerrotaan niistä neuvotteluista ennen Talvisotaa, suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein.

suvituuli

Pari hienoa kirjoitusta talvisodan ensimmaisesta paivasta Helsingissa ja myohemmin rintamalla on kirjoittanut Martha Gellhorn (1908-1998).

Han toimi tuolloin Time-Lifen kirjeenvaihtajana, ja tuli tunnetuksi viime vuosisadan ehka parhaana naispuolisena sotakirjeenvaihtajana. Ura, joka alkoi Espanjan sisallisodasta ja jatkui aina Vietnamin sotaan ja Lahi-idan kriiseihin asti.

Hanet tunnetaan myos Ernest Hemingwayn kolmantena vaimona (1940-1945).

Nuo Time-Life'ssa julkaistut lukemisen arvoiset artikkelit loytyvat hanen kirjasta " The Face of War" (1959). Suosittelen.

kari lumppio

Tervehdys!

Aikalailla turhaa jauhaa jatkosodan aloituksesta. Suomen rooli Saksan-Neuvostoliiton sodassa oli päätetty Neuvostoliiton puolella jo aikoja ennen sitä.

Kesäkuussa 1935 N-Liiton lähettiläs Erich Assmus ilmoitti pääministeri Kivimäelle, että N-Liiton ja Saksan välisen sodan puhjetessa Neuvostoliitto miehittää Suomen kuuden päivän kuluessa.

JOS muistan oikein Neuvostoliiton kommunistinen puolue 17. puoluekongressissaan (1934) päätti antaa tulevassa (Saksa vs. N-Liitto) sodassa antaa Suomelle ja Ruotsille (!) ennaltaehkäisevän lujan iskun siten, että niiden miehittämiseen tai valvomiseen riittäisi pienehköt joukot. Tähänhän N-Liitto pääsi vasta 1944 syksyllä. Talvisota oli ilmeisesti tällaiseksi lujaksi iskuksi tarkoitettu.

Kari

tapioneva

Miksi Suomea ei vallattu kuudessa päivässä ja miksi Neuvostoliitto salli Ruotsin myyvän rautamalmia Saksalle? Neuvostoliitolla ei ollut voimia kaikkeen tarpeelliseen samanaikaisesti ja osa lausunnoista on mielipiteitä vailla sotilaallista kritiikkiä.

pakista

Saksa miehitti Tanskan ja Norjan varmistaakseen rautamalmin kuljetuksen Saksaan. Siten Ruotsin rähmäily Saksan suuntaan on
syynä mainittujen maiden miehitykseen.

Suomen rähmäily Saksan suuntaan välirauhan aikana on Neuvostoliiton hyökkäyksen syy varmistaakseen oikean sivustansa ja Leningradin puolustuksen.

tapioneva

1944 isku ei nyt ollut erityisen luja isku - ehkä muulle kuin Suomelle. Kannattaisi laajentaa näkökulmaa ja katsoa, minkä suuremman operaation osa oli Kannakselle hyökkäys ja verrata sitä esimerkiksi saksalaisten, virolaisten sekä tanskalaisten taisteluihin Narvan suunnalla.

Operaatio oli kuitenkin sen tasoinen, ettei lento-osasto Kuhlmayn ja toisaalta Saksan materiaaliavun merkitystä voi vähätellä - päinvastoin.

Jos katsotaan Suomen päivätappiolukuja, oli sodankäynti melko rauhallista yleensä itärintamaan verratuna joulusta 1941 kesää 1944: ei ollenkaan talvisodan lopun tappotahtia.

kari lumppio

Heips!

Tapio Neva: <cite>"1944 isku ei nyt ollut erityisen luja isku - ehkä muulle kuin Suomelle. Kannattaisi laajentaa näkökulmaa ja katsoa, minkä suuremman operaation osa oli Kannakselle hyökkäys ja verrata sitä esimerkiksi saksalaisten, virolaisten sekä tanskalaisten taisteluihin Narvan suunnalla."</cite>

Luepa Tapio nyt vaikka ensin kirja "Eesti rahvas suures isamaasõjas II". Miksei myös Mart Laarin "Sinimäed 1944". Hyödyllistä olisi myös selvittää itsellesi mitä N-Liiton sotilasterminologiassa tarkoittaa sana operaatio.

Em. neuvostoaikaisen kirjan mukaan Narvan operaatioon (se heinä-elokuu 1944 -versio) osallistui vain kaksi armeijaa: 2. Isku-armeija ja 8. armeija.
2. Isku-A:sta Narvajoen yli meni ensin 121. ja 191. divisioona (!) ja perässä 109 armeijakunta. Muista suuremmista jalkaväkiyhtymistä ei mainita. Esim. 30. kaartin armeijakunta esiintyy vasta syyskuussa Tallinnan operaatiossa (tuli Tarton suunnalta)! Oliko se Talin-Ihantalan jälkeen nuolemassa haavojaan?
8. armeija hyökkäsi Narvan operaatiossa Auveren, Soldinon ja Vaivaran linjalla pohjoiseen kolmella armeijakunnalla: 117., 122. ja 124.
Heinäkuun 31. haluttiin operaatiota jatkaa tappioista huolimatta ja rintamalle tuotiin kolme armeijakuntaa (kumpaan armeijaan ei sanota): 112., 110. ja 124 (sic! toista kertaa, KL). Samalla kuitenkin yöllä vasten elokuun toista vietiin pois kaksi kulunutta armeijakuntaa eli 109. ja 122.
Tämän Narvan operaatiohan sitten Lauri Tähkää lainaten "hirtti hiekkahan kiinni" elokuuun alussa kuten myllynkivireki ainakin. Virolaisten "sinimäkien taistelu" oli kuitenkin mehukeikka Tali-Ihantalaan verrattuna - "hiukan" provosoiden.

