Keskiviikko 27.8.2014

Kaksintaistelu Arabianrannassa: Soinilaiset hävisivät

Luotu: 
29.11.2011 20:37
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Riikka Uosukainen juonsi CMI:n kehitysapupaneelin. Mukana olivat Eva Biaudet, Antti Pentikäinen, Saido Mohamed, Iiro Jussila, Anne Brunila ja Timo Soini.

Presidentti Martti Ahtisaaren perustaman Crisis Management Initiativen, CMI:n, kehitysaputilaisuudesta Mediakeskus Lumessa ei puuttunut tänään asiantuntemusta, arvovaltaa, eikä kilpailuhenkeä.

Vaikka Ahtisaari itse oli yleisössä, esiintyi lavalla hyvin mielenkiintoinen joukko suomalaisia kansainvälisiä vaikuttajia: vähemmistövaltuutettu, presidenttiehdokas Eva Biaudet, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen, Suomen Somalia-verkoston varapuheenjohtaja, vuoden pakolaisnainen Saido Mohamed, yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Anne Brunila Fortumista, professori Iiro Jussila Lappeenerannan teknillisestä yliopistosta ja Perussuomalaisten puheenjohtaja, presidenttiehdokas Timo Soini.

Soini, jonka puolue on kehitysapukriittinen, joutui tahtoen tai tahtomattaan Helsingin Arabianrannassa altavastaajaksi. Käsikirjoitus oli laadittu niin, että hänen joukkoihinsa oli aseteltu Brunila ja Jussila, koska heilläkin on kriittistä suhtautumista siihen kehitysavun muotoon, jota Suomi nykyisin antaa. Soini hallitsi olemuksellaan joukkuettaan, joskin sai vahvaa sivustatukea.

Kehitysavun nykyistä mallia suosivassa ryhmittymässä pääroolin nappasi sen sijaan kovia paikkoja maailmalla kolunnut Pentikäinen. Presidenttiehdokas Biaudetin rooli jäi hieman pienemmäksi, kuten myös Mohamedin.

Mutta mistä siis puhuttiin? Puhuttiin siitä, vastaako valtioiden antama kehitysapu paikallisia tarpeita ja siitä miten vakautetaan konfliktin runtelema maa. Enemmän puhuttiin ensimmäisestä.

Soini oli puheissaan jyrkkä, mutta ei hänkään ollut kehitysapua lopettamassa, vaan leikkaamassa. Brunila puolestaan painotti bisnespuolen edustajana yritysten toimintaedellytysten kohentamista, mihin kuuluu muun muassa korruption kitkeminen, energian saanti ja muut infra-asiat.

- Valtiovetoinen kehitysapu on valtiollinen puuhamaa, jossa on tietyt rakenteet. Ei sitä kokonaan lopettaa tarvitse, mutta sen suuntaaminen on tehtävä paremmin. Ehkä sen leikkaaminen aiheuttaa myös tehostumista. Nyt on kysymys valtiovetoisesta kehitysavusta. Jokainen voi hurskaasta sydämestään antaa niin paljon kuin haluaa, Soini maalaili.

Tämä yksilöllisen ja julkisen kehitysavun paneminen vastakkain sai toisen puolen, ja erityisesti Pentikäisen reagoimaan.

- Minusta Timo teit virheen, kun asetit vastakkain valtion ja kansalaisjärjestöt kehitystyössä, ikään kuin ne olisivat eri asia.  Otan hyvin konkreettisen esimerkin: Osana Afrikan sarven nälänhätää pystyimme antamaan ruokaa Etiopian sisällä 20 000 ihmiselle. Rahoitus loppui lokakuun lopussa, niin että koko marraskuun he ovat olleet ilman ruokaa. Ei meillä ole toista tahoa, joka pystyisi yhtä nopeasti auttamaan kuin valtio, Pentikäinen kertoi näkemyksenään.

Tosisasiassa kaikki olivat halukkaita omalla tavallaan auttamaan kehittyviä maita. Mikrolainat nousivat vahvasti esille ja myös naisten yrittäjyyden tukeminen. Soinikin kertoi tavanneensa juuri afganistanilaisia naisia, joiden voimakastahtoisuutta hän kehui.

Biaudet nosti esille yhden tarkemman tavoitteen Suomen kehitysavulle. Hän myönsi, että yksin Suomen avulla yksikään maa ei nouse kukoistukseen, mutta koulutuksen tuen lisäämisellä olisi merkitystä itsenäisen osaamisen kehittämisessä.

- Tavoite voisi olla, että kymmenen prosenttia kehitysavusta menee koulutukseen. Se tuottaa osaamista, Biaudet esitti.

Soini ehti naljailla keskustelun tiimellyksessä hallitukselle siitä, että se ei yllä lupaamaansa kehitysaputasoon, jonka pitäisi olla 0,7 prosenttia BKT:sta. Näin hän teki, vaikka on itse leikkuupuolella. Mutta minkä maan apua Soini olisi valmis leikkaamaan?

