Perjantai 19.12.2014

Kylmä kuva suomalaisesta korruptiosta: ”Laki ei suojele, verottaja haluton”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.8.2012 15:42
|

Suomalainen korruptio näkyy huonosti. Vaikka perinteistä viranomaisten lahjontaa maassamme tapahtuu vähän, suureksi ongelmaksi muodostuu erityisesti kuntien päätöksentekoon liittyvät hyväveliverkostot.

Keskusrikospoliisin korruptioon erikoistunut komisario Juuso Oilinki näkee hallituksen ajaman kuntauudistuksen erinomaisena tilaisuutena puhdistaa kuntien päätöksentekoa epämääräisyyksistä.

- Suomessa on hyvä hankintalaki. Paperilla kaikki menee oikein, mutta siinä sivussa kulkee korruptio, Oilinki sanoo Uuden Suomen haastattelussa.

Eri mittareiden perusteella voi hyvin sanoa, että Suomessa ei käytännössä ole katukorruptiota, mutta ongelmat keskittyvät kuntasektorille. Korruptio on lajiltaan rakenteellista ja näkyy lähipiirin suosimisena ja etuna.

Tyypillinen esimerkki on pieni kunta, joka kilpailuttaa jonkin hankkeen tai palvelun. Kunnan virkamiehet pyytävät tarjoukset ja lopulta kaupunginhallitus esittää valtuustolle tilauksen ottamista tutulta toimittajalta.

Kuntatasolla elinkeinoelämä ja kunnalliset elimet nivoutuvat toisiinsa, kun keskenään tutut ihmiset kilpailuttavat ja tekevät tarjouksia. Liike-elämän vaikuttajat ovat usein aktiivisia myös kuntapolitiikassa.

Omia on helppo suosia, varsinkin jos hyväveli vielä tarjoaa ohessa suoraa rahaa tai muita etuja. Näin käy Oilingin mukaan jatkuvasti, mutta kukaan ei siitä saa tietää.

”Kuntauudistus hyvä”

Parjattu kuntauudistus voi yllättäen kääntyä kuntalaisten eduksi, korruptiokomisario uskoo.

- Odotan innolla, kun kuntauudistus tulee. Se hajottaa nykyiset hyväveliverkostot, kun kolme neljä kuntaa laitetaan yhteen, Oilinki arvioi.

- Kaikki haluavat aluksi pitää omien piirien puolta. Uskon, että uusissa kunnissa tulee oikeudenmukaisia päätöksiä ainakin hetkellisesti, kun verkostot pitää rakentaa uudestaan.

Kuka suojelisi pilliin viheltänyttä?

Rakenteellinen korruptio ei ole Oilingin arviossa hellittämässä, sillä kunnat ulkoistavat ja ostavat koko ajan enemmän palveluita yksityisiltä yrityksiltä.

Suuri ongelma piilorikollisuuden suhteen on korruptiotapausten ilmitulo. Kunnista paljastajia ei juuri löydy.

"Odotan innolla, kun kuntauudistus tulee. Se hajottaa nykyiset hyväveliverkostot."

- Todistajalle ei ole lain suojaa. Kuka viheltää pilliin, jos pitäisi paikkakunnalla vielä toimia ja haluaa, että perheellä on hyvä olla. Sosiaalinen paine hyväveliverkostossa on kova, Oilinkin sanoo.

Epärehellinen kilpailu ja korruptio ovat erittäin vaikeita tutkia pelkästään poliisin toimesta.

”Verottaja haluton”

Oilinki työskentelee keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksessa. Rahanpesu liittyy elimellisesti korruptioon ja epärehelliseen liiketoimintaan.

Viime perjantaina Oilinki kertoi Yleisradiolle, ettei poliisi juuri saa muilta viranomaisilta ilmoituksia korruptio- ja rahanpesurikoksista.

Uudelle Suomelle hän esittelee poliisin tietokannan lukuja. Poliisin rahanpesutietokantaan kirjataan vuosittain yli 20 000 ilmoitusta epäillystä rahanpesusta.  Tämä tietokanta on erillinen poliisin muussa työssä käyttämästä tietokannasta.

Viranomaisten tekemiä ilmoituksia on vuositasolla muutama kymmenen, niistäkin suurin osa poliisi, tullin tai rajaviranomaisten tekemiä.