Vertailun vuoksi: Kannaksella hyökkäsi parhaimmillaan samaan aikaan kolme ARMEIJAA: 59. Viipurinlahdella, 21. Tali-Ihantalassa ja 23. Vuosalmella. Ei neukkujen Viipurin operaatio (ja sen lähtökuoppiin jäänyt jatko) ollut osa mistään muusta operaatiosta vaan osa neljännestä strategisesta iskusta yhdessä Syvärin-Petroskoin operaation ja Ilomantsin ja Rukajärven pienempien kahinoiden kanssa. Tarkkuutta termien valintoihin, Tapio. Jos edelleen pidät kesän 1944 Kannaksen hyökkäystä pienenä on se aivan oma häpeäsi.

Tarton operaatio elokuussa 1944 oli 3. Baltian rintaman työtä ja sillä ei ollut yhtikäs mitään tekemistä Suomen tai sen suunnan joukkojen kanssa. Se porukka käänsi sitten rintamasuunnan länteen ja Riian suuntaan.

Narvan, Tarton ja Tallinnan operaation lisäksi ei Virossa loppuvuodesta 1944 suoritettukaan kuin saarten operaatio. Siinähän oli jo suomalaisia mukana antamassa venekyytiä neuvosto"vapauttajille"...

Aikaisemmalla (yläpuolella olevalla) postituksellani halusin vain sanoa, että Neuvostoliittolla oli Suomelle sen ja Saksan välisessä sodassa tarjolla vain alistetun vihollisen rooli. Ei mitään mahdollisuutta puolueettomuuteen tai sodan välttämiseen.

Siitä olen Tapion kanssa samaa mieltä, että Saksa poisti Suomelta Tanskan ja Norjan valloituksella teoreettisenkin mahdollisuuden puolueettomuuteen. Liittoutuneiden apuun ei myöskään ollut enää mahdollisuutta.

Kari

Juhani Putkinen

Liikekannallepano ei ole hyökkäys.

tapioneva: "Suomi pani liikekannalle armeijan 17.5.1941 eli runsasta viikkoa ennen kuin Neuvostoliitto ryhtyi pommittamaan Suomea"

Suomi suoritti liikekannallepanon myös ennen Talvisotaa (Ylimääräiset Harjoitukset). Väitätkö, että se oli hyökkäys Venäjän kimppuun - eli, että Suomi aloitti Talvisodan?

Suomi joutui suorittamaan varotoimenpiteitä ennen Jatkosotaa, koska Venäjä valmisteli hyökkäystä Suomen kimppuun. Liikekannallepano EI ole hyökkäys. Liikekannallepano tapahtui juuri ja juuri ajoissa ennen Venäjän hyökkäystä Suomen kimppuun.

Nimenomaan <strong>Venäjä hyökkäsi ENSIN Suomen</strong> kimppuun sekä Talvisodassa, että Jatkosodassa - aloittaen molemmat sodat Suomea vastaan.

Venäjä oli <a href="http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Sotasyyllisyydesta.htm">syy... Jatkosotaankin, joten Venäjän on maksettava sille aiheettomasti maksetut sotakorvaukset takaisin korkoineen.

Juhani Putkinen

1. Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello <a href="http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Kello_6_05_alkaen.htm">6.05...

2. Suomi <a href="http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Suomi_miinoitti_Viron_ranni... Venäjän miehittämänä olleen Viron rannikkoa alkaen 22.6.1941 kello 07.38, eli sen jälkeen kun Venäjä oli jo hyökännyt Suomen kimppuun;

3. Virolaisilla ei ollut mitään kyseistä miinoitusta vastaan, sillä he itse taistelivat parhaillaan ryssien miehitysjoukkojen ajamiseksi maastaan;

4. Suomi ja Viro olivat yhdessä harjoitelleet kyseisenlaisia miinoituksia jo ennen Talvistotaa (Ruotsin tukemana);

5. Venäjä ei edes huomannut kyseistä Suomen miinoitusta, joten se ei voinut olla syynä Venäjän myöhempiinkään hyökkäyksiin Suomen kimppuun.

