Tiistai 16.9.2014

Ikävä yllätys huoltoasemalla – ”Ärräpäitä”

Luotu: 
2.1.2012 19:28
Päivitetty: 
2.1.2012 19:37
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Helsinkiläinen Mika Säilä tankkasi tänään dieseliä. Säilä selvittää nyt, kannattaako vaihtaa pois dieselautoista.

Dieselin tankkaajia on eilisestä eli vuoden alusta alkaen odottanut ikävä yllätys huoltoasemilla. Dieselin hintaan napsahti veromuutoksen myötä tuntuva 12 sentin korotus. Bensan hinta nousi muutaman sentin.

Vaikka itse hinnankorotus on ollut tiedossa, sen suuruus voi kuitenkin yllättää. Diesel voi olla jopa melkein samanhintaista kuin 95-oktaaninen. Helsingissä tämän vuoden puolella tänään ensi kertaa tankannut Mika Säilä pitää korotusta isona.

- Kyllä tämä on kertakorotuksena tosi iso, kyllä kirpaisee. Ärräpäitä tässä mielessään päästelee, Säilä kommentoi.

Myyntityötä tekevälle Säilälle dieselin edullisuus oli tärkeä peruste auton valinnassa. Hänellä on pian edessään kulkupelin vaihto kolmen vuoden jälkeen.

- Ilman tätä korotusta seuraava auto olisi myös ollut ilman muuta diesel. Mutta nyt täytyy ihan laskea ja ynnäillä Excel-taulukon avulla, mikä kannattaa. Voi olla, että vaihdan bensakoneeseen, Säilä kertoo.

Valtio kompensoi polttoaineveron korotusta dieselkuskeille alentamalla dieselautojen vuotuista käyttövoimaveroa.

Tavaraliikenteen yrityksiä edustava Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL on arvioinut, että polttoaineveron korotus nostaa väistämättä kuluttajahintoja ylipäätään, sillä Suomessa kuljetuskilometrit ovat suhteessa suuret. Käyttövoimaveron huojennus ei SKALin mukaan kuljetusalaa auta.

Polttoaineiden hintoja seuraavan Polttoaine.netin mukaan 95-oktaanisen bensan ja dieselin hinnat ovat paikoin hyvinkin lähellä toisiaan. Helsingin Ruoholahdessa 95-bensa maksoi tänään 1,494 euroa litralta, kun dieselin hinta oli 1,489 euroa litralta.

Jaa artikkeli: 

Kommentit

Kiusallinen muisti

Kirje Suomen Pankin johtokunnalle ja pääjohtajalle
Perussuomalaisten kansanedustajat Lea Mäkipää ja Pirkko Ruohonen-Lerner ovat huolissaan riskeistä, joita Suomen Pankin toiminta voi aiheuttaa veronmaksajille. He ovat toimittaneet 7.12.2011 Suomen Pankin johtokunnalle ja pääjohtajalle alla olevan kirjeen, jossa kiinnittävät huomiota ongelmiin.
Me allekirjoittaneet pankkivaltuutetut olemme huolissamme ongelmista, joita aiheutuu Suomen Pankin osallistumisesta suuria taloudellisia riskejä sisältäviin arvopaperikauppoihin.

Taloudelliset riskit
Me allekirjoittaneet olemme huolissamme riskeistä, joita Euroopan kriisimaiden tukemisesta aiheutuu Suomen Pankille ja viime kädessä Suomen valtiolle. Saamiemme laskelmien mukaan Suomen osuus EKP:n riskeistä ylivelkaantuneiden euromaiden velkapapereista on lähes 10 miljardia euroa.

Kriisin laajetessa lasku kasvaa entisestään, kun EKP ryhtyy uusiin tukiostoihin. On arvioitu, että jos kuusi keskeistä kriisimaata kaatuvat, Suomen kokonaisvastuut EKP:n ja Suomen Pankin kautta nousevat yli 15 miljardiin euroon.

Tämän mittaluokan vastuiden realisoituminen ajaisi Suomen valtio velkaloukkuun, kun lisäksi valtion niskaan kaatuisivat muiden tukivälineiden kautta tulevat vastuut. Karkeiden laskelmien mukaan Suomen kokonaisvastuut ovat tällä hetkellä yhteensä 35 miljardia euroa, ja kuuden riskimaan kaatuessa ne voivat nousta lähes 70 miljardiin euroon. Pahimmassa tapauksessa Suomen valtion velka voi kaksinkertaistua nykyisestä tasosta.