- Korruption torjunnan näkökulmasta viranomaisten velvollisuus ilmoittaa rikoksista on lapsenkengissä. Asia ei parane ilman lakimuutosta, jolla viranomaiset velvoitetaan ilmoittamaan, Oilinki viittaa erityisesti verottajaan.

Mahdollisuus korruptiorikollisuuden paljastumiseen kasvaisi, jos verottajan antaisi tietoa verotarkastuksissa ilmenneistä epäilyttävistä liiketoimista. Ilmoituksia ei kuitenkaan tule.

- Minulla ei ole tietoa, että vuoden 2009 jälkeen verottajalta ei olisi tullut yhtään ilmoitusta korruptiorikoksista, Oilinki sanoo.

- Verottaja on ollut selkeästi haluton ilmoittamaan korruptioasioista. Ehkä he suojelevat omaa toimintaansa.

”Tahdon asia”

Syy viranomaisten yhteistyön takkuiluun on perinteinen: resurssit. Poliisissa työskentelee tällä hetkellä yksi pelkästään korruptiorikoksiin keskittynyt poliisi. Ensi vuonna aloittaa toinen. Verottaja puolestaan keskittyy verorikosten pääosin paljastamiseen. Ruotsissa työtä tekee pelkästään poliisissa 25 henkilöä.

- Muualla maailmassa tähän on herätty. Meillä asiaa ei aina edes ajatella.

Suomen talousrikostorjunnassa erityinen painopiste on ollut viime vuosina harmaa talous. Termi harmaa talous on määritelty laissa tarkasti ja korruptiorikokset eivät tähän kuulu. Korruptio on jäänyt resurssikilpailussa jalkoihin.

- Poliittista tahtoa ei ole ollut tiivistää korruption torjuntaa, joten ainoa vaihtoehto on viranomaisten keskinäinen yhteistyö sekä elinkeinoelämän puuttuminen asiaan, Oilinki sanoo.

- Kansainvälisissä tutkimuksissa kritisoidaan sitä, että viranomaisten yhteistyö on heikkoa. OECD on vaatinut, että maiden tulisi velvoittaa verottaja ilmoittamaan rahanpesusta ja korruptiosta.

OECD:n lisäksi Suomen tilanteeseen on kiinnittänyt kansainvälinen korruptioelin Grego, joka on huomauttanut Suomea ”hienotunteisesti” kuntavalvonnan puutteesta. Myös poliisiammattikorkeakoulu on tuottanut aiheesta tutkimuksen.

Huhtikuussa perussuomalaiset ilmoitti kuntavaalien pääteemakseen korruption kitkemisen kuntapolitiikasta.

Oletko kohdannut korruptiota kotikunnassasi?

1381 ääntä annettu
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Heikki Karjalainen

Tutkikaapa Porvoota ! Kaupunginhallituksessa on esim. jäsen, jolla on perhesidonnaisuus valtuuston puheenjohtajaan. Aiheeseen liittyy mm. kiinteistösijoittaminen Porvoossa, joista kukaan edellämainituista ei ole kuitenkaan tuomittu väärinkäytöksistä. Herää kuitenkin epäilys, onko kaikki kohdallaan ? Porvoo on "veliverkostojen" luvattu kaupunki, jossa vielä kielisyys painaa erittäin paljon.

Juhani Piironen

"joista kukaan edellämainituista ei ole kuitenkaan tuomittu väärinkäytöksistä"
No mikä tässä on korruptiota? Kaupunginhallitushan muodostetaan useinmiten valtuuston jäsenistä. Niin ainakin pitäisi tehdä. Monet valtuutetut ovat naimisissakin toisten valtuutettujen kanssa. Naimisissa olo on ainakin hyvin kannustettavaa.
Kiinteistösijoittaminen on hyvin toivottavaa, paitsi kuntien. Mm Porvoon kaupunki on suuri kiinteistösijoittaja vuokrataloineen. Samoin kaikki muut kunnat ja kaupungit.

Kunnilla on lisäksi jostain syystä kaavoitusmonopoli. Miksi ihmeessä? Ja miksi tämän kaavoitusmonopolin haltijat, eli kuntien virkamiehet voivat istua valtuustossa, jossa he ovat päättämässä mm. omista palkoistaan budjetin yhteydessä. Mm. monet poliisit istuvat valtuustossa. Pyrkien vaikuttamaan asioihin. Taloudellisiin asioihin. Onko sekin korruptiota?