Venäjä aloitti nyös Venäjän ja Suomen välisen <a href="http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Jatkosota.htm">Jatkosodan</a>.

rolleruusunen

Pieni muistelo Talvisodan ensi päivästä.
Olin 13 vuoden ikäinen tuolloin, kun Talvisota alkoi.
Aamulla menin muutaman koulutoverini kanssa Yleisradion toimitaloon, joka silloin sijaitsi Kasarmintorin laidalla Fabianinkatu 15, aivan kaupungin keskustassa.
Meidän piti esiintyä silloin aamulla laulunopettajamme Heikki Aaltoilan johdolla "Siirtoväen ohjelmaa" nimisessä ohjelmassa.
Lähetykset olivat silloin suoria. Juuri, kun meidän esiintymisvuoro piti alkaa, alkoivat hälytyssireenit soittaa kolkkoa soittoaan.
Meidät komennettiin Ylen kellariin rakennettuun pommisuojaan.
Hälytyksen päätyttyä, lähdettiin kotiin ja laulut jäi sillä kertaa laulamatta.

Juhani Putkinen

Suomenkielinen kirjallisuus ei ole todiste.

tapioneva: "Tuo on varmasti totta. Kannattaisi kuitenkin yksien arkistodokumenttien lisäksi lukea koko 1990-luvun suomenkielinen kirjallisuus, mitä asiasta on julkaista ja mitä ei ole kiistetty."

Siitä vaan esittämään todisteet siitä, että suomalaiset sukellusveneet olisivat miinoittaneet Venäjän miehittämänä olleen Viron rannikkoa jo ennen 22.6.1941 kello 07.38, joka näytetään toteen Sota-arkiston <a href="http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Suomi_miinoitti_Viron_ranni....

Esimerkiksi professori Mauno Jokipii on tullut samaan käsitykseen kuin minä kyseisistä miinoituksista kirjassaan Jatkosodan synty. Hän on myös haastatellut silloista sukellusveneen päällikköä myöhempää kommodori Kijasta.

Sukellusveneet ovat hyvin hitaita kapistuksia - ne eivät ole mitään lentokaloja, jotka noin vain huomaamatta voisivat nopeasti pistäytyä miinoittamassa ilman, että siitä jäisi jälkiä.

tapioneva

Sukellusveneet toisen maailmansodan aikana kulkivt polkupyörän vauhtia ja Eestin sosialistisessa neuvostotasavallassa käynti sukellusveneellä Suomesta kesti noin runsaan työpäivän. Osa matkasta pystyttiin taittamaan sukelluksissa hieman hitaammin.

Juhani Putkinen

Suomen roolista II WW.

Kari Lumppio: "Aikalailla turhaa jauhaa jatkosodan aloituksesta. Suomen rooli Saksan-Neuvostoliiton sodassa oli päätetty Neuvostoliiton puolella jo aikoja ennen sitä."

Suomi ei toki ollut "maailman napa" silloinkaan.

Venäjän <a href="http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaja_aikoi_hyokata_lantee... oli valloittaa koko Maapallo ja tehdä siitä kommunistinen Moskovasta johdettu diktatuuri.

Suomi sattui olemaan Venäjän tiellä matkalla Atlantille (Norjan rannikolle). Se oli syynä sekä Talvisotaan, että Jatkosotaan.

VastaVirtanen

-
"Venäjän aikomuksena <code>oli valloittaa koko Maapallo</code> ja tehdä siitä kommunistinen Moskovasta johdettu diktatuuri."

Aikamuoto: <code>"oli" ---> ON.</code> Kommunistinen vallankumouspöytäkirja kaikkine klausuuleineen on aktiivisesti voimassa. DDR:ssä putinin KGB-kemuissa ravannut, alamainen tarja halonen, tekee kaikkensa täyttääkseen jokaisen: hyvin on moraalin romauttamisessa setatati onnistunut...

¤vastavirtanen

Saarelta

Vilkaisin kuvagalleriaa talvisodasta ja totesin että ainakin minä olen nähnyt osan noista kuvista jo 60- 70-luvulla. Ja osa oli sellaisia että olin nähnyt kuvaa samasta tapahtumasta eri kuvauskulmasta.
Hmm... mitä tämä kertoo? Että kuvia ei otettu kovin paljon siihen aikaan? Vai onko tuhottu kuvamateriaalia, koska on tietty määrä "hyviä kuvia" jotka kehdataan näyttämään yhä uudestaan?
Toisaalta on paljon huonoja kuvia mielenkiintoisista tapahtumista, mutta tällaiset kuvat toimii ainoastaan muistikuvan teroittajana jollekin silmännäkijälle joka oli paikan päällä. Meille muille se on yksinkertaisesti vaan mitäänsanomaton "huono valokuva".
No oli miten oli, dramaattiset ja tunteita herättävät nämä gallerian kuvat ovat, eteenkin meikäläiselle joka on kuullut juttuja kun faija muutaman kerran joutui kävelemään kotiin 20 kilometriä pakkasessa junarataa pitkin kun Helsinkiä pommitettiin ja junat eivät kulkeneet.

pinni

Kiitän myös sotakuvien julkaisusta. Mikähän on syy siihen, että ne eivät ole olleet meidän katsottavissa juurikaan aiemmin julkisen sanan palstoilla, esim kansallisina merkkipäivinä?