- Nicaragua on yksi, josta voi aloittaa leikkaukset, hän vastasi tuodakseen konkretiaa leikkuulistalleen.

Vastaus ei ollut kovin omaperäinen, sillä Suomi on jo lopettanut budjettituen sinne ja punnitsee muunkin kehitysavun lopettamista Nicaraguaan, kuten muutkin Pohjoismaat. Ruotsi on sulkenut siellä suurlähetystönsä ja lopettanut apunsa Daniel Ortegan kyseenalaisesti hallitsemaan maahan.

Lopuksi yleisö, jonka joukossa oli ilmeisen paljon kehitysapuasiantuntijoita ja yliopistoihmisiä, sai äänestää, kumpi osapuoli voitti keskustelun: kehitysapukriittinen talouskasvujoukkue vai nykyisenlaiseen kehitysapuun suopeammin suhtautuva joukkue?

Jälkimmäisen kannatuslippuja nousi kirkkaasti enemmän.

Jaa artikkeli: 

Kommentit

Htalk

"Lopuksi yleisö, jonka joukossa oli ilmeisen paljon kehitysapuasiantuntijoita ja yliopistoihmisiä, sai äänestää, kumpi osapuoli voitti keskustelun: kehitysapukriittinen talouskasvujoukkue vai nykyisenlaiseen kehitysapuun suopeammin suhtautuva joukkue?

Jälkimmäisen kannatuslippuja nousi kirkkaasti enemmän."

Hmmm... ei tainnut olla Afrikassa taloudellisesti suurinta kehitysaputyyppiä edustavaa kilpailevaa tahoa keskustelussa mukana- nimittäin Kiinan mallia...

Mikko500

Törkeä otsikko

Ei Soini sanonut ettei valtio saisi ruokkia nälkää näkeviä etiopiassa, vaan, ettei valtion tarvitse häärät joka jumalan projektissa Afrikassa. Siellä rakennetaan mm. paskahuusseja Suomen valtio rahoilla aivan kuin eivät itse osaisi. Liippaa läheltä rasismia tällaiset projektit.

Afrikassa ei edes ole se suurin avuntarve, mutta siellä on avustujärjestöjen ihmisten mukavinta viettää aikaa, kun on aina lämmin.

kristiinailmarinen

Rahaa ei kuitenkaan nyt riitä kaikille ja kaikkialle, ikävä kyllä.

Varmaan jokainen ihminen vastaa kysymykseen "pitäisikö kehitysmaita auttaa?" että "kyllä pitäisi". Eri asia on sitten, riittääkö raha.

Hassua, että aina kehitysapu=ulkomaisten nälänhätä voittaa suomalaisten laitosvanhusten tai köyhyysrajalla elävien lapsiperheiden nälänhädän.

Saisiko esim. keskustelu kotimaisista nälkäänäkevistä yhtä arvovaltaisen joukon kokoon? Anteeksi, olen skeptinen...
(Kehitysapu, sillä nimikkeellä, v. 2011 vajaa miljardi ja sen lisäksi raha-apu erilaisille lukuisille järjestöille).

pogens

Kehitysapu on välttämätöntä Suomen kilpailukyvyn kannalta. Jonain päivänä Afrikka vielä auttaa Suomea ja maksaa meille kehitysapua. Siellä on demokratia ihan nurkan takana. Joka muuta väittää, on pölhöpopulisti, impivaaralainen ja ties mitä.

Rohmar

- Kannattaako kehitysapuihmisten hakea tietoisesti vastakkainasettelua Soinilaisten ja kehitysavun välillä?

- Kehitysavussa on nykymuodossaan älyllisiä ja moraalisia ongelmia. Jos Kirkon ulkomaanapu jakaa lahjoitusvaroja, se kuljettaa lahjoittajiensa viestiä, ja siinä ei ole mitään väärää.

- Verovarat ovat kuitenkin ongelma. Niillä ei ole moraalista oikeutta leikkiä maailman sosialitoimistoa niin kauan, kuin kotimaassa asiat eivät ole kunnossa.

- Esimerkki: Katson yksinhuoltaja ystävääni Siwassa. Hänellä ei selvästikkään varat riitä ruokaan. Hänen vähäisiä ostoksiaan verotetaan kuitenkin ankarasti, ja niillä varoilla harjoitetaan kaikkea hyvää kaikkialla maailmassa. Onko Eva Biaudet:n kaltaisilla ihmisillä niin paljon viisautta, että heillä on oikeus ottaa ruoka ystäväni lasten suusta, ja viedä se johonkin muuhun suuhun? Kaikkien mielestä ei ole.

- Voitaisiin tietenkin ajatella, että ystäväni on luuseri, joka ansaitsee kohtelunsa, ja jonkun muun maan luuseri on armeliaisuuden arvojonossa korkeammalla sijalla. Jos kotimaan luuseri kokee tämän vuoksi kiukkua, niin auttaisiko siihen vaikka joku vihapuheen hallintakurssi?

