Lauantai 25.10.2014

Yle: ”Kristityt, muslimit ja ateistit eri luokkiin – älytöntä”

Luotu: 
25.6.2012 08:04
Päivitetty: 
25.6.2012 12:21

Hallituksessa on haluja karsia uskontotuntien osuutta peruskoulun tuntijakouudistuksen yhteydessä, kertoo Helsingin Sanomat. Yle puolestaan kertoo opettajaopiskelijoille tekemästään haastattelukierroksesta, jonka 38 vastaajasta yli puolet poistaisi tunnustuksellisen uskonnonopetuksen ja korvaisi sen tunnit elämänkatsomustiedolla ja yhteiskuntaopilla.

–Mielestäni on älytöntä, että sitä edelleen jaotellaan kristityt, muslimit ja ateistit eri luokkiin, kun uskonnon tunti alkaa, sanoi Jyväskylän yliopistossa erityisopettajaksi opiskeleva Antti Kaikkonen Yle Uutisten haastattelussa.

Ylen haastattelemat tulevat opettajat haluaisivat valmentaa oppilaita kriittiseen ajatteluun.

–Varsinkaan nuoret eivät tunnu nykyään olevan kiinnostuneita politiikasta eikä esimerkiksi yhteisten asioiden hoitamisesta, kuvailee yksi kyselyyn vastannut opettajaopiskelija.

Jaa artikkeli: 

Kommentit

Jaakko Kölhi

Kyllä todellakin on aivan älytöntä tämä erottelu. Kaiken päälle se lisää maahanmuuttajataustaisten nuorten tunnetta siitä, että he ovat eri porukkaa kuin ns kantasuomalaiset.

Kaikille yhteinen uskontotiedon ja etiikan oppiaine tai sitten uskonnot osaksi historian ja filosofian opetusta.

Pekka Toivonen

Uskonnonopetus tulee antaa pakkoruotsiksi, kaikkia uskontoja tulee käsitellä tasa-arvoisina ilman tunnustuksellista jakautumista pienryhmiin ja opetukseen tulee kytkeä opettajaopiskelijoiden kaipaama poliittinen komponentti. Aluksi kaikki lapset voisivat tutustua esimerkiksi islamilaiseen pyhään sotaan jihadiin.
Näin sekä uskonnon että ruotsinkielen opetus saadaan jatkumaan ja poliittinen valveutuneisuus elpymään opppituntimääriä lisäämättä .

Hannu Ala-Olla

Kunhan elämänkatsomustieto ja yhteiskuntaoppikin annetaan tunnustuksettomasti.

Ihan hyvä jos nuorten kiinnostus politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin saadaan heräämään, mutta ei se saa tapahtua opettajan poliittisen kannan värittämänä.

Kalle Salo

Ei missään nimessä erottelua. Yleinen uskontotieto ja elämänkatsomustieto oppiaineeksi ja maahanmuuttajille on tehtävä tämä jo maahantulovaiheessa selväksi, että näin lapset sitten ovat meillä koulussa. Samoin selväksi se, että tässä maassa on oppivelvollisuus. Jos siis ei kelpaa, ei tarvii tullakaan. Täällä ei ole tarkoitus paapoa eri ihmisten uskontoja. Tämän on tarkoitus olla sivistysvaltio. On se kumma kauanko sitä pitää häntä koipien välissä nöyristellä joka suuntaan.

Olavi Nieminen

Tässä taas nähdään tuo suomalaisten itsetunnon puute. Muutama maahanmuuttaja kaataa pian koko ev.lut. kirkon. Räjäytetäänkö pian kaikki kirkot Suomessa tässä älyttömässä itsetunnon puutteessa?
Suomella on oma historiansa, eikä sitä pidä kaataa. Onko se kotouttaminen sitten ihan huuhaata, joka ei onnistu ollenkaan.
Ev. lut.kirkko ja ortod. kirkko ei ole mikään salaseura ja ne ovat Suomen valtionkirkkoja, sen vuoksi uskonnon opetus kuuluu kouluun.
Muut kirkot hoitakoot omat jäsenensä niinkuin ennenkin. Mikä siinä mättää?

