Lauantai 30.8.2014

Vakava ruokauhka Suomessa – ”Eduskunta hätäkokoukseen”

Luotu: 
7.8.2012 17:56
  • Kuva: Compic / Mauri Ratilainen
    Kuva
    MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on huolissaan lihan tuotannon kannattavuudesta Suomessa.
|

Suomea uhkaa vakava ruokakriisi. Etenkin lihan tuotannon kannattavuus on heikko.

– Jos tilannetta ei korjata, Suomesta loppuu lihan tuotanto, Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kertoo Uuden Suomen erikoishaastattelussa.

Hän ehdottaa eduskunnalle hätäkokousta, jossa selvitettäisi pelisäännöt, joilla ruokamarkkinat saataisi toimimaan.

– Nyt eletään ratkaisevia viikkoja ja kuukausia, hän sanoo.

Ongelman taustalla on maailmanlaajuinen ruokakriisin uhka, joka johtuu huonoista sadoista. Suomessa satoja ovat pilanneet rankat sateet ja tulvat.

Lihan tuotanto kallistuu

Rehun hinta nousee maailmalla, mikä johtaa viljan hinnan nousuun Suomessakin. Lihan tuotannon kustannukset nousevat Marttilan mukaan rajusti, koska rehukustannus on merkittävin kustannuserä kotieläintuotannossa.

– Kustannukset nousevat syksyn aikana, mutta emme tiedä nousevatko ne 20 vai 40 prosenttia.

Marttilan mukaan lihan tuotanto tulee kannattamattomaksi, jos myyntihintoja ei koroteta.

”Murros, jota ei ole ennen nähty”

Tilanteen vakavuutta lisää se, että ruoan kysyntä kasvaa.  Väestön kasvu, vaurastuminen ja muuttoliike kaupunkeihin lisäävät ruuan kysyntää maailmanlaajuisesti.

Kyseessä on Marttilan mukaan ”valtava murros, jota maailmassa ei ole koskaan ennen nähty”.

– Kysynnän kasvu erityisesti kotieläintuotteissa on aivan valtava tällä hetkellä ja jatkuu vielä vuosikymmeniä eteenpäin, hän arvioi.

Henkinen tila muuttuu

Ongelmaa pahentaa Marttilan mukaan henkisen tilan muutos Suomen maaseudulla, minkä taustalla on maataloustoiminnan kannattamattomuus.

– Viljelijöistä osa on todella vihaisia. Liian suuri osa on siinä pisteessä, että on palanut loppuun.

– Viikoittain tulee viestejä lopullisista päätöksistä lopettaa toiminta, kun on ajauduttu umpikujaan.

Ruuan hinta + 6 %

Ainoa ratkaisu Marttilan mukaan on ruoan, etenkin lihan hinnan korottaminen.

Ruoan kuluttajahinnat nousevat väistämättä syksyn aikana. Kyse on siitä, paljonko ne nousevat.

Hinnan nousuksi riittäisi Marttilan mukaan noin kuuden prosentin nousu.

– Pääasia on, että kuluttajan maksama raha pitää jakautua ketjussa niin, että se menisi lähes lyhentämättömänä alkutuottajalle.

– Eihän teurastuksessa, lihanleikkuussa tai kaupassa mitään dramaattista ole tapahtunut, hän perustelee.

Hintaneuvottelut: ”Käsittämätöntä”

Ongelmana ruoan hinnoittelussa on Marttilan mukaan se, että ruokateollisuus neuvottelee hinnat liian pitkälle etukäteen.

– Joidenkin lihajalosteiden hintoja on sovittu jo ensi vuoden puolelle. Se on ihan käsittämätöntä, kun ei tiedetä mitä syksyllä tapahtuu kustannuspuolella.

Synkät seuraukset

Jos tilannetta ei saada korjattua, vaikutukset ovat Marttilan mukaan synkät.

– Suomessa olisi yhtäkkiä Euroopan alhaisimmat ruoan hinnat, lihassa ne alkavat jo sitä olla.

Tämä johtaisi kannattavuuden romahtamiseen ja suuri joukko tiloja luopuisi tuotannosta. Samalla elintarviketeollisuus tekisi todella surkean tuloksen.

Lihateollisuudessa huonoja tuloksia on tehty jo useana vuonna, vaikka karjatiloja on tehostettu viimeisen vuosikymmenen aikana.

Suomen ruoan tuotannon jatkuvuus on Marttilan mukaan välttämätöntä varmistaa.

– Eihän mikään maa uskalla ruokaturvaansa jättää maailmanmarkkinoiden varaan. Se olisi ihan käsittämätön ajatus, että Suomi jättäytyisi tuontierien varaan. Ne eivät olisi halpoja eriä.

Eduskunta hätäkokoukseen

Marttila toivoo eduskunnan kokoontuvan mahdollisimman pikaisesti ratkomaan ruokaongelmaa, etenkin lihantuottajien synkän tilanteen takia.

Hän odottaa sekä Euroopan komissiolta että Suomen hallitukselta esityksiä siitä, miten turvataan ruokamarkkinoiden toiminta pitkällä tähtäimellä tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.

– Muuallakin Euroopassa on havaittu sama ilmiö: kun kuluttajat maksavat enemmän ruoasta, tulos jää kaupalle.

Marttila ihmettelee, miksei tuloksia ole vieläkään näkyvissä vaikka asiaa on  työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) johdolla valmisteltu jo kuukausia.

– Nythän olisi otollinen paikka, että Ihalainen ja hallitus pistäisivät tuulemaan, että saataisi hyvät pelisäännöt.

Marttilan mielestä pelisääntöjen pitäisi olla selvillä ja järjestelmän kunnossa viimeistään  syyskuussa.

– Pitäisikö tässä vielä elokuun aikana pitää hätäkokous? Marttila sanoo.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Victor Bruun

Aivan varmasti saisi halvemmalla maailmanmarkkinoilta, annetaan kaikkien muiden maksella maataloustukiaisia. Tulee samalla 3mrd säästöä kun ei tarvita tukia enää.

Saadaan jopa parempaa tavaraa tällä tavalla. Kansalaiset itse syö aina sitä paskinta kamaa, ja paras tuotanto menee aina vientiin (jossa kuljetusketjussa tuhotaan tai heitetään roskikseen 2/3 ruuista).

Outi Koo

Miksi ihmeessä pitäisi vaihtaa kotimainen liha johonkin ulkomailta tuotuun, antibioottien ja steroidien avulla tuotettuun moskaan? Kyllä suomalainen lihan- ja ruoantuotanto yleensäkin pitää turvata, maailmanmarkkinoiden varaan ei ruokahuoltoamme saa ikinä jättää. Nopeasti suoramyyntisysteemi tuottajilta kuluttajille käyntiin, ketjujen sanelupolitiikalle pitää saada loppu mahdollisimman pian ennenkuin viimeinenkin tuottaja lyö lapun luukulle.

