Perjantai 31.10.2014

Palkankorotukset vaakalaudalla – ”Pöyristyttävää”

Luotu: 
24.8.2012 15:55
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Arkistokuvassa hitsaustyötä tekevä metallityöntekijä.
|

Osaa raamisopimuksen piirissä olevista työntekijöistä voi odottaa luvatun palkankorotuksen viivästyminen tai peruminen. Työntekijä- ja työnantajapuoli tulkitsevat eri tavalla työehtosopimusten liikkumavaraa ja Suomen talousnäkymien muutosta.

Teknologiateollisuus on ilmoittanut aloittavansa työntekijäpuolen kanssa neuvottelut heikentyneen taloustilanteen vaikutuksista syksyn palkantarkistusneuvotteluihin. Teknologiateollisuuden mukaan työehtosopimus antaa mahdollisuuden ”sopia avoimesti palkankorotuksen mitoituksesta ja toteuttamistavasta yrityksissä”, mikäli taloudellinen kehitys on kääntynyt merkittävästi huonompaan suuntaan.

Suomen Yrittäjät sanoo suoraan, että työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjasta löytyvä ”kriisilauseke” antaa mahdollisuuden myös pidättäytyä kokonaan palkankorotuksista.

–Työpaikoilla, joilla yhteisesti todetut talous-, tilauskanta tai työllisyysvaikeudet sitä edellyttävät, voidaan paikallisesti sopia pääluottamusmiehen tai ellei luottamusmiestä ole valittu, työntekijöiden edustajan kanssa palkkojen ja työkohtaisten palkkojen korotusten siirtämisestä tai niistä luopumista osittain tai kokonaan, pöytäkirjassa todetaan.

Ammattiliitoissa tätä tulkintaa ei hyväksytä.

–Teknologiateollisuuden ja EK:n Pukkisen väite on aivan pöyristyttävä. Kyllä meillä on Teknologiateollisuuden kanssa voimassa oleva työehtosopimus, jossa määritellään, miten tämän syksyn palkankorotusneuvottelut käydään, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne sanoo.

SAK:n mielestä Teknologiateollisuuden työehtosopimus mahdollistaa palkankorotusten ajoituksen ja toteutuksen muuttamisen. Korotusten pidättäminen ei pääekonomisti Olli Kosken mukaan kuitenkaan tule kyseeseen, koska ”kriisilauseke” ei vielä nykytilanteessa aktivoidu.

Kriisilauseke aktivoituisi vain keskusjärjestöjen yhteisellä toteamuksella siitä, että taloudellinen kehitys poikkeaa erittäin erkittävästi raamisopimuksen tekohetkellä arvioidusta.

–Taloustilanne on erilainen kuin sopimusta tehtäessä, mutta ei se merkittävästi ole heikentynyt, sanoo Olli Koski Uudelle Suomelle.

Samaa mieltä on Pron Rinne.

–Teknologiateollisuuden talousnäkymät eivät ole koko toimialalla niin pessimistiset kuin Teknologiateollisuus ja EK väittävät. Kielteisten talousnäkymien liioittelulla työnantajat haluavat vaikuttaa työpaikkojen ilmapiiriin, pelotella paikallisia neuvotteluja käyviä luottamusmiehiä ja mitätöidä erityisesti Teknologiateollisuutta hiertävän raamiratkaisun, Rinne väittää.

Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM myöntää taloustilanteen hankalaksi.

–Mutta palkankorotuksista luopuminen merkitsisi kotimaisen kysynnän ja ostovoiman heikentymistä. Se ei nyt ole oikea tie, puheenjohtaja Timo Vallittu sanoo.

Teknologiateollisuus huomauttaa, että raamisopimuksen tekohetkellä Suomen bruttokansantuote oli 2–3 prosentin vuosikasvussa ja Suomen keskeisimmän vientialueen EU-maiden talous 1,5–2 prosentin vuosikasvussa.

–Tämän jälkeen Suomen talouskasvu on pysähtynyt, Euroopan taloustilanne on dramaattisesti heikentynyt ja maailmantalouden kasvun arvioidaan lopahtaneen. Talouden nollakasvu ja jäykät sopimukset johtavat väistämättä työpaikkojen vähenemiseen Suomessa, Teknologiateollisuus katsoo.

Jaa artikkeli: 

Kommentit

Paula Maijala

Jälleen kerran Suomen hallituksen päätökset saavat lievästi sanottuna ihmettelemään!
Työväestön palkankorotukset on vaarassa!Palkkamalttia!Etuuksista on tingittävä!
Vaalien alla päättäjät ilmoittavat kuuluvansa työväestöön!"Kaikki teemme työtä yhteisen hyväksi!"
Nyt kun työntekijöiltä vaaditaan myönnytyksiä,on ihan pakko kysyä,kuulummeko me kaikki vieläkin samaan "kastiin"?Ihan aikuisen oikeasti?

Jouni Nordman

No takisit on provikka palkalla työtä tekeviä, eli niihin ei noi palkan leikkaukset muuten koske, kuin että ihmisillä on vähemmän rahaa käytettävissä.
Se että taksi tukkisi liikenteen vois johtua ihan muista asioista, joisa ensimmäine vois olla niitä koskeva diissel vero.