Tiedotusilmatomme on sellainen möykky, että sen avaaminen ei vieläkään ole mahdollista. Tähän klimppiin laskisin esim. STASIn kanssa hääränneiden kansalaisten toiminnan. Suojelujoukot ovat koko ajan valmiudessa.

Minulla on sellainen tunne, että olkani takana on näkymätön mies, jonkinlainen yliminä, joka määrää että pitää kokea huonoa omaatuntoa siitä, että sanoo mitä ajattelee. Se osoittaa sensuurin läsnäolon. Sananvapaus Suomessa ei ole vieläkään itsestäänselvyys.

Yhtä asiaa sensuuri ei voi hallita. Sukupolvelta toiselle välitettyä tietoa sota-ajalta, sen alusta loppuun.

Juhani Putkinen

Venäjä valmistautui hyökkäämään uudelleen.

pakista: "Suomen rähmäily Saksan suuntaan välirauhan aikana on Neuvostoliiton hyökkäyksen syy"

Venäjä <a href="http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Valirauha_pitka_odotus_kuol... hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun Välirauhan aikana epäonnistuttuaan yrityksessään valloittaa koko Suomi <a href="http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Talvisota.htm">Talvisodassa....

Englanti ja Venäjä pakottivat Suomen <a href="http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Riippuvuus_Saksasta.htm">ri... Saksasta - ei olisi ollut järin hauskaa kuolla nälkään, ja joutua miehitetyksi. Joka tapauksessa se on oleellista, että nimenomaan Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun aloittaen myös <a href="http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Jatkosodan_alku.htm">Jatkos....

tapioneva

Saksa heikensi merkittävästi Suomen mahdollisuuksia puolueettomuuteen valtaamalla huhti-toukokuussa Tanskan ja Norjan. Tuolloin Ruotsin puolueettomuuspolitiikka kääntyi Saksan myönteiseksi ja Ruotsi alkoi tukemaan Saksan Norjan miehitystä sallimalla kauttakulun rautateitse Pohjois-Norjaan.

Suomelta oikeastaan huhti-toukokuussa 1940 putosi entente-vaihtoehto politiikasta pois siksi, että Saksa valtasi Ranskan, Britannia vetäytyi saarelleen taisteluun Britanniasta eli vastustamaan Saksan maihinnoususuunnitelmaa Brittein saarelle sekä siksi, että Tanska (Tanskan salmet) ja Norja tulivat vallatuiksi.

Neuvostoliitto hyödynsi tilanteen heti esittämällä lisävaatimuksia Suomelle kesäkuussa, jolloin Suomi alkoi pyristelemään irti Neuvostoliitosta lähentymällä Ruotsin tapaan Saksaa. Virosta, Latviasta ja Liettuasta tuli Neuvostoliiton täysjäseniä elokuussa 1940. Tälläkin tapaa perinteisesti britteihin myönteisesti suhtautunut ulottuvuus menetti merkityksensä. Suomen asema Saksan aseman vahvistuessa siis heikkeni länsivalloista koko ajan.

Neuvostoliitto haluasi tehdä selvän Suomesta ja Romaniasta, minkä vuoksi Molotov matkusti marraskuussa 1940 Berliinin varmistaakseen asia. Hitlerillä oli kuitenkin jo niin pitkällä ajatus taistelun Britanniasta epäonnistuttua hyökkäyksestä Neuvostoliittoon, että hän kielsi Neuvostoliittoa hyökkäämästä Suomeen, koska Norja jo oli Saksalla. Neuvostoliiton lisäpainostus Suomea kohtaan raukesi.

Saksan ja Neuvostoliiton välit kylmenivät, koska Molotov ei saanut lupaa Neuvostoliiton jatkotoimiin. Ensimmäinen julkinen riita Neuvostoliiton ja Saksan välille tuli siitä, kun Jugoslavian piti ryhtyä Saksan liittolaiseksi Balkanilla niin hallitusjohdon ollessa ulkomailla, järjestettiin vallankaappaus, jossa Jugoslavia haki liittoa Neuvostoliiton kanssa. Sopimusta ei koskaan ehditty ratifioida ja Saksa valtasi Jugoslavian keväällä 1941 tukeakseen italilaisia heidän vastoinkäymisissään Kreikassa ja Albaniassa. Tämän vuoksi Stalin piti toukokuussa 1941 Saksan vastaisen puheen.

jaliraita

OPERAATIO PAX

Jos Mauno Koiviston päätös syyskuussa 1990 Suomen irtautumiseksi yksipuolisesti Pariisin rauhansopimuksen 3. luvun sotilaallisia rajoituksia koskevista osista on ollut oikein ja järkevää, niin miksi Manu ei irtisanonut koko Pariisin rauhansopimusta? Jos näin siis olisimme voineet toimia, niin miksi Paasikivi jo aikoinaan ei irtisanonut Pariisin rauhansopimusta vaan meni sen jopa tekemään ja vieläpä YYA-sopimuksenkin Neuvostoliiton kanssa.? Olisimme säästyneet sotakorvauksilta ja Karjalakin olisi saatu takaisin.

Jos Natoon liittyminen on järkevää, niin miksi siihen ei liitytty jo Paasikiven ja Kekkosen aikana?