Ilkka Varsio

Onnea vaan loistavalle ehdotukselle. Sitten Suomen elintarvike-, jalostus-, tuotanto ja logistiikkaketjusta saadaan 300 000 uutta työtöntä. Kotimainen kulutus tyssää, valtion verotulot romahtavat ja huoltovarmuus vaarantuu.

Vielä kerran onnea ideallesi.

Mervi Luhtanen

Vikki Bruunin kommenttiin on kyllä pakko tuoda toisenlainenkin näkökanta.

Elämme maailmanlaajuisen ruokakriisin keskellä. Sen ovat aiheuttaneet biopolttoaineiden viljely ravintokasvien sijasta ja huonot sääolot, jotka ovat tuhonneet satoja ympäri maailman. Ruuan hinta on noussut vuosi vuodelta jo tähän mennessä.

Ellei meillä ole omaa ruuantuotanto-osaamista ja valmiutta, kuka meidät ruokkii? Minä en paljon luottaisi siihen, että ostetaan ulkomailta, koska jokainen valtio ruokkii ensin itse oman kansansa ja vasta sen jälkeen, jos jotakin jää, muut saavat sen, mitä on jäljellä. Muita on enemmän kuin me suomalaiset.

Kun ottaa huomioon sen, että Suomessa saa sadon vain kerran vuodessa, huonon tilanteen korjaamiseen päästään hyvällä onnella puolessa vuodessa (kevät) ja huonolla onnella vuosi (syksy). Lihatilaa puolestaan ei polkaista pystyyn edes vuodessa, koska jostain on ensin saatava ne eläimet, jotka alkavat kasvattaa teuraseläinkantaa.

Suomen oman ruoantuotannon vaarantavat päätökset ovat välitön uhka terveydellemme ja hyvinvoinnillemme.

Markku Lehto

No mutta kyllähän sinä tiedät mistä rahaa tulee Suomeen. Myydään ja rakennetaan laivoja, laivojen moottoreitä, sähkömoottoreita, kaivoskoneita, high-tech elektroniikkaa, ohjelmistoja, paperia, paperikoneita, nettipelejä, ... jne ulkomaille ja saadaan sieltä rahaa. Minusta kannattaisi miettiä mihin tässä maassa tulisi tuotantoa kehittää...maanviljelykseen vai high-tech teknologiaan ? Haja-asutusalueilla on tilaa. työntekijöitä ja edullista perustaa yrityksiä. Esimerkkinä mainitsisin Pentik Posiolla tai Lappset Rovaniemella, jotka vievät tuotteitaan ympäri maailmaa. Nämä eivät ole tunkeneet tuotantooaan ja pääkonttoriaan kehä III:n sisäpuolelle.

Tero Siltanen

"Suomessa olisi yhtäkkiä Euroopan alhaisimmat ruuan hinnat, lihassa ne alkavat jo sitä olla." No hemmetti ei näin voi olla aina ollaan oltu siellä kalleimmassa päässä. Nostetaan samantien 100% ruuan hintaa että saadaan kultamitalli takaisin. Oli sitten ironiaa. Kohta ollaan lähellä pistettä että köyhät joutuu kasvattelemaan omaa ruokaa kun ei raha riitä kaupassa entiseen tapaan. Ruoka hinta ylös tuet pysyy noin samana ja siihen päälle tuleva rahan arvon lasku. Mielenkiintoisia aikoja kyllä eletään. Kaupat ainakin lähelläni kärrää lihaa roskikseen vanhentuessaan kun ei porukka suostu näitä riistohintoja maksamaan. Prisman euron paskamakkara loppu taas vähän väliä kun liha hyllyt aina täynnä. Mielenkiintoiseksi menee.

Henri Myllyniemi

Eipä kai tuossa muu auta kuin tehdä klausuuleja myyntihintoihin, jos esimerkiksi karjarehua ei saa sovittua niin ikään futuureiden vuoksi lukkoon. Positio pitää pystyä suojaamaan. Tietysti tämä kuullostaa hieman oudolta verrata maanviljelijää hedge fundiin, mutta toimintatapojen pitäisi yhdentyä.

Kristiina Ilmarinen

Tuotantoeläimet varsinkin possut kärsivät jo nyt.

Kauppa ottaa huomattavasti enemmän kuin mitä alkutuotanto saa. Kaupat (lue: x- ja y-keskusliikkeet) vaativat aina vain alhaisempia tuotantohintoja ja jos eivät saa, ostavat ulkomaista lihaa. Kiristystä toisin sanoen.

Suomessa ei vain pysty tuottamaan lihaa yhtä halvalla kuin muualla. Mitä voi lihantuottaja tehdä? Lopettaa tuotannon tai pahentaa entisestään tuotantoeläinten oloja?

Lihan hinnan pitäisi olla korkeampi. Ja rehujen alhaisempi. Suomessa on edullisempaa syödä possun ulkofilettä kuin salaattia.

Anja Seitakumpu

On se vaan hyvin kummallista, että tuottajan saamat hinnat koko ajan laskevat, mutta kuluttajan maksama hinta kallistuu. Tästä ei voi vetää kuin sen johtopäätöksen, että Suomen lihantuotantoa on tietoisesti haluttu ja halutaan ajaa alas.

Rahaa riittää kyllä pankkien tukemiseen ja Eurooppaan levittämiseen koko ajan vaikka kuinka paljon, mutta tavallinen kansan elinoloja halutaan tietoisesti kurjistaa kaikin tavoin. Eihän muka Suomella ole varaa omaan ruoantuotantoon eikä hoitaa vanhuksiamme, vaikka he ovat tämän maan raskaissa oloissa nostaneet kukoistukseen ja sotavelat ankeissa oloissa maksaneet.

Arvo Koiso

Kuinkahan paljon mm. Vakuutusyhtiöt pumppaa itselleen niitä maataloustukia, täytyyhän sikalassa vakuutus olla. Ainakin kuljetuspuolella vakuutukset on aivan lapasesta. On hyvä riistää, kun pystyy, ja päättäjät siunaa. Ei tässä maassa ole tainnut vapaata kilpailua koskaan ollakaan.

Jukka Mikkola

Minulle ”pelisäännöt” selvisivät kertaheitolla, kun astuin aikanaan erääseen ei-suomalaiseen saksalaisperäiseen ruokakauppaan. Siellä ei turhilla tiloilla komeilla. Kaupassa en ole ostamassa komeita tiloja, vaan elintarvikkeita ja muita kodin jokapäiväisiä tarvikkeita. Onneksi tästä kaupasta saa myös suomalaisia lihatuotteita, jotka ovat aina ostopäätöstä tehtäessä etusijalla.