Riskien näkymättömyys
Pidämme ongelmallisena sitä, että EKP:n kautta aiheutuvista riskeistä - kuten muistakin kriisimaiden aiheuttamista kokonaisriskeistä - on vaikea saada selvää ja riittävää tietoa. Tällainen tieto on välttämätöntä julkisen keskustelun ja päätöksenteon demokraattisen kontrollinen ylläpitämiseksi.

On yleisesti tiedossa, että tukeakseen euroalueen haurasta pankkisektoria, EKP on kriisin aikana joutunut useaan otteeseen heikentämään vaatimiensa vakuuksien laatua ja hyväksymään Irlannin, Portugalin ja Kreikan valtionvelkoja vakuuksiksi, vaikka näiden luottoluokitukset ovat roskalainaluokkaa. Tämä on luonnollisesti lisännyt EKP:n luottoriskiä dramaattisesti. EKP ei kuitenkaan ilmoita julkisuuteen taseensa tarkkaa rakennetta, joten ulkopuolisen on vaikea tarkasti arvioida sen riskejä.

TARGET2-järjestelmän epätasapaino
Mielestämme olisi syytä myös kiinnittää huomiota automatisoidun reaaliaikaisen bruttomaksujärjestelmän (TARGET2) saamisten epätasapainoon. Syyskuun lopussa TARGET2-järjestelmän epätasapaino oli yli 600 miljardia euroa.

Vaikka tämä epätasapaino ei normaalissa olosuhteessa lisääkään EKP:n tai yksittäisen kansallisen keskuspankin kokonaisriskejä, on syytä pelätä, että TARGET2-järjestelmän epätasapainosta realisoituisi tappioita, jos joku jäsenmaa yllättäen eroaisi eurosta. Voidaan pitää todennäköisenä, että jos velkajärjestelyyn ajautuva jäsenvaltio eroaisi eurosta, se tuskin kunnioittaisi TARGET2-velkaansa ainakaan täysimääräisesti. Virallisella tasolla tietenkin kiistetään eurosta eroamisen mahdollisuus, mutta tulevaisuus on ennenkin tuonut yllätyksiä mukanaan.

Edellä mainituista syistä on mielestämme toivottavaa, että EKP julkistaisi tarkempaa tietoa taseensa rakenteesta. Vähintään olisi suotavaa, että EKP julkistaisi tarkempaa tietoa omistamiensa arvopapereiden määristä, arvoista ja hallussaan olevien vakuuksien arvostusperiaatteista.

Toivomme myös, että EKP julkistaisi arvion siitä, miten suuria tappioita sille aiheutuisi, jos Kreikka tai jokin muu maa eroaisi eurosta. Euroalueen valtiot voisivat näin paremmin arvioida, onko heidän näin tapahtuessa mahdollisesti pääomitettava EKP:tä. Nykytilanteessa olisi mielestämme perusteltua, että EKP julkaisisi TARGET2-järjestelmän tasapainon viikoittaisen taseraportin yhteydessä.

Oikeudellisia ongelmia
Edelleen me allekirjoittaneet pidämme oikeudellisesti ongelmallisena sitä tosiasiaa, että Suomen Pankki osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää on ostanut jo miljardeilla euroilla kriisimaiden velkapapereita. Toimenpiteiden lainmukaisuus on vaikeasti sovitettavissa yhteen EU:n perussopimuksen (SEUT) 123 artiklan sekä Suomen Pankista annetun lain 6 §:n kieltojen ja 7 §:ssä ilmaistun riittävien vakuuksien periaatteen kanssa. Vaikka kyseisissä säännöksissä kielletään nimenomaisesti vain julkisen sektorin velkainstrumenttien hankkiminen ensimarkkinoilta, yleisemmin kielletään myös mikä tahansa valtioiden rahoittaminen tai luotottaminen keskuspankkien toimesta.

Suomen Pankin lakimies Maritta Nieminen on 15.9.2011 päivätyssä muistiossaan esittänyt Suomen Pankin oikeudellisen mielipiteen, jonka mukaan EKP:n ja Suomen Pankin osallistuminen jäsenvaltioiden luottomarkkinoille on laillista, koska muistion mukaan kielto koskee vain ensimarkkinoita ja kyseiset toimenpiteet ovat puhtaasti rahapoliittisia. Perustelu vaikuttaa varsin ontuvalta seuraavassa mainituista syistä.

