Torstai 18.12.2014

900 tuulivoimalan ongelma Suomessa: ”Aikaa vievä ja sekava”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
25.4.2010 08:32
Päivitetty: 
25.4.2010 08:33
  • Kuva: Ossi Kurki-Suonio/Uusi Suomi
    Kuva
    Tuulivoimala Hailuodossa.

Tuulivoiman rakentamiseen liittyvää lupajärjestelmää pitäisi energiayhtiöiden mielestä selkiyttää. Niiden mielestä nykyinen lupakäytäntö on aikaa vievä ja sekava.

Hallitus sopi viime tiistaina mittavasta tuesta uusiutuvalle energialle. Tuulivoiman osuus kasvaisi niin, että Suomeen tarvittaisiin jopa 900 uutta tuulivoimalaa vuoteen 2020 mennessä.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Laitiin

Helsingillä on tuulivoimaloiden sijoituspaikoiksi tilaa jopa kantakaupungissa. Soveliaita paikkoja ovat mm. Ullanlinnan kalliot, Linnanmäki, ... , korkeiden talojen kattoja unohtamatta. Lisäksi saarissa Santahaminasta Suomenlinnaan ja edelleen länteen on runsaasti paikkoja tuulimyllyille, Harakkaa ja pieniä luotoja unohtumatta. Siis lähelle paikkoja, jossa kulutus tapahtuu.

Sähkön siirtomatkat jäisivät lyhyeksi. Julkinen liikenne voisi kulkea tällä ekologisesti tuotetulla sähköllä, lähinnä raitiovaunut ja lähijunaliikenne. Jos ei tuule, liikenne kulkee hieman hitaammin.

Voiko olla parempaa sijoituspaikkaa.

K-Veikko

Poliitikoilta myllyjen rakentajat rahansa saavat ja heitä siis on kumartaminen.

Lupaprosessi vaikuttaa monimutkaiselta, mutta monimutkainen on myös se verkosto, jonka kautta tämä valtiolta annettu raha pitää demokraattisten prosessien kautta eri puolueiden vaalirahaksi kanavoida.

Pitää ymmärtää myös talouden kannalta asiaa: Suomen kansantalous voittaa sitä enemmän mitä vähemmän tuulimyllyjä rakennetaan. Itse prosessi on tärkein.

joukoakoskinen

Ison Arskan valtakunnassa sekä pääkaupungissa että Losissa on talous ajettu kuralle - tuulimyllyt seisoo vuorenrinteellä kun asiakkailla ei ole varaa maksaa laskujaan. Nekin joilla olisi säästävät sähköä maalaamalla nurmikon lateksilla vihreäksi. Elokuvissa kaikki on kaunista.

Kaupungit eivät pysty maksamaan sähköstään eikä huolehtimaan edes lakisääteisistä velvoitteistaan. Jotka ei sinänsä USAssa kummoisia ole parhaimmilaankaan. Kaliforniassa sentään aurinkokennoilla saa tvn päälle ja kännykän ladattua lähes joka päivä.

Losin / Anan alueella 13 miljoonaa köyhää yrittää sinnitellä ilman vettä ja sähköä. Kauniilla ja Rohkeilla on omat aggrekaatit joilla pumpataan vettä yhä syvemmältä. Merivedestä kasteluvettä-projektit on hyllytetty sähkön ja rahan puutteessa.

Keskiluokkainen duunariporukka pakenee Chicagoon.

mattimayranpaa

Päätös, 900 tuulimyllyä on vasta "valtion avustuksien periaatepäätös". Tarvitaan vielä toimivat pelisäännöt, ehkä Pekkarinen vetää ne pikapuoliin hatustaan.

Esimerkkejä:
Joku maatila tai kylä haluaisi tehdä vaikkapa osuuskunta-mallilla omaan kulutukseen "tuulipuiston". Miten luvat ja avustukset?
Joku Päijänteen saari, jossa on parikynmmentä mökkiä, haluaisi rakentaa tuulimyllyjä (1+..). Kesät omaan tarpeeseen ja talvella ylijäämä takaisinsyöttönä valtakunnan verkkoon. Miten?

Jaetaanko luvat vain jo nyt toimiville energiayhtiöille (esim Lahti-energia, Asikkalan Voima jne)?

Juhani Putkinen

Tuulivoima Suomessa on yhteiskunnan kokonaisedun vastaista, siten tarvitaan tiukka lupakäytäntö. Jokaiselle voimalalle annettavasta luvasta pitää erikseen päättää eduskunnassa.

1. Tuulivoima tarvitsee hyvin merkittäviä tukiaisia verorahoista. On punnittava joka kerta erikseen eikö verorahalle todellakaan löydy jotakin järkevää käyttöä.

2. Tuulivoimalla tuotettu sähkö on hyvin kallista - se nostaa sähkön hintaa ja siten heikentää Suomen kilpailukykyä sekä suomalaisten hyvinvointia.

3. Tuulivoimalat eivät Suomessa tuota sähköä valtakunnanverkkoon mainita saakka juuri silloin kun Suomessa kulutetaan sähköä eniten (kovalla pakkasella) - siitä yksinkertaisesta syystä, ettei silloin tuule tarpeeksi. Eli tuulivoiman vuoksi pitää olla kallista ja saastuttavaa varavoimaa tuottamaan sähköä silloin kun ei tuule tarpeeksi. Tuulivoimayhtiöt pitäisikin määrätä tuottamaan se varavoima.