Annetaan kaikille vapaa rakennusoikeus, niin ei tarvita "korruptiota". Kuntien ei tulisi kerätä niin paljon veroja kuntalaisilta, niin "korruptio" vähenee. Julkiset hankinnat täytyy kilpailuttaa, jolloin halvin ja monesti huonoin tarjous voittaa. Miten ihmeessä siihen mahtuu "korruptiota". Ehkä siten että tilaukset menevät virkamiesten ohjailemina kuntien omille liikelaitoksille, jolloin virkamiehet saavat palkankorotuksen korruptiona. Virkamiesten palkat ovat oikeata korruptiota, koska he ajavat kunnan etua, ei kuntalaisten etua.

Virkamiehet pois valtuustoista. Kaavoitusmonopolit purettava ja kaikille vapaus rakentaa omalle maalleen, kuten perustulaissa sanotaan.
Kunnilta pois oikeus omistaa rakennuksia, jolloin niiden rakennuttamisessa ei voisi olla korruptiota. Kunnalliset vuokratalot myydään yksityisille, jolloin korruption mahdollisuus poistuu ja kielletään kunnilta liiketoiminta, mm. asuntojen vuokraus, niin ei tule korruptiota.

Jos ei ole määräyksiä ja byrokratiaa, niin silloin kunnilla ei ole sananvaltaa, jolloin heitä ei tarvitse lahjoa. Kreikassa on paljon turhia määräyksiä ja lahjontaa käytetään määräysten kiertämiseen ja turhien lupien lunastamiseen. Turhat luvat ja määräykset mahdollistavat korruption. Jos virkamiehillä ei olisi valtaa, niin miksi heitä tarvitsisi lahjoa. Joten valta pois virkamiehiltä.

Virkamiehet ovat kaiken pahan alku ja juuri.

Tuomas Sikander

Omien havaintojeni mukaan Heikin tarina pitää täysin paikkansa eikä löysiä ole yhtään.
Porvoo on varmasti yksi Suomen mädimmistä paikoista.
Missä RKP, siellä korruptio ja sisäsiittoisesti luonnevikaiset hyväveliverkostot.

Leila Mustanoja-Syysmeri

Kiitos US tästä jutusta. Mitä enemmän korruptiosta puhutaan ja sen eri muotoja käsitellään julkisuudessa, sitä enemmän on toivoa hyvä veli -verkoston vähittäisestä murenemisesta. Vaikeaa ja hankalaa se tulee olemaan, mutta kuten me kansainvälisen korruption vastaisen työn tekijät sanomme: "Publicity is the best disinfectant".

Perustin vuonna 2003 Transparency Internationalin Suomen osaston ja siksi seuraan erityisen tarkkaan "alan" kehitystä. Suomessa tulisi myös seurata Oilinkin esiintuomaa kansainvälistä megatrendiä, joka kehittää "pilliin viheltäjien" eli lahjontaa ja korruptiota julkisuuteen tuovien henkilöiden suojaa. Tänä päivänä tilanne on valitettavasti se, että nämä ikävän viestin tuojat pyritään musertamaan ja häpäisemään.

Olavi Nieminen

Esittelijänä olen törmännyt luottamusmiesten korruptioon, joka ilmenee asinatuntemuksen sivuuttamisena. Kantaa otetaan subjektiivisesti ja väärin perustein. Oman talon henkilöstön lausunto estää ulkopuolisen ja pätevämmän hakijan valinnan. Valitustietä käytetään harvoin.

Juhani Piironen

Olavi on ilmeisesti virkamies. Luottamusmiehet edustavat kansaa. Kuntalaisia. Heidät valitsee kansa. Heillä on oikeus subjektiivisiin mielipiteisiin. Heillä on siihen suorastaan velvollisuus. He ovat subjekteja. Heidät on sinne kansa valinnut. Virkamiesten tulee totella kansaa, eikä päinvastoin. "Asiantuntemusta" on monelaista.

Olavi Nieminen

Jatkoa edelliseen:
Oman (oppi)laitoksen kehittäminen ja henkilöstövalinnat pitää tapahtua oikein. Poliitikot ja henkilöstö syyllistyvät usein korruptioon ja estävät objektiivisen asioiden käsittelyn ja (oppi)laitoksen kehityksen/edun ajamisen. Tämä koskee myös AY-tahon vaikutusvaltaa ja se voidaan myös luokitella korruptioksi.

Kaikkein pahinta on kun johtoon valitaan mahdollisimman pätevä henkilö mutta sitten poliitikot ovat asioiden päättäjinä niskan päällä ja vieläpä ilman vastuuta.