-56

Miksi kehitysapua pitää suunnata ulkomaille koska meillä on tässä hyvinvointivaltiossa paljon työttömiä,eläkeläisiä ja aivan palkkatuloa saavia henkilöitä jotka ovat ihan todellakin Veikko Hurstin pojan avun varassa.Siis näkevät nälkää täällä Suomessa.Aivan tavallisesta ruuanpuuttesta kärsiviä ihmisiä.Valtiovalta ei järjestä mitään apua näille loukkuun jääneille.Se 20 000 henkilöä kylläkin ihan täyttyy täällä Suomessa.Mutta kohtahan on Joulu niin saa koko perhe ruokaa köyhien Joulujuhlassa johon eri liikkeet ovat lahjoittaneet elintarvikkeita.Saisipa maistaa edes kerran vuodessa oikeata lihaa...Selkäreumainen!

Rubertti

Vuokrasunnoista on huutava pula, ei kuitenkaan kukaan korviaan lotkauta kun kuntien vuokra-asuntoihin tulvii pakolaisia. Paljon omia nuoria on vailla asuntoja eikä ketään kiinnosta, on tärkeämpää näiden somalien asuttaminen. Milloin ja kuka on antanut valtakirjan tälläiseen toimintaan.

Varjojen mies

Ei todellakaan ole viisasta kaikissa yhteyksissä asettaa vastakkain Soini ja muut. Ainakaan, mikäli haluaa perussuomalaisia mollata. Asetelmasta johtuen vaihtoehdoksi asetetaan kaikkien muiden koalitio versus perussuomalaiset. Tämän parempaa asettelua ei Soini voi toivoa unissaankaan. Perussuomalaiset siis vastaavat toimittajien mielestä painoarvoltaan kaikkia muita puolueita yhteensä.

Perussuomalaisten kannatus jatkaa tällä metodilla kasvuaan kunnes saavuttaa sen toimittajien asettaman painoarvorajan eli noin 50 %.

Matti O Koskela

"Lopuksi yleisö, jonka joukossa oli ilmeisen paljon kehitysapuasiantuntijoita ja yliopistoihmisiä, sai äänestää,"

Lopputuloskaan ei mitenkään voinut olla yllätys. Juuri sitähän koko konklaavilla tavoiteltiin, otsikonkin mukaan:

Soinilaiset vastaan kaikki muut eli yleisö, jonka joukossa oli ilmeisen paljon kehitysapuasiantuntijoita ja yliopistoihmisiä.

Riippumatta siitä, mitä opetetut 'viisaudessaan' olisivat olleet mieltä, he tottakait äänestivät eivät välttämättä minkään puolesta, vaan ehdottomasti Soinilaisia vastaan.

Bilbo

"- Nicaragua on yksi, josta voi aloittaa leikkaukset, hän vastasi tuodakseen konkretiaa leikkuulistalleen.

Vastaus ei ollut kovin omaperäinen, sillä Suomi on jo lopettanut budjettituen sinne ja punnitsee muunkin kehitysavun lopettamista Nicaraguaan, kuten muutkin Pohjoismaat. Ruotsi on sulkenut siellä suurlähetystönsä ja lopettanut apunsa Daniel Ortegan kyseenalaisesti hallitsemaan maahan."

Vietnamissa on miltei täysin vastaava kuvio. Maahan on lapioitu kehitysapua 40 vuotta - korruptoituneeeseen ja tehottomaan ja kommunistihallinnon ikeeseen - toista sataa miljoonaa. Ruotsalaiset ovat jo kyllästyneitä Palmen ajan päätöksiin ja hanat ja lähetystö kiinni. Tosin lähetystön toiminta jatkuu sittenkin. Ja Suomi jatkaa Afrikan ohella Aasiassa järjetöntä sinisilmäisyyttä.

Verorahoille olisi muutakin käyttöä kun rahoittaa edesvastuuttomuutta,nomenklaturan harrastuksia ja miltei tehottomia projekteja. Liiketoiminnassa käytettäviä lainalaisuuksia tulisi soveltaa toimintaan eikä jatkaa yhteiskunnan varojen kaatamista loputtomiin. Riskejä ei ole muuta kuin oma työpaikka mutta projekti voi olla ns. muuntautumiskykyinen.

Hätäapu on toinen asia kuin kehitysapu ja humanitääriseen apuun tulee teollisuusmaiden sitoutua. Näissäkin
kriiseissä voidaan perustellusti kysyä myös autettavan
maan pelastusvalmiutta katastrofin omaan hoitoon. Varsinkin
jos se on ns. sykleittäin toistuva. Yleensäkin kattavan verotusjärjestelmän luominen tuo luonnollisesti valtion kassaan. Mutta useinhan veropohjaan autettavissa maissa ei ole kiinnitetty mitään huomioita. Kaikki pyörii enemmän tai vähemmän harmaalla. Infrasta puuttuu sitten rahaa mutta siihenhän voi saada ulkomaista apua.

Ulkomaiset toimijat maksavat aina - toisin kuin paikalliset
- kehitysmaissa luonnollisesti verot ja muut toimilupa "velvoitteet" ja vielä valtiolliset kehitysavut päälle.