Jaakko Kölhi

Siinä mättää nimenomaan se, etten halua omille lapsilleni mitään hiton kristinuskon tuputtamista, ei sillä ole maahanmuuttajien kanssa tekemistä.

Samalla pitää erottaa kirkot valtiosta ja kasvaa normaaliksi maalliseksi yhteiskunnaksi.

eve avolin

Juuri tuo on se syy, miksi vapaa-ajattelijat vastustavat uskontotietoa kaikille. Nyt uskonnottomien, tai kirkkoon kuulumattomien, lasten ei tarvitse osallistua oman uskonnon opetukseen, mutta uskonnon opetuksen siirtäminen muiden oppiaineiden sisään lisäisi uskonnottomien uskonnon opetusta nykyisestä huomattavasti.

Kaisa Jalis

Uskonto ei ole kaikilta osin politiikkaa tai yhteiskuntaoppia, vaan siinä on muitakin sävyjä. Tietyn uskonnon edustajille tosin suosittelen lämpimästi kriittisen näkökulman oppimista. Tosin jotkut tyytyvät kritisoimaan länsimaista yhteiskuntaa ja pitävät kriittisen opetuksen jälkeen yhä shariaa vastauksena ongelmiin.

Olavi Nieminen

Minä olen ylpeä suomalainen, kirkon jäsen ja maksan kirkollisveroa.

Olen ylpeä maamme historiasta, kunnioitan esi-isiäni ja heidän vakaumustaan. Juureni ovat vahvasti tässä maassa ja haluan lasteni elävän tässä maassa edelleen samoissa olosuhteissa.
Kirkko, uskonto ja isänmaa ovat sen perusta.

Tämä vakaumus korostui minulle silloin kun aikoinaan asuin ulkomailla.

Leila Mustanoja-Syysmeri

Minusta tärkeintä maamme tulevaisuuden kannalta on, että koulussa opetetaan kriittistä ja objektiivista ajattelua, joka antaa nuorille tiedot, taidot ja välineet oman itsenäisen mielipiteen muodostamiseen. Puolueettoman, tunnustuksettoman tiedon jakaminen eri uskonnoista auttaa tässä ja nuori voi päättää aikanaan haluaako kuulua johonkin uskontokuntaan vai ei. Sama koskee yhteiskuntaa ja poliittista vaikuttamista - tiedon tulee olla neutraalia ei tunnustuksellista.

Leila Mustanoja-Syysmeri

Jos uskonnon sijasta kouluissa olisi oppiaineena filosofia ja etiikka. Silloin voitaisiin käsitellä ja verrata eri uskontojen filosofista pohjaa ja tavoitteita. Minä en ymmärrä ajatustasi, ettei löytyisi opettajia, jotka pystyvät opettamaan aineitaan ilman, että he tuputtavat jotain vakaumusta. Korostan edelleen, että kriittisen ajattelun opettaminen on ensiarvoisen tärkeätä, koska uskonnot pyrkivät omalla tavallaan aivopesemään ihmisiä omaan ideologiaansa, on kyse sitten kristinuskosta tai islamista.

eve avolin
Vastaus kommenttiin #20

Kyllä minulle on opetettu saksaakin itäsaksalaisella ideologialla painotettuna, ikään kuin Länsi-Saksaa tai sen kulttuuuria ei olisi ollut olemassakaan.

Ongelmana on vain se, etteivät tuollaista oppiainetta vapaa-ajattelijat huoli, koska se lisäisi heidän lastensa uskonnon opetusta. He haluaisivat, etteivät heidän, mutta eivät kenenkään muunkaan lapset opiskele uskontoa kouluissa.