Onko meillä suomalaisilla vain ollut huono herraonni?

Jali Raita, diplomi-insinööri.
Somerolla 4.12.2007

KKs kommentoi:
Pohojammaalla ihimetellään Karjalan palauttamisen inisemisestä, notta jos Pohojamaa olis viety, se olis otettu jo monehen kertaan takaasin.

Asiasta lisää sivulla www.promerit.net

penttiniskanen

Voiton ja puolittaisen voiton takaamaa puolittaista Suomen itsenäisyyttä juhlitaan tänään jo yhdeksännenkymmenennen kerran.
Hävittyään kansalaissodan punaiset antoivat pojilleen, hammasta purren ja nyrkkiä taskussa puristaen, nimiä Voitto ja Varma Voitto.
Parikymmentä vuotta myöhemmin oli yhdistynyt, ryhdistynyt, riitansa puolittain sopinut ja talvisodan puolittain hävinnyt Suomi suunnilleen samassa tilanteessa, sillä erolla, että Voitto oli tällä kertaa varma, eikä mitään haaveilua. Vuoden 1940 onnen aavisteluista seuraavan vuoden täyteen varmuuteen sai Suomi elää historiansa suurinta humalluttavaa tähtihetkeä.
Varmuutta kesti vielä kesään 1942, joka oli yhtä helteisen kaunis kuin edellisenäkin vuonna. Suomen viholliselle Venäjälle oli kostettu. Hyökkäysvaiheen aikana kostosodassa oli jouduttu uhraamaan kalliita ihmishenkiä, mutta ne oli uhrattu lopullisen voiton varmistamiseksi.
Mustan Meren rannalla Saksan suuri johtaja istui vilpoisan telttakatoksen alla ja suunnitteli pääarkkitehtinsa Albert Speerin kanssa maailman tulevaisuutta. Puhuttiin moottoriteistä, jotka tulisivat halkomaan Ukrainaa ja muuta Itä-Eurooppaa ja yhdistämään ahkerien saksalaisten maanviljelijöiden tilat vanhaan kotimaahan. Johtaja pyysi seuralaistaan, jolla oli yliopistossa hankittuja taitoja aritmetiikassa, laskemaan oikein kynän kanssa, kuinka monta miljoonaa germaania, jos syntyvyysluvut pysyisivät korkeina, asuttaisi Eurooppaa kymmenen vuoden kuluttua. Speer pääsi sataan neljäänkymmeneen. Pohjoisista aseveljistä ei tullut puhetta.
Samaan aikaan suomalaiset juhlivat kuulumistaan Eurooppaan, rodullisesti siinä rajalla olevina, korkeaposkisina ja pienisilmäisinä, eksoottista ja erilaista kuulumista, ja laskivat molempien käsien sormia apuna käyttäen ominaisuuksiaan, joita ei tarvinnut hävetä. Oltiin ylpeitä omasta kielestä, puolittain ruotsalaisesta, liki germaanisesta kulttuurista, lauantaisaunasta, olympialaisissa saavutetuista urheilutuloksista murtomaahiihdon pronssimitaleita myöten (vielä ei tiedetty, että olympialaiset oli Helsingin sijasta seuraavan kerran päätetty pitää Japanissa ja sen jälkeen pysyvästi Berliinissä).
Hieman oli alkanut tuntua rodullisesta ja sosiaalisesta hankauksesta johtuvaa epäsopua Suomeen sijoitettujen aseveljien ja Suomen miespuolisen väestön välillä varsinkin maan pohjoisosissa saksalaisten lomakaupunkinaan pitämän Oulun korkeudella. Monikulttuurisuudesta ei komeiden SS-joukkojen seurustelussa alkuperäisväestön kanssa voinut vielä puhua, mutta germaanisia ja rodullisesti keskieurooppalaisia piirteitä tulevan sukupolven suomalaisissa oli pantu alulle.
Ikävä kyllä idylli, onnen tila, alkoi vähitellen kallistua loppuaan kohti.
Maailmansota ei sittenkään sujunut varmojen laskelmien mukaan. Saksan rintama alkoi heikentyä. Voimattomina saatiin katsella lähietäisyydeltä Suomen entisen hallintokaupungin Pietarin pelastusta lopullisesta tuhosta, Baltian maiden, venäläisiä fanaattisesti vihaavien Viron, Latvian ja Liettuan (joille suurista toiveista huolimatta Saksankaan syli ei sodan aikana ollut avautunut) vähittäistä antautumista vuosisataisen vihollisen valtaan.
Suomen siviili- ja sodanjohdon suurin huoli ei viimeisten kahden sotavuoden aikana kuitenkaan ollut maan puolustuksen valmistelu vihollisen arvattavasti pian tapahtuvaa hyökkäystä vastaan, vaan miten selittää sotilaille ja siviileille sotaonnen uskomaton, yllättävä käänne, näkyvissä oleva tappio, synnyttämättä defaitismia tai peräti pakokauhua rintamalla ja rintaman takana.
Johdon ratkaisu oli: ollaan kuin ei mitään olisi.
Monien suomalaisten sotahistorioitsijoiden mukaan oikea ratkaisu.
Tärkeintä oli, että rintama pysyi rauhallisena, ja että kotirintama ei saanut aihetta napinointiin tai kapinointiin.
Johdolla oli aihetta onnitella itseään.
Venäläiset olivat marssilla Berliiniin, mutta suomalaisten jermujen mielialaa onnistuttiin kohottamaan. Rintamalle kutsuttiin viihdytysjoukkoja, maan parhaat artistit pantiin asialle. Täintappotalkoot, pontikka ja puhdetyöt kevensivät asemasodan yksitoikkoisuutta ja pahoja aavistuksia, ja niin kuin venäläistä epiikkaa esikuvanaan pitänyt Väinö Linna kuvaa, polkujen pieliin aseteltiin kiviä, milloin ei vain soitettu suuta ja puhuttu vitsikkäitä kaverien kanssa tai tanssitettu venäläisiä tyttöjä miehitetyssä Petroskoissa.
Ei ihme, että monet sodasta hengissä selvinneet ja koskaan aikaisemmin tai myöhemmin ulkomailla käyneet suomalaiset sotaveteraanit muistelivat myöhemmin matkaansa Karjalaan tai Rukajärvelle kuin elämänsä suurinta seikkailua.
Myös Suomen ulkopolitiikalle aika oli suurta seikkailun aikaa.
Venäläisten hyökkäys keväällä 1944 Kannaksella tuli suomalaisille yhtä suurena yllätyksenä kuin syksyllä 1939.