Loppupeleissä ostaja kuitenkin aina maksaa nämä suurien liikkeiden ”hehtaarihallit” tavalla tai toisella. Kate on asetettu sen mukaisesti ja se näkyy hinnoissa. Siihen eivät tuottajat juuri pääse vaikuttamaan muutoin kuin ”torpparin” osassa. Väliporras on ja tulee olemaan määräävässä asemassa, jos muutosta ei saada aikaan.

Markku Kemppainen

Ja TAAS meille valehdellaan. Eihän Suomessa kuluttajahinta ole ongelma. Se on liian korkea jo nyt. Ongelma on liian matala tuottajahinta. Kauppa (S ja K) vetävät välistä niin lihavan siivun, ettei ihmisten ostovoima riitä lihan ostoon. Suomessa on muutenkin ruoka liian kallista, ettei eurokriisin aikana tarvita yhtään lisää kerjäläisiä veronmaksajien kukkarolle. Kiitos.

Pertti Väänänen

Marttila puhuu Atrian ja HK:n suulla. Viljelijöiden pitäisi ryhtyä myymään tuotteitaan suoraan kuluttajille suoraan ilman turhia välikäsiä. Näin ainakin lihatuotanto voisi jatkua Suomessa.

Atrian, HK:n, SOK ja Keskon kaltaisia toimijoita ei tarvitsi tukea ollenkaan. Ne ostakoot lihansa mistä lysttävät.

Lähituotettu liha on Suomen lihantuotannon tulevaisuus.
Suomessa pitäisi osasta vain tulkita EU-dierektiivejä riittävän väljästi, jotta pienteurastamot voisivat toimia lähellä viljelijää ja kuluttajaa.

Kristiina Ilmarinen

Ja Lidl Suomessa on huomattavasti kalliimpi kuin Lidl Saksassa - miksiköhän?
Kauppa vetää rahaa - ja sillä on varaa (mm. erään kaupparyhmän lähes päivittäiset monisivuiset erilliset mainosliitteet Hesarissa).

Tosin eivät tehotuotantoeläimet muissakaan maissa hyvin voi.

Valinta on meidän, sinun ja minun, haluammeko suomalaista lihaa? Mutta eläimen ei pidä kärsiä, ei tuotantoeläimenkään. Tähän voimme edes jotenkin vaikuttaa, mikäli lihatuotanto pysyy Suomessa.

Suomessa on se ongelma, että jos on vähän varaa, on pakko ostaa lihaa jossain muodossa. Ei ole vaihtoehtoa, kaikki muu on kalliimpaa. Paitsi puuro ja kaali.

Markku Lehto

Suomalainen liha ja kala sekä moni muu kotimainen tuote on halvempaa L:ssä kuin K:ssa tai S:ssä. Mutta niin kauan, kun suomalainen pereheen emäntä ei osaa katsoa kilohintaa ja tehdä valintoja, ruoan hinta vain nousee. Ei se hullu ole joka pyytää, vaan se joka maksaa.
Miksi me kululttajat emme kilpailuttaisi ruokakauppoja ? L -kaupassa käyneenä olen ollut havaitsevani, että siellä toiminta on tehokosta pienemmällä työntekijämäärällä kuin näissä kahdessa muussa. Turhat kustannukset on karsittu pois. Silti olen saanut näissä hyvää palvelua. Toki L -kaupan myymälät muistuttavat enemmä varastoa, kuin K tai S -kaupan myymälät, mutta se ei vaikuta ruoan laatuun.
On myös totta, että K ja S -kaupassa on laajempi valikoima kuin L -kaupassa. Toisaalta L -kaupasta löytyy myös sellaisia eurooppalaisia tuotteita, joita näistä kahdesta muusta ei löydy. Muuten, ketkä ne kävivät opettamassa suomalaisille makkaran tekoa - saksalaiset makkaramestarit.

Vesa Ahonen

Muuten ihan asiallista tekstiä, mutta yhteen kohtaan täytyy hieman huomauttaa. Suomessa on aina osattu ja osataan kyllä tehdä erinomaista makkaraa. Ongelma on siinä, että kuluttajat ovat tottuneet syömään jauhomakkaraa, eikä ostoskoriin nouse muuta kuin hampparinväärää/HK:n Blöötä. Kyse on kulutustottumuksesta, eikä valmistustaidosta.

Mikko Nummelin

Monissa maissa on ihan oikea nälänhätä ja pidän tällaista ruikuttamista rikkaassa Pohjolassa melkoisen nolona. Jos täällä tapahtuu jotakin pieniä markkinaheilahteluja lihateollisuudessa, niin ne pitäisi sekä yrittäjien että kuluttajien kestää markkinaehtoisesti. Elintarvikevarmuuteen lihatuotteet eivät muutenkaan kuulu vaan sitä varten avainasemassa ovat viljavarastot. Syynä tähän on se, että lihan tuottaminen tuhlaa niin paljon muuten ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa, että kriisitilanteessa nykytiedoilla lihantuotantoa todennäköisesti rajoitettaisiin sellaisessa tilanteessa jyrkästi.

Juha Remes

Minä selvisin aikanaan opiskelijana eurolla-kahdella päivässä, mutta ruoka olikin sitten mitä oli. Jauhomakkaraa ja nuudeleita tuli puputettua, samoin Pirkan pasta-aterioita, jotka maksoivat ainakin tuohon aikaan sen 90 senttiä. Niitä tuli ostettua aina viisi kappaletta viikon alussa. Aamiainen sun muut turhakkeet tuli skipattua kokonaan, ja illalla paketti nuudeleita. Ja hyvin selvittiin.

Ne täyslihaa popsivat porvarit voisivat opetella pikkuhiljaa muun maailman tavoille. Hanhenmaksa ja kaviaari ei ole jokapäiväistä arkiruokaa.

Anne Lindell

Voi hyvät hyssykät .. tämähän on tietty aikoja sitten ja sitä on osattu odottaa. Olisitte tehneet kuten minä: kasvisravinto, ei hiilihydratipitoista viljaa (paitis hiemna kauralesettä), ei riisiä , ei maissia, ei lihaa eikä mitään eläinperäistä, ja mileti kaikki omasta takaa tia metsästä poimittua ja kerättyä, jopa pistelen poskeeni kukkpenkkien rikkaruohot: kuivatan, säilön etikkaan tai suolaan, pakastan ja teen tinktuuroita ja toonikumeja ... enkä vanhene.