Leila Mustanoja-Syysmeri
Vastaus kommenttiin #21

En tiedä, missä olet opetuksesi saanut, mutta se näyttää traumatisoineen sinua kovasti. Minulla ei vastaavia kokemuksia ole, paitsi uskonnonopetuksesta. Uskonnonopettajani olivat kuitenkin naiiveja fanaatikkoja eivätkä osanneet keskustella kriittisesti ja rakentavasti edes kristinuskosta, muista uskonnoista nyt puhumattakaan. He eivät ainakaan lisänneet kiinnostusta uskontoon, vaan päinvastoin. Muuten, oletko itse vapaa-ajattelija, kun näytät tietävän niin tarkasti, mitä he hyväksyvät tai eivät tule hyväksymään?

eve avolin
Vastaus kommenttiin #23

En minä nyt niin traumatisoitunut ole, enemmänkin tullut jo nuorena tietoiseksi ideologisesta kahtiajaosta. Halusin vain kertoa siitä, että arvovapaita ihmisiä ei ole opettajissa kuin ei muissakaan ihmisissä, ja tämä näkyy myös opetuksessa.

Googlaamalla löytyy, mitä mieltä vapaa-ajattelijat olivat edellisestä uudistuksesta vuonna 2003, jonka tulokset ovat tässä. http://www.suol.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=101&Item...

Risto Jääskeläinen

Olen käsittänyt, että eräs koulun uskonnonopetuksen YHTEISKUNNALLINEN merkitys on yhdenmukaistaa käsitystä hyvästä ja pahasta. Tämä taas vaikuttaa siihen, millä tavalla Suomessa suhtaudutaan pitkälti kristillisen etiikan mukaiseen maan lainsäädäntöön. Erillinen et- ja islam-opetus eivät täytä tätä "vaatimusta".
Maailmalla useimmat terroristit ovat jääneet vaille luterilaista uskonnonopetusta kouluissaan, eivätkä siitä ole nauttineet kaikki kotimaisetkaan kouluammuskelijat.

Jouni Kokkonen

Yhteiskunnalla on aina käsitys hyvästä ja pahasta, ei siinä uskontoja tarvita. Uskovaiset vain ovat omineet nuo arvot jakuvittelevat olevansa ainoita. Tämä täysin riippumatta uskontokunnasta. Ja useimmiten arvot ovat hyvin samansuuntaiset, edelleen uskonnosta riippumatta. Eri asia on se, kun fanaatikot aivopesevät herkät nuoret. Oli kyseessä muslimi tai kristitty.

Eräissä uskontokunnissa muuten kristittyjä pidetään järkyttävinä raakalaisina.

Bemari Kari

”Kristityt, muslimit ja ateistit eri luokkiin – älytöntä” otsikko voisi olla aivan hyvin "suomenkieliset ja ruotsinkieliset eri kouluihin - älytöntä" mutta kun ei ole.

Suomen perusopetuslain mukaan käytännössä suomenkieliset ja ruotsinkieliset oppilaat on erotettava toisistaan. Käytännössä tällaista etnistä erottelua toteutetaan pääkaupunkinseudun kouluissa. Mikähän kanta opettajilla on tähän?

Jouni Kokkonen

Uskonnon opetus kuuluu kodille ja kodin tehtäviin, siihen ei saisi koulu puuttua mitenkään. Se on aitoa uskonnonvapautta. Tätähän eivät tietenkään uskovaiset hyväksy koska sehän syö omaa kannattajapohjaa. Siksi uskonnonopetuksella on niin kiivaat puolestapuhujat.

eve avolin

Yhdysvalloissa uskonnon opetuksen puuttuminen kouluista on saanut aikaan mitä ihmeellisempia uskontoja ja uskonnollissävytteisiä ideologioita aikaisiksi.

Valtionkirkko on etenkin Pohjois-Euroopassa vienyt uskovaiset marginaaliin. Sekulaarin valtion sijaan kristinuskon kuoret näyttäisivät säilyvän, mutta sisältö vesittyvän. Toisin on Amerikassa, jossa uskonnot menestyvät, koska vakaumukset kilpailevat keskenään, eivätkä uskonnottomat tai valtio puutu niiden oppiin, ideologiaan tai hallintoon.