Mutta tänään vielä, kuudes joulukuuta 2007 kuuluvat Suomesta marssit ja Maamme-laulut, niin että kaiku Brysselissä asti kajahtaa.

tate0774

Merimiehenkadulla valkoinen talo oikealla (39), kolmas kerros, ikkunat #2+3 eteläpäästä (siis Kaapelitehtaan suuntaan) tulivat
vanhempieni asunnosta ikkunat sisään tässä pommituksessa, joten kävin syntymässä Arolammilla (Riihimäen lähellä) kansakoulussa 7.1.40.

Jatkosodan aikana jouduin pari kertaa käymään vastapäisen talon 36 (se missä ikkunat on suojattu ja tuettu laudoilla) kellarissa pommisuojassa. Merimiehenkadun ja Pursimiehenkadun kulmassa ollut puutalo pommitettiin ja lapsina leikimme sen raunioilla.

Airam Oy toimi Kaapelitehtaan yläkerrassa ja joskus v. 1950-52
sen yläkerrassa räjähti klo 01 yöllä. Katsoimme ikkunasta ja hälyytimme palokuntaa puhelimella muutaman muun tavoin.
Siellä oli tapahtunut kaasuräjähdys kompressorin vuodon vuoksi, yksi työntekijä menehtyi ja Kaapelitehtaan ylin kerros paloi kaksi päivää, koska palolaitoksella ei ollut tarpeeksi korkeita tikkaita.

Vinttikerroksessa oli myös Karhu-urheilutarvikkeikkeiden varasto, josta tavaraa heitettiin kadulle Telakkapuiston viereen. Niitä ei olisi saanut ottaa vakuutusehtojen vuoksi, joten kaappasimme pesäpalloräpylöitä romun seasta ja sinitakit juoksivat perässä vaatien räpylöitä takaisin.

Siis kiinnostava katu, todistaa
Taisto Leinonen, rööperiläinen 1940-1956

nyykal

Talvisota-valokuvien joukossa on kuva punatiilisestä rakennuksesta, jonka seinästä pommi on mennyt sisään. Talo on tuttu: Vuorikatu 10, Helsingin pienten koululaisten pelkäämä talo, koska siellä toimi kouluhammasklinikka. Asuin itsekin samalla kadulla muutaman talon päässä.

Haluaisin kuitenkin väittää, että kuva on jatkosodan ajalta ja ehkä vahingossa joutunut talvisota-aiheisten kuvien joukkoon. Tarkkaa vuotta en enää kykene sanomaan, mutta muistini sanoo, että pommiosuman aikaan oltiin jo jatkosodan puolella.

Jouna Pyysalo

Olen täysin samaa mieltä kanssasi hienosta isänmaallisuudesta!

Lisäksi vahvistan kommenttisi "HELSINKI OLI PÄÄKAUPUNKI JOTA EI VALATTU 2:ssa MAAILMANSODASSA eipä niitä mota tainukaa olla." seuraavassa muodossa:

Koska Englanti, samoin kuin muut littoutuneet ottivat US:n miehitysjoukkoja (jotka sittenmmin pysyvästi jäivät), toisen maailmansodan lopputulos Euroopan taisteluihin osallistuneiden maiden kannalta oli seuraava:

Ainoana Euroopan maana Suomea ei miehitetty.

Omalta osaltani näen tämän niin, että Suomi voitti maailmansodan, kiitos jääkäreiden, loisteliaiden Suomen taistelijoiden sekä uljaan kansamme.

Vielä kerran, Hannu kiitokset äärimmäisen oivaltavista ja osuvista näkemyksistäsi!