Väitteet, joiden mukaan jo lukuisien miljardien eurojen velkakirjaostot ovat yksinomaan rahapoliittisia korjaustoimia johtuen "tilapäisistä markkinahäiriöistä", ovat taloustieteen näkökulmasta vähintäänkin kyseenalaisia. On yleisesti tiedossa, että suuri osa keskuspankkituen kohteena olevista maista ei kärsi hetkellisestä markkinoiden epäluottamuksesta, vaan pysyvästä ja kestämättömästä ylivelkaantuneisuudesta. Tästä johtuen kriisimaiden velkakirjojen poikkeuksellisen korkeat markkinakorot eivät ole markkinahäiriöitä, vaan heijastusta sijoittajien epäluottamuksesta maiden maksukykyä kohtaan. On esimerkiksi yleisesti tiedossa, ettei yksikään riippumaton asiantuntija usko Kreikan selviytyvän nykyisistä veloistaan ilman merkittäviä uudelleenjärjestelyjä.

On joka tapauksessa selvää, että jälkimarkkinoilla tapahtuvat kaupat siirtävät luototusta yksityisiltä sijoittajilta keskuspankeille, lisäten keskuspankkijärjestelmän tappioriskiä sekä vääristäen markkinahintoja. Mikäli toimenpiteitä ei katsottaisi lainkaan oikeudellisten rajoitusten vastaisiksi, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että perussopimuksen ja Suomen Pankista annetun lain asettamat rajoitteet olisivat muuttuneet kuolleiksi kirjaimiksi.

Suomen Pankin julkisuuskuva
Lopuksi haluamme Suomen Pankin julkisuuskuvan kannalta kiinnittää huomiota siihen, mitä julkisuudessa on viime aikoina esitetty pankin edustuskuluista ja suurista palkkioista. Toivomme, että erityisesti nykyisessä synkentyvässä taloudellisessa tilanteessa pidättäydytään kohtuuttomuuksilta, kun edustetaan ja järjestetään kestityksiä.

Lea Mäkipää ja Pirkko Ruohonen-Lerner

Julkaistu 31.12.2011 klo 09:12

joonathan

Suomen pankkiko on syynä dieselin korotuksdeen. Persuilla menevät taas päivät ja kysymykset sekaisin. Toki ei de outoa ole. Mielestäni Suomen pankki ei moiseen sotkeudu. Olisoko tämä taas ruotsalaisten tai maahanmuuttajien tekoisia. Kuin ajatukset noin sekoavat.

Täyspäinen

Veronkorotus on ollut tiedossa jo kauan. Itse ostin bensa-auton pari vuotta sitten kun tiesin, että se tulee halvemmaksi ja on ympäristöystävällisempi kuin diesel, joka päästää myrkyllisiä typen oksideja ja pienhiukkasia. Bensiinimoottori tuottaa hiilidioksidia, joka on luonnontuote jota ihmisetkin tuottavat uloshengityksessään. Lisäksi tiedossa on ollut, että bensiinin tuotantohinta on halvempi kuin dieselin ja dieselautojen yleistyessä bensiinistä tulee ylitarjontaa, joka pudottaa hintaa suhteessa dieseliin.

kpyora

Liikenteen verotus on tutkitusti yksi tehokkaimpia tapoja leikata talouskasvua. Hallitus hakee selvästi ns. slow-politiikkaa, jota vihreät ovat ajaneet jo pitkään. Jos hallitus olisi hakenut talouskasvua, olisi auto- ja polttoaineveron poisto ollut nopein tapa taata talouskasvu.

Itse en usko hallituksen valitsemaan kasvun tyrehdyttämisen politiikkaan. Elintasoa on toiseksi helpointa pitää yllä tasaisella kasvulla. Paras tapa on tunnetusti hyvä sota, joka käydään mielummin jossain muualla.