Käykääpä lukemassa enneuneni vuodelta 1997:

htt:p//annelindell.blogspot.com/Enneuni v. 1997, Euroopan ja muun maailman talouskriisi

Krisu Koskinen

Ruoka on kallistunut kaiken aikaa ilman mitään uutisointeja/satonäkymiäkin. Ne, keillä on vielä joku ropo jolla tehdä valintoja, tehnevät tai eivät, mutta entä se kansanosa - aika iso nykyisin, jolla ei ole varaa edes valita, nämä syistä tai toisista yksillä tai toisilla tuilla eläjät ?? Nuudeleita ja tonnikalaa ja ketsuppia voi nuori ihminen syödä opiskeluaikanaan aikansa, mutta ravinnollisesti katsottuna pitkäaikaiskäytössä on terveydellinen riskitekijä, kun elimistö ei saa tarvitsemiaan ravinto- ja rakennusaineita. Eli menonsiirto sosiaaliministeriöltä terveysministeriölle, näin asian ilmaistakseni

Janne Lusua

Jos ketjusta tiputtaisi jalostajat ja tukut pois välistä :)
Ruoka suoraan tuottajilta kauppoihin. Jokainen tila voisi perustaa oman jalostamonsa tai kimpassa lähitilojen kanssa.
(Ihme ehdotuksia että ostetaan liha ulkomailta. Suomesta heitellään jo muutenkin rahaa menemään.)

Ossi Onni

Vai, että "huonot sadot." Meneekö tämä vielä läpi? Jokainen kai sen tietää, että kysymys on futuurimarkkinoista. Öljymarkkinoista 80% oli spekulanteilla ja hinnan asettavat tietokoneiden algoritmit. Kysynnän ja tarjonnan kanssa ei hinnannousulla ole mitään tekemistä.

Juha Korhonen

Tässä kohtaa tarvitaan rehellistä markkinataloutta nykyisen kartellijärjestelmän sijaan. Hintojen pitää antaa löytää luonnollinen tasonsa. Ja K- ja S-perkeleistä täytyy päästä eroon. Ne Suomessa muodostavat koko ongelman.

Pekka Manner

Eihän kukaan itke Nokian tai paperiteollisuuden alamäkeä, siellä puhuu markkinatalous, eli jos ei kannata niin nurin vaan tai vähennetään porukkaa.

Sama pitää saada maatalouteen, ja vapautunut väki pitää pakottaa työskenetelmään niillä aloilla joissa on "huutava työvoimapula".

PS Miksi ihmeessä Usarista on tullut MTK:n äänitorvi, joka viikko joku kallispalkkainen MTK:n pomo kitisemässä täällä! Olisi kiva välillä lukea esim. duunarijärjestöjen mielipiteitä.

hannu hamalainen

Vika ei ole tuotajissa tai tukku portaissa vaan koko systemissa. Muistekaapa taaksepain..ennen isoja marketteja oli vaan pikku kauppoja ne kuoli syntyi iso joukko isoja marketteja..Me ihmiset maksamme kaiken rakentamisen kustannukset kun kilpailu lisaantyy syntyy vaje..Raha ei pysty koskaan menemaan tuottajille..kun vallassa on tamankaltainen markkina valtainen systeemi..Raha on alun alkaen alkanut virrata vaarin..ja sen muutaminen on mahdotonta ni nikauan kun kukaan ei halua karsia tappioita..Ruoan hinta tulee nousemaan talla sytemillla.. vain rikkaat saavat ruokaa.Toinen vaihtoehto olisi etta kaupoissa olisi paasymaksut..ja nain kaupat tekevat jos hinta aletaan ohjaamaan maanvijelijoille..Koko tuotantosektori on muutos tilassa..ihmisille ei pisaa.. pikkurahat .. ns nappikaupan ajat on ohi..isojen markettienkin touhu on nykyisin nappi kauppaa..Sijoittajat haluaa koko ajan tuottoa enemman....ja rahaa...tasta rahasta pitaisi rahoitaa maanviljelya..esim S ryhman bonukset pitaisi menna maanviljelijoille ei kuluttajille..

Hannu Myllynen

On terveellinen keino reagoida nouseviin hintoihin. Vähennetään yli tarpeen syömistä.

Jos viljelijä saa muutaman kymmenen senttia viljakilolta ja leipä maksaa 4 - 8 euroa kilolta , niin on se vaan niin tyhmää myydä halvalla kun voisi itse leipoa ja saada kymmenkertaisen hinnan.

Leipäkiloon menee noin puolikiloa jauhoja. Kyllä suola ja hiiva painavat ja maksavat paljon?

Tuotanto pystyyn, kauppapaikka nettiin ja itella (vast) sopimusjakelijaksi niin tiloilla leipojat , teurastajat ja pakkaajat vaurastuvat.

Outi Tukkila

Loistava kirjoitus Juha Marttilalta. Kylällämme Kerkkoossa oli vielä muutama vuosi sitten 5 sikalaa ja lypsykarjatiloja. Nyt kaikki ovat lopettaneet. Jo pelkästään meidän kylällä on satoja hehtaareja laitettu kesannolle koska viljanviljelyä ei voi tehdä tappiolla. Puhumattakaan siitä miten tämä kaikki vaikuttaa viljelijöihin joilta on monelta viety ammatin lisäksi myös suuriosa indentiteettiä. Maanviljelijäksi usein kasvetaan tai kasvatetaan, tuntemaan jo maan tuoksusta milloin on pelto valmis kylvöön tai vilja valmis puitavaksi, elämään luonnon mukaan....surullista....

Outi Koo

Noita tyhjilleen jääneitä peltoja voisi ihan varmasti hyödyntää jotenkin. Esimerkiksi Herttoniemen ruokaosuuskunnan malliin http://ruokaosuuskunta.fi/. Viljelijät voisivat jatkaa työtään palkattuina työntekijöinä ja osuuskunnan jäsenet saisivat lähellä tuotettua ruokaa. Tämäntyyppisen toiminnan soisi laajenevan koko Suomeen.

Jussi Karhulahti

Voihan sitä ostaa ulkomailta lihaakin, mutta entä sitten, kun ei kukaan myy? Jos, myy niin, raaka-aineiden laatu ei ole hääviä verrattuna suomalaiseen, pääsääntöisesti. Eläimiä voi kasvattaa pienissä yksiköissä ja suurissa yksiköissä. Suurissa Amerikan mallin eläinten kasvatuslaitoksissa joudutaan käyttämään paljon antibiootteja ja geenimuunneltuja rehujen raaka-aineita. Antibiootteja, jotta taudit pysyvät kurissa ja rehuissa geenimuuntelua, jotta tuotannon kannattavuus pysyy hyvänä. Suomessa ei vielä ole noin leväperäistä touhua. Ostamalla Suomessa tuotettuja eläinperäisiä elintarvikkeita, tuet samalla turvallista ja erittäin laadukasta kotimaista tuotantoa. Laadukkuuteen auttaa täällä pitkä talvi, mikä vaikeuttaa tautien ja tuholaisten olemassaoloa ja näin niiden torjumiseen ei tarvita lääkkeitä ja myrkkyjä paljoa.

