Sunnuntai 23.11.2014

Helppo lasku paljasti totuuden lukioista: ”Eriarvoisia”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.6.2012 12:49
|

Kunnallisvaaliehdokas Vesa Niemi (sd.) on huolissaan lukioiden eriarvoistumisesta.

Hän vertailee lukioiden puoltoäänten ja alimman sisäänpääsykeskiarvon suhdetta Puheenvuoron blogissaan.

Niemen mielestä mielenkiintoisimpia ovat ”häntäpään lukiot”, joilla on heikoimmat ylioppilaskoemenestyksest ja alhaisimmat keskiarvorajat. "Häntäpään lukioista" hän olisi toivonut löytyvän menestyjiä.

”Kierre on valmis.”

– Mielestäni tämä ei ole merkki näiden lukioiden huonommuudesta vaan pikemmin lukioiden eriarvoistumisesta. Tätä eriarvoistumista korostaa näiden lukiolistausten tekeminen ja tutkaileminen näyttävästi, Niemi kirjoittaa.

Niemi uskoo, että lukioiden kärjen saavuttamisella on positiivisia vaikutuksia mielikuvaan lukiosta, vaikka opetuksen laadussa ei olisikaan eroa häntäpään lukioihin verrattuna.

– Koulusta kiinnostuneet pärjääjät haluavat mennä menestyvään lukioon, mikä nostaa keskiarvoa ja kierre on valmis.

Niemen mielestä eriarvoistumisen kehitys pitäisi katkaista ja luoda tasa-arvoisempaa lukiokoulutusta.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Teemu Seppälä

Tämä on aivan hyvä huomio. Myös vuosittain aina vastuulliset uutislähteetkin jatkavat tätä provosointia siitä mitkä ovat parhaat lukiot ja mitkä huonoimmat ja tämän pitäisi loppua. Jos henkilö A menee Ressun lukioon keskiarvolla 9,5 ja pääsee sieltä keskiarvolla 9,6 on selvää, että tämänkaltaisen ihmisen oppiminen ei ole kiinni koulusta. Jokaisessa koulussa on hyvät ja huonot opettajansa, ne vain vaihtelee aineittain. Kun taas jos henkilö B menee Medialukioon keskiarvolla 7.0 ja pääsee sieltä >8.0 keskiarvolla voidaan hyvinkin sanoa, että kehitystä on tapahtunut.

Mielestäni lukioita ei tulisi laittaa kilpailemaan keskenään siitä millä keskiarvolla sieltä ihmiset lähtevät vaan sillä arvolla paljonko siellä opiskelevat nuoret keskimäärin nostavat lukuaineidensa keskiarvoa kouluun saapumisen ja sieltä poistumisen välillä. Tämä olisi aito mittari siitä kuinka oppilaat kyseisessä koulussa menestyvät ja kuinka koulu osaa motivoida oppilaita.

christinaholm

Jo 1970-luvulla suomalaisille vakuutettiin että vain vanhempien taloudelliset resurssit ja sosiaalinen asema määrittelivät lapsen koulumenestyksen ja kehitysmahdollisuudet. Luonto (geneettinen perimä) luo pysyvää eriarvoisuutta joka vaikeuttaa ihmiskunnan eettistä pyrkimystä tasa-arvoon. Suomen erikoisuus on pyrkimys saada kaikille nuorille vähintään ylioppilastutkinto kun taas muualla heikommat oppilaat ohjataan jo keskitasolta käytännöllisempään koulutukseen.

Jouko Heyno

Eräs asia, johon ei ole lainkaan kiinnitetty huomiota, on yo-kirjoituksien arvostelujärjestelmä. Oma kokemukseni opettajana oli paitsi hämmentävä, myös masentava. Opetin äidinkieltä eräässä eteläsuomalaisessa lukiossa. Kirjoitusten arvostelussa paljastui karmaiseva tilanne: useilla oppilailla oli samoja virheitä. Tosiasiaksi paljastui, kun asiasta otettiin yhteyttä lautakunnan tarkastajaan, että jos kokelaan nimi oli suomalainen, virheet kuitattiin "murteellisuuksina" mutta jos nimi oli vieraskielinen, oli kyse "vieraskielisyydestä", josta vähennettiin pisteitä paljon rajummin. Asiaa ei suoraan sanottu, mutta tosiasiat puhuivat puolestaan.

Tilastotutkimuksissa on usein ongelmana erottaa korrellaatio ja kausaalisuhde. Hyviä esimerkkejä löytyy esimerkiksi tilanteista, joissa saman opettajan alkutarkastusarvosanat ovat pysyneet ja toisaalta muuttuneet sen mukaan, missä koulussa hän on toiminut. Tilanne muuttuisi oleellisesti, jos

a) jokainen kokelas saisi kokelasnumeron, eikä nimeä tai koulua näkyisi missään,

b) kokelaan äidinkieltä ei kysytä, tai se ei ainakaan näy tarkastajalle,

c) vastaukset jaetaan tarkastajille sattumanvaraisesti.

Vasta tämän muutoksen jälkeen voitaisiin noista tilastoista arvioida kausaalisuhdatta.

Juha Korhonen

"Koulusta kiinnostuneet pärjääjät haluavat mennä menestyvään lukioon..."

Ainahan näin on ollut, ja asia on ollut varsin yleisesti tiedossa jo vuosikymmeniä. Tosi "nollatutkimus" tämäkin alustus.

Ja mitä sosiaalidemokraattimme aikoo tehdä muuttaakseen tilannetta? Määrätä oppilaille lukiopaikat sattumanvaraisesti? Tämäkö nyt auttaisi maamme etua? Epäilen vahvasti.