Peccavi

Pötyä puhiset.
Paras tapa lisätä talouskasvua olisi todella iso hiiilidioksipäästöjen mukainen korotus autoverolle. Toinen tehokas tapa saada talous kasvu-uralle olisi kilometripohjainen ruuhkamaksu. Kolmas tärkeä kasvua edistävä tekijä olisi autoedun verotusarvon kiristäminen niin, että se palkanmaksumuotona loppuisi kokonaan. Verojen lasku veisi vain syvemmälle lamaan, innovatiivisuuden tukahduttamiseen ja eriarvoisuuden kasvamiseen.
Tämä dieseliin kohdistuva polttonesteveron korotus ei vaikuta kuljetusyrityksiin vielä yhtään mitään. Tähän asti dieselin hinnalla ei ole ollut mitään merkitystä. Katso rekkoja, kuorma-autoja ja pakettiautoja teillämme. Kuorma-auto kuluttaa tasaisella 80km/h ajettaessa 30 litraa sadalla kilometrillä. Se joka jurnuttaa rajotinta vasten 93km/h kuluttaa 45 litraa sadalla. Sitten kun näemme raskaan liikenteen ajavan korkeintaan sallittua 80km/h on verotus polttonesteissä kohdallaan, eikä mitään korotuspaineita kuljetushintoihin ole.

pragmatix

Jos joku täyttä soopaa puhisee niin Peccavi edellä.

Et sitten vaivautunut mitenkään perustelemaan käsitystäsi sille, miten auto- ja polttoaineverotuksen kiristäminen muka lisäisi talouskasvua? Kerro, miten se ihme tapahtuu, koska mikään logiikka ei tuota uskomatonta väitettäsi tue.

Jos kirjoituksesi kuitenkin oli ironiaa, niin se ei mitenkään minulle sellaisena auennut.

Päinvastoin: mitä suurempi osa ihmisten tuloista menee välttämättömän työssäkäynnin vaatimien ajojen hinnankorotuksiin, niin se raha on pois muusta kulutuksesta.

Ja kun se hinta nousee tarpeeksi korkeaksi, loppuu työssäkäynti ja kortiston ovi heilahtaa. Se taas tietää lisää veronkorotuksia, koska kenenkään emme anna nälkään kuolla. Mikä puolestaan edelleen vähentää ihmisen käytettävissä olevia rahavaroja. Jne. Loputon kierre on valmis.

Ja tämäkö sitten ei ole sitä eriarvoisuuden kasvua, kun entistä harvemmalla on varaa käydä töissä? Koska se ei edes pk-seudulla kaikilta mitenkään onnistu julkisilla niissä aikarajoissa, jotka a) työnantaja ja b) perheen ylläpito (lasten päiväkodit, koulut jne.) asettavat.

Se, että palkatut kuljettajat eivät piittaa taloudellisesta ajamisesta, ei tarkoita, että kuljetusliikkeillä menisi hyvin. Se tarkoittaa lähinnä sitä, että kuljettajiksi valikoituu sellainen aines, joka ei muuhun työhön pääse tai kykene, jonka asenne on "hällä väliä ei ole penniäkään kiinni" ja jolla on niin vahva ammattiliitto takanaan, että kuljetusyrittäjällä ei ole juurikaan keinoja asiaa kuntoon panna työnjohdollisin keinoin.

En tiedä miksi sinä ja kaltaisesi "suuret ajattelijat" haluatte, että kuljetukset valuvat lähialueiden ulkomaisille yrityksille, joilla ei ole rasitteenaan suomalaisten kaikkinaista kalleutta ja ne työt ovat suomalaisilta pois.

Nuo kirjoittamasi iskulauseet ovat kommunistien ja vihervasurien huutamaa, valheellista, tyhjänpäiväistä ja täysin käsittämätöntä Suomen ja suomalaisten kurjuuteen ajamista vaativaa politiikkaa, josta puuttuu logiikka aivan täysin.

Jos tuo on käsityksesi autuudesta, niin Siperiassa on varmaan elintaso haluamallasi tasolla.

Peccavi

Pääkaupunkiseudulla kukaan ei tarvitse omaa autoa kuin omaa mukavuudenhaluaan. Julkiset pelaa mallikkaasti joka kolkassa. On haihattelua puhua, ettei työssä ehdi käydä ja lapsia ei ehdi viedä päivähoitoon. Kyllä ehtii, mutta ei viitsi. Oma auto on tietysti kätevämpi.
Ensiksikin autoverotusta pitäisi kiristää hiilidioksipäästäjen mukaan. Paikallisesti päästöttömät autot saisi tietysti nykyistä alemmalla verolla. Kun vielä autoetu käytännössä loppuu, ohjataan kulutusta niin kuin pitää vähäpäästöisiä suosivaksi.
Uuden teknologian kehittäminen ja käyttäminen lisää talosukasvua samalla mitalla kun tällä hetkellä menetämme lahjoittamalla rahamme öljyntuottajille.