Ruoka on tärkeämpää kuin monet muut kulutushyödykkeet, kuten vaikka matkapuhelimet. Omavaraisuus on tärkeää säilyttää elintarvikkeissa, nyt ei ole ylituotannon vaaroja. Mitäs sitten, kun kaupassa ei ole enää elintarvikkeita, ei tänne amerikkalaiset mitään myy, jos niillä on ruokapula itselläkin. Enkä kyllä luottais Saksalaisiinkaan ja Ranskalaisiinkaan tuossa asiassa...

Kannatan suoramyyntiä maatiloilta, uskoisin, että myös kuluttajia se kiinnostaisi. Tuottajiakin tuo kiinnostaa, mutta ymmärrettävästi pienissä elintarvikkeiden jalostusyksiköissä on työlästä ylläpitää olosuhteita, mitkä kelpaisi viranomaisille. Nyt liikehdintä on aika voimakasta kannattavuuteen tyytymättömien lihantuottajien keskuudessa, joten en ihmettelisi yhtään, jos syntyisi uusi tuottajien osuuskunta raaka-aineiden jalostukseen tai ainakin voimakkaita mielenilmauksia. Helpoiten varmaan tästä umpisolmusta päästäisiin, kun nykyinen lihateollisuus maksaisi tuottajalle paremman hinnan raaka-aineesta ja laskuttaisi tämän kaupalta.

Mervi Luhtanen

Hyvä kommentti. Tiedän varsin vähän noista suoramyyntiasioista, mutta minulla on sellainen mielikuva, että niiden suurin este on lainsäädäntömme. Ilmeisesti teurastus on säännelty hyvin pikkutarkasti ja monen pikkutilan ei yksinkertaisesti kannata lähteä toteuttamaan sen mahdollistamia tiloja.

Toivottavasti joku täällä tietää minua enemmän.

Outi Koo

Pikkutilojen kannattaisi yhdistää voimansa, ei niitä tiloja joka torppaan kannatakaan tehdä. Ja erilaiset lähiruokapiirit olisivat varmasti toimiva ratkaisu suoramyyntiin, helpompaa markkinoida ja selkeät markkinointisysteemit.

Richard Jarnefelt

Jotain ei ole kohdallaan, kun kasvava kysyntä panee tuottajat vaatimaan hinnankorotuksia. Markkinatalous toimii yleensä päin vastoin, mutta eihän suomalainen maatalous olekaan markkinataloutta nähnytkään, vaan MTK:n linja on hyvin, hyvin sosialistinen. Mentäisiin sitten loppuun asti, yhdistettäisiin tilat ja perustettaisiin kolhooseja. Säästö olisi huomattava, kun joka ikiselle pikkutilalle ei tarvitsisi tukiaisilla hankkia samoja työkoneita.

Kun Lidl tuli Suomeen, se myi lähes pelkästään ulkomaista tavaraa. Logistiikka toimi. Vasta suomalaisasiakkaiden pyynnöstä hyllyihin on ilmestynyt myös meillä tuotettua ruokaa. Lidlin esimerkki kuitenkin hyvin osoittaa, että nykymaailmassa on ihan oikeasti mahdollista pärjätä ilman omaa alkutuotantoa, ja varmuusvarastot hoitavat loput. Maanviljelijöiden ylläpito taitaa olla yksi suurimpia ja turhimpia kulujamme suomalaisessa yhteiskunnassa, heti pakkoruotsin jälkeen.

Richard Jarnefelt

Suomalaisen kuluttajan elämisen taso on edelleen läntisen Euroopan alin. On todella epåäisänmaallista vinkua lisärahaa jollekin ammattiryhmälle tietäen, että se toteutuessaan huonontaisi suomalaisten elämisen tasoa entisestään.

Jos maatalous ei kannata, niin sitten se ei kannata. Pillit pussiin.

Ei faksienkaan myyminen enää kannata. Pitäisikö sitä tukea?

Jussi Karhulahti

Fakseilla ei vain paljon mitään tehdä, kun ruoka loppuu! Ei ruokaa voi rinnastaa elektroniikkaan.

Varmuusvarastoilla voidaan mennä muutama vuosi, mutta sen jälkeen ohraa ei riitä enää edes kaljaan. Varmuusvarastot ovat laihat nykypäivänä, niitä pitäisi olla täyttämässä jonkun aina aika ajoin. Vai eikö kriisiin kannata varautua, vai luottaako joku vaikkapa Ruotsiin ruuan varmuusvarastojen täydentäjänä? )

Bioenergiaa pitäisi tukea täällä, niinkuin tehdään Saksassa! Sehän on euroopanmalli- oppilas tällä haavaa monessa muussakin asiassa.

Kyllä Suomessakin voidaan tuottaa valtavissa yksiköissä, mutta silloin laatu kärsii. Tarvitaan niitä antibiootteja enemmän jne.

Henna Hyvärinen

Sen sijaan, että ruoan hintaa taas nostettaisiin, voitaisiin ihmisiä valistaa syömään terveellisemmin eli enemmän proteiinipitoisia kasviksia, jolloin kallista rehua ei tarvitsisi ostaa samoissa määrin kuin tähän asti. Tällä menolla eduskunta ajaa ihmiset vain entistä ahtaammalle ja saa ne valitsemaan lihan ja terveellisen ruoan sijaan halpoja valmisruokia, jotka tekee ihmiset vain sairaaksi. Ja missä se kansan vaurastuminen muka näkyy? Ainakin puolet kaupungeissa asuvista ihmisistä elää sossun tuilla!

Outi Tukkila

Minulle ainakin kotimainen, puhdas ruoka joka on lähellä tuotettu on myös arvokysymys. Puhumattakaan siitä että suomalaisen maaseudun luulisi olevan tärkeä voimavara meille kaikille. En halua missään tapauksessa että EU:n pyrkimykset siitä että tuotanto pikkuhiljaa siirtyy suuriin tuotantolaitoksiin, jossa tehotuotanto ykkös prioriteetti.
Maataloustuista voidaan aivan hyvin luopua jos tuotteista saadaan käypä hinta joka peittää tuotantokustannukset sekä palkat. Meidän pelloilla aletaan silloin viljellä heti viljaa!!

Henna Hyvärinen

Maailmalla kyllä, Suomesta en samaa sanoisi. Syntyvyys Suomessa ei ole kovin hääppöinen. Väkilukumme on kasvanut vain parilla sadalla tuhannella 10 vuoden aikana. Suurin osa kaupunkilaisista on maalta lähtöisin ja muuttoliike lienee sama jatkossakin, jos ja kun pienten paikkakuntien palveluita supistetaan jatkuvasti eikä töitä tai kouluja ole uudelle sukupolvelle nimeksikään.