4. Tuulivoimaloiden rakentamiseen kuluu järkyttävä määrä uusiutumattomia luonnonvaroja. Sähkön tuottoon nähden noin 15 kertaisesti ydinvoimalaan verrattuna.

Gagarin

Nyt kun kepulaisten kanssa on poliittisen lehmänkaupan kautta saatu mahdollisuus rakentaa lisää ydinvoimaa, jota Suomi tulee tarvitsemaan, niin käynnistettäköön nuo hankkeet niin nopeasti kuin mahdollista ja sen jälkeeen perutaan nuo muut tukiaiset, tuulivoimat, y.m. Niiden sijasta rakennettakoon lisää ydinvoimaaa.
Peruminen on aivan mahdollista, kun talutetaan päättäjät tosiasiain peilin eteen. Ja rakenteilla olevia hankkeitahan ei kuitenkaan enää ryhdytä perumaan.

joukoakoskinen

Pekkaroitsijat tietää sen vallan hyvin. Kun ei ole rahaa niin ei ole rahaa - vaikka olisi miten ison talon poika. Eläkemummot ja vaarit ovat olleet Kepun uskollisimpia kannattajia. Kun heille selviää valinta kahden pahan välillä; ydinsähköä + hoitsuja taikka sitten tuulimyllyjä + ulosteissa makailua odottaen kuolemaa pelastajaksi.

Hyvin läheltä seuraamani hoitosuhde: Maajussille morsiameksi ja avioon mennyt nuori nainen hoiti llikuntakyvytöntä anoppiaan kahdeksan vuotta petipotilaana karjan ja muun maatyön ohessa. Kaksi poikaa siihen vielä. Kuinkahan monta päivää/tuntia maajussin nykymorsio sitä siivoa kestäisi. Eukolla vain keuhkot, suolisto ja äänijänteet toimivat - jatkuva marina ja vaatimukset. Johtaen sängystään maatilan toimia.

Siinä kepulaattoreille ja maajussin morsmaikuille iiihana visio tulevasta bioparatiisista.

MarkkuMatias

USA:n ja Kiinan tuulimyllymarkkinoille pääsemiseksi suomalaisten veronmaksajien tulee tukea tuulimyllyfirmojen markkinointia 200 – 300 miljoonalla eurolla vuosittain. Ajatuksena tuulimyllyfirmoilla on, että jotta saavat kaupaksi myllyjä muualle, niitä pitää olla näytiksi Suomessa tuhansia.

Jos myllyjä ei saada kaupaksi, muuten kuin pystyttämällä Suomeen ”mallivoimaloita” ( referenssiksi ) sadoittain , niin silloin tuulimyllyfirmojen myynti- ja markkinointiprosessit eivät ole kohdallaan.

Kehotan lukemaan Helsingin Sanomien sunnuntain 25.4.2010 numerosta, sivu A13, mitä ”tyylimyllybusiness” valtionvarainministeriön mukaan tulee vuosittain veronmaksajille maksamaan. Miettikää, mitä todella yhteiskunnalle tärkeämpää noilla vuosittain 200 – 300 miljoonalla vero-eurolla saataisiin aikaan. Esimerkiksi lasten päivähoito tai valtakunnan rataverkon uusiminen ja kunnossapito.

Toki monelle on sadat miljoonat jo niin suuria rahoja, että pää menee pyörälle….helpompi on ajatella vain turvallisesti ”ekologiaa”. Se, että Suomi on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä 38%:lla ei voi sitoa veronmaksajia ikuiseen velkavankeuteen. Päätöksiä voidaan aina muuttaa tarvittaessa.

HaaJotKaa

En halua näitä rumistuksia pilaamaan maisemia, niitähän nousee kohta kuin tukiasemia. Kannattaisko odottaa jokunen vuosi tekniikan kehitystä. Ei jokaisen muodin mukana tarvitse juosta, energiaongelmia ei näillä ratkaista.
Voisikohan asiasta järjestää kansanäänestyksen ? Kukas nämä myllyt purkaa ja hävittää, kun aika on ?

penai

Entä, jos meillä olisi jo ollut ne 900 tuulimyllyä viime
talvena, kun marras-, joulu- ja tammikuu olivat poikkeuk-
sellisen kylmiä ja TUULETTOMIA ?
Ainakin hiili- ja risuvoimalat olisivat joutuneet paahta-
maan täysillä nokea ja hiukkasia taivaalle pitääkseen myllyt
toimintavalmiina, koska ne kuluttavat sähköä seistessäänkin.
Yleensä pohjolassa vallitsee talvella sama säätyyppi, joten
naapuriapua tuskin olisi saatavissa.

LuKeL

Muotoilunsa ja värinsä puolesta ne rakkineet sopii kuuhun sellaiseen avaruusmaisemaan ne sopii oikein kivasti.

Kamalan näköisiä rakkineita on siroteltu sinne tänne rannikolle ja nyt meinataan vielä joka isännälle maaseudulle oma tuulivoimala ja viereen risunpolttouuni.

Verorahoilla tuotettua energiaa tuulesta ja risuista vihreille ja maajusseille.

!!! HYVÄ URPOT !!!

Miksiköhän politiikka ei houkuttele fiksuja ihmisiä pariinsa?