Matti O Koskela

Tsekkasin just omalla excel'laskurillani valtiovallan punavihreän politiikan oman muutokseni tilanteeseen. Dieselini on edelleen edullisin vaihtoehto. Täällä Oulussa hinnanero edelleen dieselin eduksi on 5sent/ltr. Ja kun kulutukseni on bensaa alempi ~2-3 ltr/100km, on parametrit tässä.

Ajaminen dieselillä on edelleen yksityisellä edullisempaa. Kaikkien muiden roudaamisten takia, logistiikan kallistumisen myötä vaikuttaa heti jokaisen kansalaisen kukkaroon kaupan lisätessä kulut suoraan hintoihinsa.

Edellytän kaupan mafian (Kesko- S-ryhmä) avaavan välittömästi kalkyylinsa ja kartellinsa, ja hyväksyvän normaalin lähikaupan - luomu - osuustoiminta-politiikan kansan tarpeiden mukaan.

Jarko Häkkinen

Muttei suoranainen yllätys, onhan siitä puhuttu. Itsekin vaihdoin 5l/100km kuluttavan dieselini 7,5l/100 km kuluttavaan bensa-autoon. Toinen vaihtoehto olisi ollut ajaa rypsiöljyllä, mutta biopolttoaineethan on Suomessa jyrkästi kielletty. Autovalmistajat ja öljy-yhtiöt ilmeisesti säätävät lait Suomessa.

Matti O Koskela

Sorry 'veliseni', hävisit. Jos ajat (oota vähän, käyn laskurilla) 11200 km/v dieselilläsi, polttoaineverosi on nykyhinnoillakin ja antamillasi kulutusarvoillasi kuitattu, loppuvuoden säästät. Se on fakta.

Silti 'ripustan' nämä tällaisten lakien nysvääjät lähimpään eukalyptus puuhun. Ovat pirulauta tähän mennessä vielä päässeet karkuun ;-)

Ja kuten tiedät, dieselin huolto- ymv riesathan ovat kertaluokkaa vähäisemmät. Vain vähän löpöä ja sit usvaa putkeen ;-)

EdisPearl

....sitä, että ei kai tuo hinnannousu mikään yllätys ollut? Kohta saamme takuulla nähdä monen muunkin asian kallistuvan....

Toisaalta joillain sektoreilla hinnat saattavat ajautua laskemaankin....Pikkuhiljaa tässä tämän vuoden aikana tulemme näkemään hyvin erilaisen Suomen.

-EP-

Matti O Koskela

Tsot tsot... Justiinsa. Olen ite ajanut ajopäiväkirjojeni mukaan viimeiset parikytä (20) vuotta verottajan kaa yhteistyössä 20 000 - 80 000 km/V. Ei se mitään businesta ole. Niillä kilsoilla sun pitää laskuttaa muutama sata donaa... yksin. ;-) että uskallat tollasia ajoja ees esittää.

olavinieminen

Fakta on että diedelauto on saastuttavin.

Saksassa ei dieslautolla saa ilman hiukkassuodatinta ajaa kaupungin keskustassa ja keskustoissa koko raskas dieselliikenne on kielletty. Taksit ja bussit kulkevat maakaasulla. Umweltzone-määräykset kieltävät sen.

Koskahan Suomessa päästään tähän? Dieselin hiukkaspäästöt ovat tappavia mutta tätä ei Suomessa noteerata.

Toinen ongelma on, että logisttiikka ontuu ja tavaraa menee ristikkäin. On liikaa turhaa liikennettä. Esim. maitoautot ajavat maitoa lännestä itään ja päinvastoin.
Markkinatalous on tähän syyllinen.

Aicos99

"Suomen Pankki voi hyvinkin aiheuttaa yllätyksen joka on luonteeltaan ikävä"!

Tämä shakki-peli on nyt niin monimutkainen-ettei siitä saa
riittävän tarkkaa kuvaa ja käsitystä.