Arvo Koiso

Joopa, mutta yleisemmällä tasolla, vois välillä keksiä jotain muuta lakkoilemisen aihetta, kuin pari euroa lisää liksaa kuussa. Se ei hyödytä ketään pitkässä juoksussa että kaikki vaan korottelee liksojaan. Elinkustannuksia täytyy saada alas, hyvävelijärjestelmät purkaa, vakuutusmaksut kunnolla kilpailtua, ja noin ylipäätään voisi vähän "antaa viestiä" aivan samoin kuin joku helvetin Kyllönen on "antamassa viestiä" ja olevinaan niin tärkeä siinä viestiessään.

Kasper Konttinen

Jos raamisopimus puretaan ykispuolisesti eli TA:n toimesta, on aivan varmaa, että syksyllä/talvella on lakkosuma edessä. Sehän se sitten onkin taas halpaa suomalaisille yrityksille - maineesta puhumattakaan.

Sitä saa, mitä tilaa:=D

Paavo Ronkainen

Ehkäpä parasta olisi aloittaa palkanalennukset ylimmästä johdosta. Heillä on suhteettoman suuret palkat (ja bonukset) verrattuna perustyöntekijöihin. Ylin johto - näyttäkää mallia palkanalennuksissa: maksimissaan 4x palkka (bonukset ym edut mukaanluettuna) verrattuna yrityksen huonoiten palkattuun työntekijään.

Veikko Vitikainen

On täysin selvää, että suorittavalle työntekijäportaalle ei voida antaa palkankorotuksia.
Koska ylemmän portaan kymmenien prosenttien vuotuisia palkankorotuksia ei voida muuten rahoittaa. Eli luopukaa palkankorotuksista, että ylemmälle johdolle voidaan maksaa 30% vuotuinen palkankorotus. Tähän järjettömään palkkapolitiikkaan kulminoituu suomen kilpailukyvyn täydelinen katoaminen.

Passe Lehtovaara

taas tätä samaa sirkusta... Kikkareet tehneet kaikkensa että työteko ei kannata, vaan pitää olla mahdollisimman hankalaa, kallista, turhamaista, tehdä työtä Suomessa. Vain hyväveli meininki ja johtoportaan ynnä firmojen hallitusten palkat on aina mukamas liian pieniä.. niihin löytyy varaa laittaa kymmeniä prosentteja lisää... Finnair yks mahtava työtekijöiden kusetusluukku. Sitten kun kerrankin yläkerran kravattikaulat tekis reilun leikkauksen järjettömiin palkkioihinsa (mistä menee pääomaverokin vain) niin voisin lähteä keskustelemaan näistä pelleleikeistä. Prkl... rupeen kortiston asiakkaaks ja vedän banderollit joka päivä Arkadian sirkusmökin eteen... jos vaikka joskus maalaisjärki tässä valtiossa pikkasen nykis aivolohkossa.

Markku Laaksonen

Kriisilauseke ei vielä toteudu. Niinkö? Suomen talous velkaaantuu vuodesta toiseen, 7-9 mrd/vuosi, teollisuuden yksikkökustanukset ovat jatkuvasti nousseet, kustannustaso ei olekilpailukykyinen. Julkinen sektori paisuu.
Eiköhän nuo riitä kriisilausekkeeksi.
Jos Suomi aikoo menestyä, kansantalouden kilpailukyky on ylläpidettävä. Se ei hymistelemällä synny.

Joidenkin pomojen palkkojen leikkauset ovat pisara meressä, ne ja banderollit eivät ratkaise asiaa mitenkään.

Markku Peltola

Yritykset täytyy velvoittaa tekemään kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä 'lamavaraus' ja keräämään rahaa 'lamantorjuntarahastoon' mahdollisen laskusuhdanteen aikaisiin palkankorotuksiin. Loppuu tuollainen pelleily, ettei liittokierroksilla sovittuja palkankorotuksia makseta työntekijöille , 'kun on nyt niin lama'. Päällikkö- ja johtotasolla on aina loputtoman ahneita persoonia, joille mikään ei riitä, vaikka oma talous on jo kunnossa.

Ja sitten on olemassa vielä ne naiset, jotka vaativat, että mies maksaa laskut, milloin tasa-arvon perusteella, milloin sen perusteella, 'että mies maksaa laskut, niin se vain on'. Missä on se varakas nainen, joka menee naimisiin kantasuomalaisen varattoman työttömän miehen kanssa, koska 'se on niin kiva'. Varakkaat miehet ovat aina vaarassa joutua naimisiin. Köyhä selviää vähemmällä, eikä tarvi niistä palkankorotuksistakaan niin huolta kantaa.

Kersti Rajala

Minusta jo nyt ihmisillä on keskimäärin aivan liian suuret palkat. Mihin he sitä rahaa oikein käyttävät? Johonkin sellaiseenko, jota oikeasti tarvitsevat? Ei vaikuta siltä. 

Ihmettelen kuitenkin työnanajapuolen penseyttä nostaa palkkoja. Kulutukseenhan ne rahat menevät ja eikö juuri kuluttaminen ole kapitalismille olennaisen tärkeää. Rahat palaavat lopulta kuitenkin työnantajapuolen taskuihin. Niin ja jäähän siitä jotain verottajallekin. Kuluttajille jää hetkeksi tunne siitä, että he ovat mukana jossakin elämää suuremmassa.

Jos kapitalismia halutaan niin ollaan sitten loogisia ja annetaan ihmisille lisää rahaa, jotta he kykenevät kuluttamaan aina vaan enemmän.