41 prosenttia amerikkalaisista odottaa Jeesuksen palaavan pian (HS 24.6.2010)

Puolet amerikkalaisista vastustaa aborttia
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012052415617408_ul.shtml

Jyri Kokkonen

Länsimaista kulttuuria, johon taidamme vielä kuulua, on aika vaikea ymmärtää syvällisemmin tuntematta edes pintapuolisesti juutalais-kristillisen ajattelun perusteita ja kristillisten kirkkokuntien historiaa. Vastavuoroisesti islamilaisen maailman ymmärtäminen edellyttää islamin perusteiden tuntemusta, muista puhumattakaan, jos nyt kerran globaaleja ollaan. Ateismin tunteminen voi puolestaan auttaa ymmärtämään edesmenneen Neuvostoliiton saavutuksia.
Tunnustuksellisuus on toki oma ongelmansa, mutta voi olla yleisen sivistystason kannalta pienempi synti altistaa ateistikotien lapsukaisia vaaralliselle hapatukselle kuin jättää heidät pimentoon kulttuurinsa juurista. "Äiti, miksi nuo kaksitoista miestä tuossa taulussa ovat pöydän äärellä ja mitä tuo kolmastoista tekee siinä keskellä?"

Pekka Sahlsten

Kulttuurien historian tuntemikseen kuuluu toki myös uskontojen tunteminen. Aivan samoin siihen siis kuuluvat niin edelleen voimissaan olevat uskonnot kuin esimerkiksi muinaiset pohjoismaalaiset, kreikkalaiset ja roomalaiset jumalat ja tarustot.

Rinnastat kuitenkin virheellisesti, hyvä Jyri Kokkonen, kristinuskon, islamin ja ateismin uskonnoiksi, jotka tulee tuntea. Ateismi on tosiasiassa yhtä paljon uskonto kuin läpinäkyvä on väri.

Jyri Kokkonen

Ironia on näköjään vaikea laji - ei pidä yrittää jatkossa...
Selväähän on, ettei ateismi ole uskonto, mutta en liene ainoa, joka on huomannut julkisuudessa ateismin otsikon alla uskonnollisuuteen tai ainakin uskonvarmuuteen verrattavaa käyttäytymistä, mm. silloin tällöin esiintyvää yhteisöllisyyttä ja käännyttämishalua sekä oppi-isien ja heidän kirjoitustensa kunnioitusta. Viimeksi mainituista esimerkkeinä anglomaailmasta tutut Richard Dawkins ja edesmennyt Christopher Hitchens. Siinä osastossa vanha kunnon Bertrand Russell oli vähän parempi niin ajattelijana kuin kirjoittajanakin.

eve avolin

Uskonnot, ja siten myös uskontojen lukutaito, on niin merkittävä ilmiö vielä maailmalla, ettei uskonnonopetuksesta ole syytä ainakaan kokonaan luopua. Täällä Pohjois-Euroopassa asuvat maailman maallistuneimmat ihmiset, joten meidän on vähän vaikea käsittää sitä, että on alunperin kreikkalainen ajattelutapa erottaa ihminen uskonnosta. Muualla maailmassa, kuin kreikkalaisen kulttuurin vaikutuspiirissä, ei tällaista erottelua tehdä.

"Tutkijat: Uskonnottomien määrä vähenee ja uskonnot elpyvät. Barrett, Johnson ja Crossing ennustavat, että maailmassa on vuonna 2025 vähemmän uskonnottomia kuin tällä hetkellä. Maailmassa on tällä hetkellä 137 miljoonaa ateistiksi itsensä mieltävää ihmistä. Luku vastaa noin kahta prosenttia maailman väestöstä." http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011011112986133_ul.shtml

Amerikan suosituin presidentti, Ronald Reagan, kyseli neuvoja astrologilta. Italialaisilla on kolme pyhää asiaa jalkapallo, Ferrari ja katolilaisuus. 41 prosenttia amerikkalaisista odottaa Jeesuksen palaavan pian. Vladimir Putin on sanonut olevansa uskova presidentti. Republikaanien presidenttiehdokas Mitt Romney on mormoni, joka siis käy kasteella kuolleiden esi-isiensäkin puolesta. Angela Merkel pyytää uskonnollisia johtajia rukoilemaan apua euroalueen kriisiin. http://blogs.reuters.com/faithworld/2011/09/13/merkel-asks-religious-lea...

Eikö Päivi Räsänen vaikutakin tässä seurassa ihan tavalliselta?