EU:n,Euron kohtalo on puolen vuoden sisällä katkolla-yksi
maa on joutumassa sivuun (Kreikka)-siitä se viimmeistään alkaa.

Polttoaineiden (dieselin) hinnan korotus on kova-bensiini tasoltaan ok.

"Jostakinhan ne kompensaation ja inputit on otettava että
laiva ei ole kölinsä varassa satamassa meren pohjassa kiinni"?

Mielestäni on turhaa taistella tämän hallituksen politiikkaa vastaan-me maksamme nämä kulut viimekädessä-ja
hyöty minkä saamme on se että bensiiniä.dieseliä saa.

Eduskunnan joululoma on kohtuuttoman pitkä !

space

jossain valtionhallinnon labyrinteissa vuonna 2011:

- Tiedätkö mikä olis just nyt hyvä juttu ton polttoaineverotuksen suhteen?
- No mikä?
- Kun sä tiedät että noi suomalaiset kuljetusalan pienyrittäjät on oikeesti sellaisia raharikkaita kroisoksia että niiltä vois tiristää rahat pois nostamalla vaikka tota dieselin verotusta reilusti. Sillä me saatais paljo rahaa kirstuun. Saatas katettua ainaski 1% julkisen sektorin tuottavuusvajeesta.
- Älä? Eiks ne kuljetusalan tyypit mee konkkaan?
- Ääh, ei ne mitään konkkaan mee. Kyllä niillä rahaa riittää siihen dieseliin, kunhan vaan selittelevät.
- Mutta jos ne menee konkkaan, niin sitten markkinat valtaa joku monikansallinen yritys, joka ei kuitenkaan maksa tänne veroja. Sitäpaitsi alkaa vähän itteekin hävettää tää dieselin riepotus sinne tänne viime vuosina.
- No näin mä kuitenkin ajattelin et tehään. Ei mut kellohan on jo puol kolme! Nyt täytyy mennä hulluille päiville ja lattelle ja sit ratikalla himaan. Son moro!

A_L

"... Kohdistamalla veronkorotus täysimääräisesti hiilidioksidiveroon tavoitellaan hiilidioksidiohjauksen tehostamista ja samalla parannetaan bioperäisten liikennepolttonesteiden kilpailukykyä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. ..."

Dieselveron korotuksella luodaan Neste Oil:n biodieseltuotannolle etulyöntiasemaa kotimaisilla polttoainemarkkinoilla ?

Diesel on monimuotoisempi vaihtoehto, kuin bensiini-etanoli seokset:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/sinappidiesel_-_kotimainen_biopolt...

TSV

Bioroskaan on laitettu sen verran rahaa että sen on myytävä!

Jos valtiota oikeasti kiinnostaisi joku ympäristö se alentaisi uusien autojen hintojen hintaa roimasti tai antaisi meidän tuoda uusia autoja verottomasti, tässä saataisiin jo päästöt pienemmiksi.

Mutta vieläkään päästöt eivät ole Suomessa ongelma. Me emme ole kuten muut länsimaat. Meillä on ns. hiilinielut, plus kaksi suurin saastuttajaa muutenkin kuin hiilidioksidia ovat maatalous ja raskasteollisuus, toisaalta niitähän tarvitaan ja kansalaiset on helppo huijata "pelastamaan" planeetta.

järkevästi ajatellen

hinat putoaa varmasti siksi on järkevää ajaa auto loppuun ja siten ottaa täysi hyöty siitä.
Minä ainakin ajan vielä muutaman vuoden kyllä tuollaisella vajaat 200000 km ajetulla dieselillä pitää vielä ola edessä yli 300000 km edulista ajoa.
Eikä polttoaine kulu nyt oikeastaan mitään vaikuta.
Moni laitaa turhuuteen autosaan enemmän vuodesa kuin vuoden polttoaine kulut.
Esim. alu vanteet ja leveät renkaat ovat turhia kuluja kun peltivanteet auton mukana on tullut ja niihin sopivia renkaita saa halvalla ja niillä ajaa sitten aina 2-3 vuotta yhdellä kierroksella.
Ja kun hankii talvirenkaat MENEEKIN JO 5 VUOTTA HYVIN ENNEN KUIN TARVII UUSIA RENKAITA HANkKIA.