Tiistai 16.9.2014

Helpotusta ruuhkiin Suur-Helsingissä?

Luotu: 
5.3.2009 10:26
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Arkistokuva Helsingistä.

Jos mitään ei tehdä, kasvaa liikenne Suur-Helsingin alueella 25 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. Tuore tutkimus osoittaa kuitenkin, että ruuhkamaksuilla voitaisiin vähentää liikennettä 6-50 prosenttia, kertoo HBL.

Liikenne- ja viestintäministeriö on ottanut esille kolme erilaista ruuhkamaksumallia. Kehämallissa autoilija maksaa tullessaan maksualueelle, linjamallissa maksu jaetaan usealle rajalle ja vyöhykemallissa maksut jaetaan kahteen eri vyöhykkeeseen.

Mallista riippumatta maksu on korkeintaan kuusi euroa päivässä. Maksut ovat myös kaikille autoilijoille samankokoisia.

Ministeriön liikennepolitiikan osaston päällikön Juhani Tervalan mukaan vielä ei tiedetä, miten eri mallit vaikuttavat liikenteen määrään. Seurausanalyysit valmistuvat kesäksi, jonka jälkeen poliitikot päättävät, mikä malli otetaan käyttöön vai hylätäänkö idea kokonaan.

– Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että ruuhkamaksut vaikuttavat liikenteen määrään Helsingin keskustassa sekä sisääntuloväylillä, kertoo ministeriön projektipäällikkö Tuomo Suvanto HBL:lle.

– Ruuhkamaksujen tarkoituksena ei ole poistaa yksityisautoilua eikä kerätä rahaa kunnalle tai valtiolle. Tavoitteena on vähentää ruuhka-aikojen tungosta ja saada liikenne vetämään, Suvanto jatkaa.

Ruuhkamaksuja käytetään tällä hetkellä Lontoossa, Oslossa ja Tukholmassa. Tietulleja ja siltamaksuja käytetään monissa maissa moottoriteillä.

- Tukholman keskustassa ajaminen aamuruuhkien aikana nopeutunut huomattavasti, koska monet autoilijat valitsevat tullivapaat reitit, kertoo tukholmalainen Kristian Jarheim Uudelle Suomelle.

Jaa artikkeli: 

Kommentit

Ilkka Luoma

[orig. perjantai, lokakuu 06, 2006]
Joukkoliikenne on vastuullista huomista

Valtakunnallinen sanomalehti jakoi sisässään maksetun ilmoituksen tyytyväisimmistä itsensä liikuttelijoista. Joukkoliikennettä käyttävät olivat kaikkein tyytyväisimpiä omaan valintaansa kulkijoina markkinatalouspyörässä, siirrellessämme itseämme paikasta toiseen. On vastuullista yhteiskunta- ja ympäristöpolitiikkaa valita kulkumuodokseen yleiset liikkumisvälineet, siellä missä se on tarjottuna.

Kasvuhokemassa olevat suuremmat kaupunkimme vaikeroivat yksityisautoilijoina ruuhkista, punaisissa seisomisesta ja parkkipaikkojen puutteesta. Seisova ja käyvä henkilöauto on suurin saastuttaja ajettua kilometriä kohden per matkustaja.

Kaupunkien parkkipaikat on täynnä silloin, kun sitä ruutua tarvitsee - parkkiliisa lisäksi muistuttelee kiireessä väärin pysäköinneistä. Suuremmissa kaupungeissa työmatkoihin ja työajan sisällä mm. kokouksiin siirrot kaupungin sisällä, ottavat melkoisesti aikaa, ollen myös tuottamatonta työnantajallensa.

Henkilöauton käyttö tyypillisesti matkustaja per auto on luonnonvarojen ja energian tuhlaamista, mutta tosin valinnan riemukasta vapautta. Yksinajelussa on myös vahingoniloinen tapa päästä haukkumaan muiden vääristä ajotavoista ja vitkastelusta; sillä juuri itse ajava kuski on se paras tietäjä, kuinka jouhevasti kaistoilla suhahdellaan.

Yksityiset autot vievät kaupunkisuunnittelulta runsaasti hyödyllistä ja arvokasta tonttimaata rakennuksilta, puistoilta ja kevyeltä liikenteeltä, erityisesti polkupyöräilijöiltä. Poistamalla henkilöautot kokonaan keskustoista, vapautuu merkittävästi vapaata maata uusille ideoille aina niukkuuden alla olevista neliöistä.

Joukkoliikenne on huomisen kulkemistapa. Yksi bussi vie jopa 60 henkilöä, raitiovaunu jopa 100 ja metroon menee muutamalle kymmenelle metrille leveydellä kolme metriä parhaimmillaan satoja henkilöitä. Tarvittavan kulkemisneliömetrimäärän henkilölukusuhde on joukkoliikenteessä aivan ylivoimainen, samoin kuin tarvittava energiamäärä per matkustaja.

