Sunnuntai 21.12.2014

VM: Talous kasvaa – valtio velkaantuu

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.6.2011 13:38

Valtiovarainministeriö uskoo Suomen talouden kasvavan 3,9 prosenttia tänä vuonna. Kasvu hidastuu hieman seuraavina vuosina – 2,8 prosenttia vuonna 2012 ja 2,4 prosenttia vuonna 2013.

Valtiovarainministeriö muistuttaa, ettei kasvu tule korjaamaan Suomen talouden epätasapainoa. Sen sijaan valtion velanottotarve pysyy 7–8 miljardissa eurossa vuosittain. Myös kuntien velkaantuminen jatkuu. Ministeriö arvioi, että vuonna 2013 julkisyhteisöjen velka kasvaa 52,5 prosenttiin niiden kokonaistuotannosta.

Tämä tarkoittaa sitä, että julkisyhteisöillä on velkaa lähes 50 miljardia euroa enemmän kuin ennen maailmantalouden taantumaa vuonna 2008.

Työllisyysnäkymiä valtiovarainministeriö arvioi siten, että työttömyysaste tulee pienenemään 7,7 prosenttiin mutta samanaikaisesti pitkäaikaistyöttömien määrä tulee kasvamaan. Vaikka työllisten määrä kasvaakin kahden vuoden aikana, huomauttaa ministeriö, että työikäisen väestön määrä supistuu koko ennustejakson ajan.

Paikat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

nimperi

Julkisen puolen "byrokraattien" määrä sidottava ihmisten määrään. Tämä voidaan toteuttaa näppärästi vaikka niin, että kunnan ja valtion virastojen työpisteiden (ja yksi ihmien per työpiste, ei mitään monivuorohommaa) määrä on sidottava työikäsiten suomalaisten määrään, sekä valtio- että kuntatasolla.

Ja sen määrän on oltava pienempi kuin nyt!

Valtion ja kuntien sisällä sitten järestettäköön tämä ihmismäärä työpöytineen niin, että kaikki tarpeelliset hommat tulevat tehdyksi niin hyvin, kuin kyseisellä ihmismäärällä onnistuu.

Samalla pitää asettaa myös toisin päin olevia määriä: kunnalla on oltava tietty määrä lääkäreitä, sairaanhoitajia, poliiseja, palomiehiä, peruskoulun- ja lastentarhanopettajia jne suhteessa ihmismäärään. Tai puhutaan mieluummin henkilötyövuosimäärästä, niin on joustavampaa.

Se määrä olisi varmaan isompi kuin nyt!

Lisäksi kunnissa, joissa lääkäreitä ei ole tarpeeksi julkisella puolella, ei yksityinen terveydenhoitokaan saa palkata lääkäreitä, vaan kunnan oman minimimäärän on tultava ensin täyteen.

nimperi

Ei pidä erehtyä luulemaan, että julkisen sektorin työntekijät automaattisesti eivät tekisi tuottavaa työtä. Ylipäänsä raja yksityisen ja julkisen välillä on taloudellisessa mielessä liukuva, sillä kaikenlaisten yritystukien kautta maksamme myös yksityisten yritysten tuotteista osan veroina, ja vastaavasti julkisella puolella on kaikenlaisia maksuja jotka joudumme maksamaan verojen lisäksi.

Ongelma epäsuorasta rahoituksesta, kuten verojan kautta käy, on tehottomuus. Rahan tärkein tehtävä on toiminnan ohjaaminen mahdollisimman järkeväksi. Aina kun laskun maksaja on eri kuin päätöksen tekijä, niin homma toimii huonosti, myös yksityisellä puolella, mutta julkisella puolella vielä heikommin. Julkisella puolella kun "omistajaohjaus" on vaalikampanjalla ohjattavissa, ja vallassa olijat taas jaksavat maksaa isoimman vaalikampanjan, niin kierre on valmis. Ja virkamiehistö on tietysti vielä yhtä tai kahtakin pykälää kauempana tästä, koska heitä ei valita vaaleilla.

nimperi

Raha kertoo esimerkiksi, kannattaako talon "peltikatto" tehdä kullasta, kuparista vai teräspellistä.

Se on rahan ainoa tehtävä ja olemassaolon oikeutus. Onko raha velkaa vai orvannahkoja holvissa, se on toteutusyksityiskohta.

Rahattomassa maailmassa voisimme vain kävellä "kauppaan" ja hakea sieltä maanviljelijän tuotteita ilmaiseksi, ja sen jälkeen lähteä tekemään töitä ilman palkkaa, samalla kun palkatta työskentelevät työmiehet olisivat tekemässä uutta omakotitaloa.

Mutta kun tämä ei toimi. Kaupasta lähtisi aina mukaan vain sitä sisäfilettä, muut lihat joutuisivat lopulta kaatopaikalle. Ihminen jättäisi menemättä töihin, kun ei huvittaisikaan sinä päivänä. Taloon olisi tosiaan valittu se kultainen katto, sehän kestää käytännössä ikuisesti, mutta valitettavasti rakentajat toimisivat sen mukaan, että heillä ei ole penniäkään kiinni työn jäljessä, joten lopputulos olisi kiiltäväkattoinen harakanpesä. Jne.

Tämän välttämiseksi tarvitaan rahaa. Rahan arvolla tai määräytymisellä ei ole muuta väliä, kuin että se mittaa mahdollisimman tarkasti asioiden suhteellisia arvoja, jotta sekä sikanaudat että sisäfileet menevät kaupaksi kun ovat eri hintaisia eikä mitään mene hukkaan, että työntekijällä on motivaatiota tehdä töitä, että talon rakentaja valitsee kustannustehokkaimmat ratkaisut mm. haluttu käyttöikä (joka vaikuttaa myös jälleenmyyntiarvoon) huomioiden, jne.

mitavuor

Olkoon raha arvon mitta. Sitä se tässä maailmassa on. Mielestäni rahan pitäisi nimenomaan olla vaihdon väline, jolloin se mittaisi kaupassa arvoja. Nyt se on paljon muutakin kuin pelkkä vaihdon väline. Raha on tuote jota yksityiset liikepankit luovat tyhjästä velkana. Korko on hinta tälle tuotteelle.

Koba

Taloussanomat 2009: "Suomalaisia pelotellaan taas valtion velan kasvulla – se pakottaa leikkauksiin ja veronkorotuksiin. On kuitenkin väärinkäsitys, että valtion pitäisi maksaa velkansa takaisin, sanoo Palkansaajien Tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander. Väärinkäsitys perustuu hänen mukaansa suomalaiseen kulttuuriperintöön."

Eli ei syytä huoleen. Voimme ottaa velkaa niin kauan kuin joku vain antaa rahaa. Lopulta voimme mennä velkasaneeraukseen samalla tavoin kuin Kreikka,Portugali ym. PIIGS maat kohta tekevät...ja jatketaan puhtaalta pöydältä.