Jussi Karhulahti

Kun, ihmisiä muuttaa kaupunkeihin, sinne viedään ruuat lautasella maalta. Ei siellä ole tilaa kasvattaa omia sikoja tai lehmiä monellakaan ja aika harva pitää omaa kasvimaatakaan. Maalla tämä on mahdollista.

Voi olla järkevää ajatella maailmanlaajuisesti tuota ruuan tuotantoa, koska, jos ruoka loppuu jossain päin maailmaa, on sillä seurauksia tännekin asti. Otetaan esimerkiksi Kiina, kun sieltä loppuu ruoka, on mahdollista, että he tulevat ja ostavat kaiken sianlihan, mitä Suomesta saavat ja todennäköisesti toteuttavat asian hyvällä hinnalla.

Pienillä paikkakunnilla on työtä kohtuu hyvin tarjolla, eri asia sitten miten ne saavat houkuteltua työvoimaa. Bioenergian työpaikat eivät liu kaupunkeihin, koska niitä ei voi siirtää sinne. Ei tuo enää työstä oo kiinni kaupunkiin muuttaminen yleensä. Toisekseen kaupungissa on yleensä kalliimpaa asua ja pitää maksaa joka narahduksesta erikseen. Erikoispalvelut tosin menevät kaupunkeihin.

Outi Koo

Kotimaisista suurtiloista haaveilevien kannattaa katsoa netin kautta elokuva Food Inc. mikäli missasitte sen Ylen esittämänä. Kertoo karua totuutta siitä mitä jättitiloilla lihan/viljan kasvattaminen on. Kaikki vaikuttaa kaikkeen - yksipuolinen tuotanto köyhdyttää vähitellen koko yhteiskunnan.

Markus Heikkinen

Näin maidontuottaja kainuun korvessa ja hiukka siihen tulevaisuuten panostaneena niin kyllä sanotaan taas kerran että yksi asia ylitse muiden mikä nousee niin tuki kateus :)
Se laittaa suorastaan hymyilemään miten joillain ihmisilä totaalinen väärinkäsity niistä ja niiden käytöstä. Sitä en kiellä et 3 mrd tukipotista menee turhaan hallintoon isoille valtion virmoille liian suuri osuus mutta paljon siitä menee ihan tuottajillekin. Joka on vain minusta yritystukea jota saa myös ihan yhtälailla tavan firmat tosin ei niin suoraan. Otetaan vaikka tiettyö hankkeet. Ne ovat kaikki valtion rahotteisia eli tukea sekin et valtion rattaa pyörii. Se vain kiertää eri tapaa kuin maanviljeliä ne saa. Kyl joku väläytti etä tehään vaan hiteciä niin montas se noksu nyt potkas pihalle. Entä mitä laittaa leivän päälle kun toivotaan et jos tulee pula-aika. Minä maatalous tuottaja työllistän moni monia ihmisiä kuten maitoautokuskin,eläinlääkärin,keinosiementäjän,rattorikorjaajan,pankinjohtan,palkallasia renkejä,rakennusvirmoja,kaivinkoneenkuljettajia,lihakunnansakkia ja meijjärin henkilöstöä myös. Katsokaan viisaat paljon valiolla esim sakkia töissä.....

No sit ite ruokaan. Otetaan vaikka maito. Alana hyvin vaativa ja herkkä. SItten jos vaikka nyt kaikki homma ajettas alas esim tukien maksamisten lopettamisen nojalla. Sitten maailmalla kiina ostas kaikki maidon. No sitten ruvettaskin tyhjästä navettoja täyttämään. 10 vuotta ei olis aika eikä mikään et saatas edes huonosti lypsäviää lehmiä navettaa siis jos suomessa ei ois mitään lypsäviä. Eli se on eräänlaista maanpuolustusta sekin. Yksi sodan perus edellytys että soppaa riittä,

No kukin voi päässään miettiä aina kun valinnan tekee ja arvostelee niin onko se maatalous tuki kateus niin heinoa vai voiko siitä oikeesti olla tyytyväinen että voi nautti kotimaista maitoa,juusto,jugurttia ja lihaa esim

Eerik Oksanen

Yksi vaihtoehto on että poistetaan koko euroopasta lihan vientituki ja samalla rysäyksellä poistetaan maataloustuottajilta tuet pois. Ainoastaan siinä kävisi niin, että tuottajat pystyisivät määrittelemään tuotteiden hinnat ja persaukisilta kansalaisilta loppuisi lihan syönti, koska kauppa ei pystyisi vääristyneen kilpailun korjaamisen takia enää kiristämään maataloustuottajien hintoja alas.

Henna Hyvärinen

Jussi hyvä,

"Kun, ihmisiä muuttaa kaupunkeihin, sinne viedään ruuat lautasella maalta. Ei siellä ole tilaa kasvattaa omia sikoja tai lehmiä monellakaan ja aika harva pitää omaa kasvimaatakaan. Maalla tämä on mahdollista."

Ymmärtänet varmaan, että me kaupunkilaiset emme lisää ruoan kulutusta sillä, että muutamme maalta työpaikkojen perässä kaupunkiin. Se on ihan sama asummeko maalla vai kaupungissa ruoan kulutuksen kannalta.

"Voi olla järkevää ajatella maailmanlaajuisesti tuota ruuan tuotantoa, koska, jos ruoka loppuu jossain päin maailmaa, on sillä seurauksia tännekin asti. Otetaan esimerkiksi Kiina, kun sieltä loppuu ruoka, on mahdollista, että he tulevat ja ostavat kaiken sianlihan, mitä Suomesta saavat ja todennäköisesti toteuttavat asian hyvällä hinnalla."

Ruoka on jo loppu jossain päin maailmaa, eikä se ole pahemmin meidän elintasoamme hetkauttanut. Edelleen täällä porsastellaan samaan tapaan kuin ennenkin, vaikka mm. Afrikassa nähdään nälkää. Kuulostaa muutenkin aika epätodennäköiseltä, että Kiinasta oltaisiin ensimmäisenä tänne tulossa hieromaan kauppoja, jos heiltä pääsisi liha loppumaan. Eivätköhän kiinalaiset ensin ostaisi lihat Amerikasta, Brasiliasta ja Venäjältä. Sen jälkeen monesta muusta Euroopan maasta. Suomea enemmän lihaa tuottaa ainakin 60 maata.