Juhani Piironen

Poliitikot ovat kansan valitsemia. Haluaisitko että kunnissa eivät saisi kansan valitsemat henkilöt tehdä päätöksiä? Ketkä sitten tekevät päätökset? Ovatko virkamiehet ja naiset syntyessään kaikkitietäviä enkeleitä, joiden päätöksentekoa eivät kansalaiset saa häiritä?

Heikki Karjalainen

Täsmennän kommettipalstan ensimmäistä ilmaisuani: Porvoon Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on RKP:n kansanedustaja. Hänen miehensä on kokoomuslainen kiinteistösijoittaja, ravintoloitsija ja liikemies ja Porvoon Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja. Kummankaan ammattitaitoa en epäile- moraalia sensijaan vahvasti.
Mikä intressi avioparilla on olla Porvoon ylimmissä päättävissä elimissä, jossa oma business liittyy oleellisesti kaupungin omaan kiinteistötoimintaan kaavoituksineen lupineen ? Miten sisäpiirin tieto auttaa heitä Porvoon busineksissa; Pörssilainsäädännössä sisäpiiritieto ja sen hyväksikäyttö on rikos- ei kaupungin toiminnassa ja yhtiöissä.

Olavi Nieminen

Kunnallispoliitikot ovat amatöörejä ainakin taideaineissa ja musiikissa. Niillä aloilla pitää ammattikriteerit olla määrääviä. Miksi amatööripoliitikot olisivat päättämässä/määräämässä ammattiasiantuntijoiden asioista?
Taidelaitosten etu on tärkein, ei amatöörien etu. Kansainvälinen taso on jotain muuta mitä paikallisen amatööripoliitikon taso ja näkemys!

Juhani Piironen

Minä kun luulin että musiikkia ostetaan kaupoista CD:llä tai ladataan iPhoneen, Nokiaan jne. Näin muusikot saavat tuloja. Lisäksi monelle suurimmat tulot tulevat lipputuloista konserteissa (Eput, Bruce, Madonna, tangotähdet ym. keikkailijat). Taiteilijat voivat myydä tauluja, jolloin he saavat tuloja. Miksi veronmaksajien tulisi antaa penniäkään. Ne eivät ole sinun rahojasi, eivät kunnan rahoja, ne ovat veronmaksajien rahoja. Valtuutetut edustavat (toivottavasti) veronmaksajia.

Jos haluat tukea taiteilijoita omasta pussistasi, niin kaiva kuvetta, elä muiden kuvetta.

Kaarle Akkanen

Laki ei suojele, mutta ei kyllä puutukaan, jotan maan tapa saa jatkua. Mikä on ,että harmaata taloutta ei saada kuriin? Se tietenkin koskisi liian monta ns. sidosryhmää. Politiikot eivät halua, uskalla, astua näille varpaille! "Elinkeinoa" pitää suojella ja edistää!

Mika Äijäläinen

Muuten kuntauudistus olisikin hyvä juttu, mutta se viiden vuoden suoja-aika pitää poistaa. Jyväskylässä esimerkiksi viime kuntaliitosten myötä pyörii monta sosiaali- yms. johtajaa, joille on vaikea keksiä töitä ja kuitenkin heille pitäisi maksaa palkkaa... Eihän minkään kunnan tai kaupungin talous voi kovin pitkään sellaista kestää.

erkkieskola

Yhdyn komisaarioon siinä, että suuremmissa kunnissa hankinnat ja toimituksen vastaanotto sekä kunnan sisäinen valvonta voidaan eriyttää tehokkaammin korruptiota ehkäisevällä tavalla. Sanat "korruptio" ja "esteellisyys" olisi kuitenkin aika määriteltävä tarkasti laissa ja myös keskustelussa. Nythän sana on eräänlainen "heittelytermi", joka sopii liittää lähes kaikkiin epämiellyttäviin päätöksiin. Komisaariokin varmaan on tehnyt tarpeelliset ilmoitukset tiedossan olevasta koruptiosta.

Mm. kaavotuksessa ja hankinnoissa esiintyy varmaankin piilevää korruptiota. Kuntien hankintojen "suhmuroinnista" valtaosa kuitenkin liittyy kunnan yrittäjien ja myös kunnan omaan etuajatteluun siitä, että esim. työvaltainen hankinta voitaisiin antaa kunnassa jo toimivalle ja kuntalaisia työllistävälle yrittäjälle. Tämähän on laissa kiellettyä. Pienessä kunnassa sitä hävinnyttä palveluntuottajaa kun ei enää ehkä ole kahden vuoden päästä uudelle tarjouskierokselle. Suuressa kunnassa tämä ongelma on vähäisempi.