Jouna Pyysalo

p.s. Niklakselle (Herlin) terveisiä Jounalta myös ;)

M Eiramaa - tutkija - KNFIJV

Näin Neuvostoliitto pilasi myös meidän vuoden 1940 Helsingin olympialaisemme marraskuussa 1939 aloittamansa epäurheilijamaisen kampanjan avulla. Olympialaiset jäävät aina joskus pitämättä...

Olympiavuonna herää kysymys: Olisiko meillä jotenkin huonompi oikeus nyt väläyttää rauhanomaisesti Venäjän tulevien talvikisojen 2014 boikottia ja Molotov-Ribbentrop-Venäjän ryöstämiä alueitamme takaisin?

Suomen Karjala (Viipurin lääni) on Neuvostoliiton ryöstämä ja venäläisten laittomasti miehittämä. Suomi ei todellakaan luopunut siitä tai Petsamostakaan vähääkään vapaaehtoisesti. Alueista luovuttiin väkivallan uhrina juuri siitä samasta syystä, mistä Suomi luopui olympialaisistakin.

On ihan oikein ja välttämätöntä, että Pekingin olympialaiset kyseenalaistetaan ja niiden avulla painostetaan Kiinaa lopettamaan Tiibetin laiton miehitys. Mahdollisen yhtenäisen boikottiuhan on oltava yksi keskeinen painostuskeino.

Meidän suomalaisten erityisesti on muistettava, että myös talviolympialaiset on kaavailtu pidettäväksi samalla tavalla mielenkiintoisessa maassa, joka polkee ihmisoikeuksia ja jatkaa useampaakin laitonta miehitystä. Sotshikin tulee voida asettaa boikottiin - Tshetshenian ja Karjalan miehitykset ja niiden jatkuminen ovat yksi syy.

Tiibetin miehitys 1949 oli rikos niinkuin Suomen Karjalankin 1939-1947 ja myös Tshetshenian mm. 2000. Pitääkseen kisansa roistomaiden on luovuttava miehityksistään ja palautettava Tiibet, Tshetshenia ja Karjala oikeille omistajilleen!

M. Eiramaa, tutkija, KNFIJV
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html

Pentti Niskanen

Kaikkien maiden rajat maailman kartalle on vetänyt ja niistä vastaa yhä maailman vanhin ja varmin oikeus, sota.
Olemassaolon kamppailussa joku köyhtyy, toinen rikastuu.
Köyhä pyytää (ja nykyisin yleensä saa) sosiaaliapua, mutta jos Suomi on sodissaan jäänyt köyhemmäksi ja maa-alaltaan pienemmäksi, on tyhmää pyytää tappioitaan takaisin tai korvausta niistä.
Tyhmintä on pyytää Karjalan kannasta takaisin Venäjältä.
Tämä kohtalokas maapala, joka kuului Suomelle 25 vuotta (vuosina 1917 - 1940 ja vuodet 1941 - 1944), oli alun alkaen vahinko, sittemmin erehdys, Suomen historian suurin erehdys.
Suomessa on silti näennäisesti täysjärkisiä henkilöitä, jotka haluaisivat pyytää Venäjältä Karjalan kannaksen takaisin Suomeen.
Sen Venäjän johtajan, joka pyyntöön suostuisi, täytyisi olla täysin hullu.
Mikään maa ei salli vieraan, eikä varsinkaan vanhan vihollisen, sijoittua niin lähelle sydänalueitaan.
Suomi voisi ostamalla, pyytämällä, kerjäämällä tai millä tavalla tahansa saada omakseen jonkin maapalan idästä tai lännestä, Ruotsista, Itä-Karjalasta tai vaikka Siperiasta, mutta se ei saa koskaan Karjalan kannasta.

Juhani Putkinen

Esimerkiksi Saksa, Viro, Latvia ja Liettua saivat nykyiset alueensa takaisin Venäjän miehityksen alta ilman sotaa.

Suomenkin on syytä vaatia parhaillaan Venäjän miehittämänä olevat alueensa Venäjältä takaisin - kuin myös aiheettomasti maksetut sotakorvaukset korkojen kanssa.

Dr. Schmidt

jäi NL:lle, Puolallekin annettiin melkoiset alueet jne. Eikös Virostakin palanen jäänyt Venäjälle? Pitäisikö Puolaa siirtää taas askel itään? Kylmä tosiasia on, että mikään valtio Euroopassa ei lähtisi tukemaan rajojen muuttamista, Kosovosotkussa on nyt ihan tarpeeksi tekemistä.

M Eiramaa KNFIJV

''Kaikkien maiden rajat maailman kartalle on vetänyt ja niistä vastaa yhä maailman vanhin ja varmin oikeus, sota.''

- Enpä todellakaan lähtisi noin yksioikoisesti ylistämään sodan kaikkivaltaista yksinoikeutusta ja peruskivenomaista kaanonlaatua kansainvälisissä suhteissa tai valtionrajojen legitimiteettitekijänäkään. Minun mielestäni hyökkäyksellinen valloitussota ja etninen puhdistus ovat ennemminkin niitä metodeja ja arvovalintoja, joita pikemminkin tulisi kritisoida ja kyseenalaistaa entistä enemmän.