"Pienillä paikkakunnilla on työtä kohtuu hyvin tarjolla, eri asia sitten miten ne saavat houkuteltua työvoimaa. Bioenergian työpaikat eivät liu kaupunkeihin, koska niitä ei voi siirtää sinne. Ei tuo enää työstä oo kiinni kaupunkiin muuttaminen yleensä. Toisekseen kaupungissa on yleensä kalliimpaa asua ja pitää maksaa joka narahduksesta erikseen. Erikoispalvelut tosin menevät kaupunkeihin."

Höpö höpö. Pienillä paikkakunnilla on tasan kahdenlaista työtä tarjolla. Teollisuutta ja yrittäjyyttä. Ensimmäinen vaihtoehto harvaa nuorta kiinnostaa (osa kuitenkin pakon edessä päätyy ko. alan töihin, kun muutakaan ei ole tarjolla) ja jälkimmäinen on riskialtista ja useimmiten kannattamatonta. Kaupan kassoillakin istuu samat naamat vuosikymmenestä toiseen, joten kaupan alaltakaan ei töitä riitä kuin murto-osalle asukkaista.

Mitä tulee kaupungissa asumisen kustannuksiin, niin täällä on kuitenkin palkat sen verran paremmat, että kyllä täällä elää, jos ei ole tuhlailevaa sorttia ja käyttää työmatkoihinsa julkisia. Palvelut on lähellä eikä niiden takia tarvitse ajella kymmeniä kilometrejä kallista bensaa tai dieseliä kuluttaen. Että kyllä kaupungissa asuminen kalliista vuokrista ja omistusasunnoista huolimatta on mielestäni nykyään kannattavampaa kuin maalle jääminen. Harmillistahan se toki on, koska moni joutuu hylkäämään perheensä ja hyvät ystävänsä löytääkseen töitä, mutta sellaista se nykypäivänä on, jollei halua ottaa vastaan ihan mitä tahansa työtä. Koulutustaan vastaavasta työstä maalla on turha edes haaveilla.

Jouko Koskinen

Sitä saa mitä tilaa. Suomieliitin imagoon ei sovi Lidin kassin kanniskelu. Kun joku köyhempi käy satunnaisessa rahapulassa siellä - otetaan mukaan K-marketista muovikassi häpeän peitteeksi.

Lähiruuasta höpöttävät mukaekologiset vihermediat valehtelevat täysin tietoisesti kalleimman vaihtoehdon puolesta. Lyhyellä kasvukaudella ja täkäläisellä energiahinnalla jo lähtöhinta hipoo pilviä. Siihen keskusliikemonopolin härski korruptio ja tonttipolitiikka.

Halpisketju tuo esim. sipulia laivalastin Ausraliasta purkaen sen Euroopan keskuksiin. Suomi -periferiassa hinta alle euron kilolta. Rahdin osuus muutaman sentin. Aina pienempi kuin monopolifirman venäläisrekoille maksama.

Naudan sisäfilee Uruquaista lentorahtina sivuuttaa monopolien pakastus - ja kylmävarastojen suomalaisen tuulisähkön kokonaan. Hinta/laatusuhde takaa hyllyjen tyhjentymisen pikavauhtia.

Richard Jarnefelt

Tämä maa verottaa ja ahnehtii itsensä kuoliaaksi. Erityisesti kauppias- ja tukkuporras pitäisi pistää vastuuseen.

Sunnittelimme kerran erään hyvän elintarvikkeen maahantuontia. Peltirasiallinen tuotetta olisi maksanut meiltä kauppaan myytynä 6 euroa, kyse oli laadukkaista kekseistä. Oma voittomme oli jotain 25 senttiä rasialta, eli ei mitään. Tuote ei kuitenkaan kelvannut isoille ketjuillemme, koska heidän voittomarginaalinsa mukaan laskettuna tavara olisi maksanut kaupan hyllyssä 20 euroa, eli ei olisi mennyt kaupaksi.

Jos kaikkien tuotteiden hinta muodostuu tällä tavalla, syyllinen on jo selvillä.

Sari Teerioja

Miettikääpä tilanne, että suomella ei olisi omaa ruuantuotantoa.
Kuvitteletteko, että sen jälkeen vielä saisimme ulkomailta ruokaa halvalla?

Heti, kun huomaisivat, että olemme riippuvaisia heidän ruuantuotannostaan, nostaisivat hintoja, koska tietävät, että meidän on pakko ostaa hinnalla millä hyvänsä, ettemme kuolisi nälkään.

Surullista huomata, miten harva arvostaa puhdasta kotimaista ruokaa.
Suomessa esim. eläimiä lääkitään vain tarpeeseen, eikä etukäteen varmuuden vuoksi. Suomessa on maailman tiukin eläinsuojelulaki, täällä sitä myös yleensä noudatetaan ja myös valvotaan.
Suomalaiset eläimet ruokitaan pääsääntöisesti kotimaisilla rehuilla, sitäkään kautta ei tule jäämiä.
Täällä on myös kasvinsuojeluaineiden käyttö paljon vähäisempää, kuin muualla maailmassa. Suomalainen ei-luomu on puhtaampaa, kuin monen muun maan luomuruoka!

Ajatus, sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan ja kateus maataloustukiaisista on oman oksan sahaamista. Kannattaisi muistella, mistä ne tuet saivat alkunsa.
Kuluttajille luvattiin EU:hun liittymisen myötä halvempi ruoka, siksi tuottajat saavat tukea, kun tuottajahinnat romahtivat eu:hun liityttäessä. Jos tuottajat eivät saisi tukea, se näkyisi korkeampina kuluttajahintoina.

Olisikin hieno tilanne, jos tuet maksettaisiinkin kuluttajille. Tuottaja saisi tuotteistaan sen hinnan, mitä saa nistä nytkin (mikä ei ole paljon), mutta se tulisi oikeana hintana, eikä tukiaisina. Sitten ruoka olisi kaupassa kalliimpaa ja kuluttaja keräisi ostoskuittinsa, erittelisi ne, perustelisi, miksi on niitä kaikkia ostanut ja täyttäisi hakemuslomakkeen, joka pitäisi määräaikaan mennessä muistaa palauttaa. Ja jos olisi laittanut yhdenkin rastin väärään paikkaan, tai ilmoittanut asuntonsa tai puutarhansa neliöt vähänkään pieleen, tai hakemus myöhästyisi, menettäisi vähintään kuukauden tulot ja joutuisi maksamaan edellisenkin kuukauden ruokatuesta jotain takaisin.

Jouko Koskinen

Satusetä Teerioja kirjoittaa monopolien käskyläisenä. Juuri kv. vapaa kilpailu pitää hinnat kurissa ja laadun korkeana. Uruguain tehotuotanto on luomumpaa kuin Atrian liimaliha koskaan parhaimmillaankaan voi olla.

