Torstai 2.10.2014

17 000 suomalaista nuorta sai tänään lahjan: parempi elämä

Luotu: 
17.7.2012 16:14
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Ken tästä käy, saa paremman elämän. Arkistokuvassa Helsingin yliopiston Porthania.
|

Opiskelupaikka seuraa nuorta tämän koko elämän loppuun asti. Tänään päätöksen tulevaisuudestaan sai noin 17 000 nuorta yliopiston opiskelupaikan hakijaa.

Suomi on siinä mielessä epäreilu luokkayhteiskunta, että nimenomaan akateeminen koulutus tarkoittaa ihmiselle keskimääräistä parempaa elämää verrattuna muihin.

Tämän on huomannut taloussosiologian professori Pekka Räsänen Turun yliopistosta.

- Yliopistokoulutuksella on selvä korrelaatio elintasoon, terveyteen ja yleiseen kiinnostuneisuuteen, Räsänen sanoo Uudelle Suomelle.

Käytännössä korkeakoulutuksen vaikutus ihmisen elämään näkyy lähinnä yliopistotutkinnon ja monien positiivisten mittareiden korrelaationa.

Korkeakoulutus ei kuitenkaan enää takaa automaattisesti parempia tuloja tai korkeampaa statusta yhteiskunnassa.

- 1990-luvun laman jälkeen korkeakoulut massoittuivat, Räsänen sanoo.

Suurin syy tähän on 2000-luvun vaihteen korkeakoulu-uudistus, jossa Suomeen luotiin eurooppalainen ammattikorkeakoulujärjestelmä. AMK-tutkinnosta ei kuitenkaan ole samanlaista elämänmittaista hyötyä kuin yliopistotutkinnosta.

- Akateeminen tutkinto opettaa asioita opintosuunnitelman ulkopuolelta. Tällä näyttää olevan merkitystä myöhemmin, Räsänen sanoo.

Professori viittaa yliopisto-opiskelijoiden keskimäärin parempaan kielipäähän, haluun matkustella ja kiinnostukseen politiikka sekä kulttuuria kohtaan. Kaikki nämä korreloivat myös paremman terveyden kanssa.

- Nämä erot näkyvät vielä eläkkeellä.

Räsänen kertoo käynnissä olevasta tutkimusprojektistaan, jossa on todettu korkeasti koulutettujen vanhusten olevan paremmassa kunnossa fyysisesti ja henkisesti.

- Korrelaatio on hyvin vahva. Työuran jälkeen ihmisellä on vielä 20 vuotta elämää, joten sillä on suuri merkitys myös loppupäässä, Räsänen sanoo.

Korkean koulutuksen vaikutukset kaiken lisäksi periytyvät: koulutetun perheen lapset hakeutuvat Räsäsen mukaan useammin korkeakouluihin.

Karun tosiasia on myös se, että hyväosaisten perheiden lapset elävät terveemmän lapsuuden. Lue Uuden Suomen juttu perheiden lapsikuolleisuudesta.

Onko Suomi luokkayhteiskunta?

811 ääntä annettu
Henkilöt: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Ilpo Isoluoma

Kyseenalaista on suoraviivaisesti todeta, että korkeakoulutus vaikuttaisi parempaan elämään. Missään tapauksessa ei ole oikein puhua syy- ja seuraussuhteesta. Tätähän korrelaatio ei tarkoitakkaan.
Yhtä hyvinhän voisi terveyttä, henkistä vireyttä ym pitää syynä korkeakoulutukseen.
Valitettava virallinen käsitys on nykyäänkin se, että kaikki ovat yhtä oppivaisia. Eipähän tämän tueksi ole juuri mitään tutkimusta esitetty.

Jouni Kovero

Miten on epäreilua se, että kouluttautumalla pystyy hankkimaan itselleen paremman elämän? Päinvastainen tulos olisi mielestäni epäreilumpaa. Luokkayhteiskunnassa ei kaikilla ole mahdollisuutta kouluttautua, toisin kuin Suomessa.

Ilpo Isoluoma

Jos Suomi on epäreilu luokkayhteiskunta, niin eipä muualla maailmassa olla sitten lähelläkään tasa-arvoista yhteiskuntaa.
Mikään luonnonlaki ei lähde siitä, että elämä olisi reilua. Kyllä olemassaolon taistelu edelleen on käynnissä. Se vain saa hienostuneempia muotoja nykyään. Vaikkapa taistelu työpaikoista on armotonta. Muutoinhan jokainen pääsisi kykyjään vastaavaan mahdollisimman hyvään työhön. Tiedemaailmassa taistelu on yhtä kovaa kuin missä tahansa muulla alalla. Tästä löytyy esimerkkejä kautta historian myös Suomessa.

Pekka Manner

Tottahan tuo on! Ongelma vaan on se veronmaksajien kannalta että Suomen akateemiset eivät ole osaajia vaan byrokraatteja jne......Suurimmasta osasta akat. tutkinnon suorittajasta tulee byrokraatti tai joku kulttuurihörö ja se porukka ei ole tuottavaa.

Mutta.....julkisen sektorin työpaikat ovat pysyviä, palkka on hyvä ja nousee vakiona, lomaedut ovat hyvät kun kaikki ikälisät on ansaittu, jopa 10-12 viikkoa vuodessa.

Ja kun teollisuuden, palvelualojen jne reaalipalkat laskevat, työsuhhteet ovat pätkämäisiä, lomaedut surkeita jne...on viisasta kouluttaututa ja mennä töihin julkisille sektorille.