Erityisesti peräänkuuluttaisin kansainvälisen oikeuden vastaisen sodan ja siihen perustuvan vieraitten alueitten laittoman miehityksen sekä tällaisen uuslebensraumin takautuvasti tehdyn ryöstääjämaan alueeseen liittämisen hyväksyttävyyden tarkastelua ja korjaamista niissäkin tapauksissa, kun varsinaista aluevaltausta ei ole likikään kokonaisuudessaan onnistuttu tekemään sotavoiman avulla, vaan kuten esimerkiksi Karjalan Kannaksen tapauksessa, kansainvälispoliittisin sanelupäätöksin. Ikivanha suomalaisaluehan ryöstettiin meiltä 1939-1947 vain osittain sotavoimin ja pääosin Neuvostoliiton diktaattorin kieron valtapelin keinoin.

''Tyhmintä on pyytää Karjalan kannasta takaisin Venäjältä.
Tämä kohtalokas maapala, joka kuului Suomelle 25 vuotta (vuosina 1917 - 1940 ja vuodet 1941 - 1944)''

- Hassua tuon syväristiriitaisen argumentin kritiikitön toisto. Tuolla perusteella myös Helsinkin ja Turku ja Oulu kuuluisivat Venäjälle, koska nekin olivat vuosina 1917-1940 olleet vain vajaat 23 vuotta Suomen aluetta, jos lasket vain itsenäisyyden ajan. Tosiasiassa esimerkiksi Viipuri on ollut suomalaisten asuttama suomalaiskaupunki 700 vuotta eli kaksi kertaa kauemmin kuin Helsinki. Suomen alueeseen alue liitettiin takaisin (!) vuonna 1812, kun tämä ns. Vanha Suomi oli välillä ollut Venäjän aluetta. Suomella on tosiaankin ollut ihan tarkka oma alueensa myös niinä aikoina, kun itsenäistä valtiota ei ole ollut. Ennen itsenäisyyttähän monet venäläiset matkailivat täällä rajan takana Suomen ja Kannaksella eräät myös pakenivat tänne ulkomaille Suomeen.

Karjalan Kannas sinällään on vanhinta suomalaisseutua ylipäätään - kymmenen tuhannen vuoden ajan olemme sitä asuttaneet, kun taas esimerkiksi uustulokkaat venäläiset vain 60 (kuusikymmentä) vuotta, vallattuaan sitä ennen joidenkin satojen vuosien aikana suomalaissukuisten kansojen maita nykyisen Venäjän alueella ja Karjalassa.

M. Eiramaa, tutkija, KNFIJV
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html

Juhani Putkinen

Venäjä miehittää parhaillaan noin 12% Suomen alueesta, noin 5% Viron alueesta, Latvian Abrenea, Japanin Kuriileja, Saksan Königsbergiä, Osia Georgian alueesta, osia Moldovan alueesta, osaa Tshetsheniasta, jne.

Venäjän imperialismista on tehtävä loppu.

Vieras

talvisota oli huonon valtiojohdon syytä.

samat keisarit ovat yhä puikoissa, ja johdattavat suomen tukalaan asemaan, niin kuin silloin, mistä kaikki alkoi.

ei oppi ojaan kaada, mutta oppia ei ymmärretä.

se ymmärretään vasta siiten kun ei ole muuta mahdollisuutta, mutta sittenkin jää elämääm mahdollisuus mahdottomuudesta.

sukupolvet vaihtuvat, mutta usko mahdottomasta kasvaa.

Pauliina

olipa koskettava hetki katsoa ne läpi. Kuva tuo tapahtumat merkillisen lähelle - ja lähellähän ne vielä ovatkin, sota rampauttaa tavalla tai toisella monta sukupolvea. Silti kuvista jää päällimmäiseksi tunne: miten neuvokkaita ja sitkeitä ja urheita ihmisiä! Kunnioittavimmat terveiset kaikille heille jotka vielä ovat keskuudessamme muistelemassa.

Pentti Korhonen

Hyvät ystävt aina jaksatte jauhaa 70 vuotta vanhoja asioita. Nyt lemme menossa länsimaiden ylivelkaantumisen aiheuttamaan konkurssiin sekä EU että USA. kun historia toisaa itseään ,niin nän s nytkin käy, ensin ylivelkaantumine ja sitten valtta sota ja sen jälkeen kansalaislevottomuuden ja uusi is sota. Olemme menossa kovalla vauhdill kohti kolmatta maailmansotaa. Siihen valmistautumista ei auta, että tuntee jotain historian piirteitä. Nyt se alkaa samalla tavalla kuin aikaisemminkin, että suuri osa kansalaisista on siihen täysin valmisatautumattomia. Sanonta kuuluu: "toinen maailmansota yllätti Euroopan uimahousut jalassa", elokuu li eurooppalaisen loma-aikaa. Jatkosota yllätti helsinkiäiset juhlimassa juhannusta Eplanadin kappelissa. Marraskuussa 1939 oli isän sisko meillä kahvilla ja kirjotti vieraskirjaan "Sodan aattona". Kaikkia ei sota yllttänyt.