Lihakarja laiduntaa luonnonnurmilla eikä sitä ruokita rehutehtaan lihotusseoksella jonka valkuaispitiosuutta kohotetaa silakoilla ja minkinraadoilla. No onneksi minkit on sentään nyljetty ennen rehutehtaalle myyntiä.

Ossi Selus

Olen tästä aiheesta kirjoitellut ennenkin muualle...
Aloitetaan nyt tästä: Kommentti #31, Heikki Knookala: Suomessa GM-tuotteiden käyttö on kiellettyä ja valtaosa eläinten rehusta on kotimaassa tuotettua Suomen rehun tai Rehuraision myymää. Soija ja maissi ovat lähinnä Manner-euroopan rehuja. Täällä karja saa viljaa, rypsiöljyä ja nurmea.

Totta se on, että kauppa riistää alkutuottajaa ja raakasti. Se tekee sen, että futuurimyynti interventioon kannattaa parhaiten. Siksi Suomen vilja menee ulkomaille ja tänne tuodaan vastaavasti (enimmäkseen Lidlin toimesta) ulkomaisia tuotteita, joiden tuotantoketjusta ei kukaan voi olla varma. Viljaerän pystyy Suomessa määrittämään leipäpussin kyljestä maanviljelijän lohkolle suoraan. Ulkomaisten tuotteiden ostaminen lisäksi vähentää BKT:tä.

Entäpäs se EU sitten? Se on tuonut tähän pisteeseen, että pientilat ovat kannattamattomia (mikä on väärin) ja sen, että kaikki hommat pitäsi tehdä niillä periaatteilla, joilla saa parhaat tuet. Ihmisiltä on kadonnut tyystin se käsitys, mitenkä maan pystyy pitämään kasvukunnossa. Tekemällä hommia käsin. EU sanoo että hukkakaura hävitetään tojunta-aineilla ja esim. punahome viherlannoitusnurmella. Se, mihin minä olen tottunut on hukkakauran käsin kitkentä ja kasvitautien hävittäminen kyntämällä. EU-tukiviidakko on tehnyt homman naurettavaksi räpellykseksi. Ennemmin kannatan valtiollisia tukia ja tuottajahinnan korotusta.

Onhan Suomen maataluodessa omat negatiiviset puolensa: Saksassa vehnän keskisato on 7000kg/ha, kun suomessa se on 4500kg/ha. Toisin kuin luulisi-Saksassa leipävehnästä tuottaja saa 265e/tn, kun suomessa se on 190e (Vko 29). Huonompia satoja-huonompia hintoja.

Suomi on maatalouden suhteen täysin omavarainen (Peltosiemen, Yara, Berner, (Basf)). Miksi sitä siis ajaa pois täältä?

Jouko Koskinen

Kotimaisesta rehusta voi todellakin olla täysin varma. Dioksiinisilakoiden kierrätys turkistarhojen kautta rikastaa myrkyt tehokkaasti.

Lidlin päämarkkina-alue on Saksa jossa lakimääräisiä ohjeita myös valvotaan. Lidl'in oli pakko ottaa hyllyyn suomalaista vetistä liimalihaa koska saksalainen on muka niin "kuivaa" LOL!

Kun on lapsesta saakka pakotettu "nauttimaan" höyhenillä maustetuista leikkeleistä niin siitä vaan sitten.

Ossi Selus

''Kotimaisesta rehusta voi todellakin olla täysin varma. Dioksiinisilakoiden kierrätys turkistarhojen kautta rikastaa myrkyt tehokkaasti.''

Missä on lähde? Ja saanko selvennystä? Se, mitä on itse nurmirehua tullut korjattua, on kyllä tarkkaan tiedossa viljelymenetelmät.

Tuntuu vaan toisille olevan kovin raivostuttava asia, kun on vähänkään puhetta lehdessä että maanviljelijöiden pitäisi saada enemmän rahaa.

Matti Hemmi

Viimeistään nykyhallituksen aikana kaupan ja eneisteollisuus mafia vaan pulskistuu. MTK lepää onnettomana laakereillaan, osaamatta tehdä mitään ja puolustaa edustamaansa tuottajaa.

Lainsäädäntöä kartellien suhteen korjaamalla siitä vinoutumasta, mihin Kokoomuksen ja Vasemmistopuolueiden aikana se on aivan tietoisesti viety. Periaatehan näillä isänmaattomilla on iät ajat ollut; 'tapa talonpoika päivässä'.

Kansakunnan omavarainen ruokahuolto on pian lopullisesti hunningolla, koska eihän tällä untuvikko vastuusukupolvella ole mitään ymmärrystä kansakunnan perustarpeisiin.

Yhteinen em. S- ja K-kartelli (mafia) pitää saada aisoihin vaikka väkisin. Asiat tutkintaan ja syytteet jopa nykyisen lainvastasen toiminnan johdosta liikkeelle. Mitään muuta ei aluksi tarvita kuin tutkinnan aikana nostaa ylös määräävän markkinaosuuden häikäilemättömästa hyväksi käytöstä.

Ossi Selus

Matti: Juurihan tässä oli että viljelijät myivät ruokaan tuottajahinnalla. Ja mitä foorumilla lukikaan? ''On mulla parempaakin tekemistä kun jonottaa 30min yhtä ruisleipäpussia vasten'' En nyt äkkiseltään löytänyt linkkiä kyseiseen aiheeseen.

Vasemmistolaiset ovat sitä mieltä että kaikesta tarvii tinkiä (tuet pois) ja oikeistolaiset että tuet pois ja kaavoitetaan maaseutu. Lidl tuli mukaan kilpailemaan ruokakartelliin ja sen takia S- ja K -kaupat ovat ehkä hieman laskeneet hintoja. Mutta se ei näykkään ollenkaan viljelijän pussissa! Se näkyy siinä, että kauppaketjut valittavat että kilpilu on kovaa ja tappiota tulee!

Oikeistolaisvoittoinen eduskuntahan on sitä että rahaa syydetään niille Kreikan p*skamahoille. MTK on kohtuu voimaton. Eilen Iltalehdessä oli asiasta juttua (en äkkiä löytänyt sitäkään). Kummallista on että kaikkien muiden alojen, paitsi ruokakauppojen kartellista ei tehdä numeroa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012112016348109_uu.shtml
Tähänkö pisteeseen on tultu? Huomataan että Suomen sikatalous on nurinperin vasta kun tajutaan että ''pitäishän se joulukinkkukin hommata''.

Suomen maatalouden nykytilanne vaikuttaa aika lannistavalta. Varsinkin kun meikäläisen pitäisi valmistua maaseutuyrittäjäksi ja jatkaa tilan pitämistä. Missä menemmie 30v päästä? Tuodaanko meille Kiinalaista GM -koiranlihaa ja syömme Goji-marjoja kun ei muutakaan saa?