Markkinatuomioistuimelle valittaminen on helppoa ja halpaa. Tuomioistuin käy hankintaprosessin kirjallisista dokumenteistä tarkasti läpi ja, jos hankintapyyntöön on sisältynyt johonkin suuntaan vetäviä kummallisuuksia, ne on voitava uskottavasti perustella. Valitettavasti markkinatuomioistuimen rooli päättyy yleensä tähän.
Toimitus ja sen vastaanottaminen sisältää suuria korruption riskejä. Saattaa olla, ettei hankinta olekaan aivan tarjouspyynnön mukainen, toimituksen vastaanottoa ei toimiteta säntillisesti, puutteista ei reklamoida eikä laiminlyönneistä vaadita hinnanalennusta tms.. Jos tarjoajalla on tästä vamaa vihiä jo tarjousta tehdessään, hän voittaa tarjouskilpailun jo "edullisella" tarjouksella. Itse hankintaprosessi on avoin ja siitä on helppo valittaa, mutta toimituksen vastaanoton ja valvonnan dokumetointi ja avoimmuus on vaatimatonta. Harva hävinnyt tarjoaja pystyy jälkikäteen arvioimaan saiko kunta tai kuntayhtymä juuri sen, mitä tarjouspyynnössä tarkoitettiin vai jotakin vähän muuta. Ammattitaitoa vaatii kunnissa senkin vamistaminen, ettei toimittaja hyödynnä harmaan talouden kilpailuetuja. Vastaanotosta ja valvonnasta huolehtii suuressa kunnassa jokin muu taho kuin itse hankintapäätöksen tekijä, mikä hiukan parantaa sisäistä valvontaa.

Virkamieslaki periytyy vanhasta virkamieasetelmasta. Kunnon virkamies istui ennen vahaan virka-aikana virkahuoneessa ja otti vastaan hallintoalamaisilta pyyntöjä, lupa- ja vahvistusanomuksia yms sekä ratkaisi asiat sitten aikanaan tiukasti säännösten ja määräysten mukaisesti toimivaltansa rajoissa. Nykyisin yhä useammalla virkamiehellä virkavelvollisuuksiin sisältyy tehtäviä ja tavoitteita, joiden hoitaminen ei onnistu edellä kuvatulla tavalla. Tehtävänä on neuvotella, yhdistellä ja vaikuttaa. Tarvitaan sosiaalista kanssakäymistä, vuorovaikutussuhteita ja verkottoitumista, markkinointia, edustamista jne. Moderni johtaminen ei onnistu enää vain johtosääntöjä antamalla eikä esim. kunnan elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen etene yksin virastotalon kijoituspöydän ääressä virka-aikana. Tilanne onkin mutkikkaampi. 1970-1980 suurissa korruptiokeskusteluissa linnarauha asettui jotakuinkin sille rajalle, että kylmä voileipa kahvin kanssa ei ollut ehkä korruptiota, kun taas lämmin leipä sitä jo oli, oltiin siis "voileipärikollisuuden" tasolla. Asiaa olisi paremminkin tarkasteltava asiayhteyden perusteella, vaikka virkamieslaki on kaikilla sama. Jos pankinjohtaja pyytää illallselle esitelläkseen tarjoustaan kunnan kassavarojen sijoittamisesta, voi kunnanjohtaja hyvinkin kiittää ja sopia ajan virkahuoneeseensa. Tilanne on toisenlainen, jos vuorineuvos kertoo yrityksensä etsivän terminaali- ja tuotantopaikkaa ja ko. kunta on eräs varteenotettava sijaintikohde. Vuorineuvos haluaisi käydä alustavia kuottamuksellisia keskusteluja asiasta yhtiönsä edustustiloissa Rukalla., majoituskin järjestyy. Todennäköisest kunnanjohtaja ei kieltäydy ja anna aikaa tapaamiseen kunnanvirastossa. Epäilemättä hän raivaa tilaa allakkaansa, ilmoittaa toivottavasti asiasta kunnanhallituksen puheenjohtajalle ja lähtee virkatehtäviensä velvoittamana, vaikka anoppikin olisi ollut tulossa kylään.