Nyt joukkoliikenne informoi itseään positiivisten ihmisten tapana siirtää itseään työhön ja kotiin sekä harrasteisiin ynnä muuhun vapaa-aikaan. Seuraavaksi tyytyväisimpiä valitsemaansa tapaan ovat jalankulkijat ja sitten pyöräilijät. Erittäin tyytyväisiä yksityisautoiluun on 0 prosenttia, julkisen tavan käyttäjissä vastaava prosentti on 23 (liikennebarometri 2004, Otantatutkmius Oy).

Joukkoliikennettä haja-asutusalueilla vaikeuttaa sen vähäinen käyttö, koska väki on paennut keskuksiin ja suurempiin kaupunkeihin - palatakseen osin suurina ikäluokkina takaisin kotikonnuilleen etsien elämänlaatua ja -rauhaa kilpajuoksullisen työelämävaiheen jälkeen.

Joukkoliikenne paranisi huomattavasti koko maassa, mikäli käyttöasteet nousisivat. On varmaa, että yhteiskunta järjestää "joka paikkaan" modernin joukkoliikenteen, jos saavutamme korkean käytettävyyden. Kysymyksessä on kannattavuuslaskelma suoritettaviin investointeihin ja käyttömenoihin nähden. Nyt tulisikin laskea, kuinka lippujen hintojen kävisi esim. 50, 60, 70 ja jopa 80-90% käyttöasteilla; lippujen hinnat laskevat käyttöasteen noustessa. Lisääntyvä joukkoliikenteen käyttö vähentää ympäristökuormaa ja siksi se on myös yhteiskunnallisesti kannustettava muoto liikkua.

Kansalaisten siirtyessä rauta- ja paripyörille (linja-autot/ pienbussilinjat) saavuttaa yhteiskunta säästöjä, joita voidaan kohdentaa joukkoliikenteen edelleenkehittämiseen. Verkoston tihentyessä kulunut siirtoaika paikasta toiseen vähenee ja tyytyväisyys kasvaa. Tyytyväisyyden kasvaessa työpäivän motivaatio paranee ja ihmiset huomaavat liikennevalotörttöilijöiden sijasta positiisempia tapahtumia. Joukkoliikenteessä on myös mahdollisuus tavata kanssaihmisiä helpotteeksi useiden yksinoloon :-)

Joukkoliikenteen tarjoajat voisivat tehdä yhteiskuntatakuuhinnoittelun esim. saavutettaessa 80% käyttöaste, jolloin kulkemisen hinta ei olekkaan 1,45 euroa per päivä (pääkaupunkiseutu/HKL), vaan esim. 0,95 euroa. Markkinataloudessa hinta on yleensä suurin valintatekijä. On varmaa, että käyttöasteen parantuessa on varaa hintojen alennuksiin (myös vuorojen lisäämiseksi), nythän monet julkiset vuorot menevat vain 10-30% käyttöasteella.

Joukkoliikennettä ei voida asettaa kaupungin/ kunnan rahareikien täyttäjäksi, se on liiketoiminnallinen palvelu kansalaisille, kuten kunnallisten energiayhtiöidenkin pitäisi olla. Yhteiskunnan järjestämissä palveluissa veroilla säädelleen kulutusta, ei voittoa maksimoimalla.

Seuraava laaja projekti onkin siirtää kaikki julkiset kulkuvälineet liikkumaan sähköllä ja kaasulla. Erityisesti sähköä voidaan suosia, koska enenevässä määrin huomisen sähkö tuotetaan ydinvoimaloissa ja se on tunnetusti toistaiseksi vähäpäästöisintä sisältäen kuitenkin vastuuta tuhansiksi vuosiksi.

Kiinalaiset ajoivat vielä pari vuosikymmentä sitten liikuntasuorituksensa paikasta toiseen polkupyörillä, heidän ollen edelleenkin yksi vähäylipainoisimpia kansakuntia. Lopullinen kulkeminen tapahtuu lyhytmatkoilla omalla ruismoottorilla tuottaen positiivisen mielenlaadun lisäksi fyysistä kuntoa.

Ilkka Luoma

stadin kundi

On aivan turhaa, että Helsingin ulkopuolella asuvat pääsevät ilmaiseksi ruuhka-aikana Helsinkiin ja Helsinki maksaa heille tieverkkonsa ylläpidon.

Pysyvä ratkaisu jo muistakin syistä olisi luoda vain yksi metropoli ts. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdistettäisiin yhdeksi kaupungiksi, jolloin kaikki osallistuisivat kustannuksiin kunnallisveron maksulla.

Asia on tietenkin poliittisesti vaikea toteuttaa, koska jokainen puolue haluaa pitää monet kaupunginjohtajansa, apulaiskaupunginjohtajansa ym. virkamiehensä.

Poliittiseen lehmänkauppaan kuuluu myös, että KePu saa pitää n. 400 kunnanjohtajaansa ym. virkamiehensä, josta syystä ei kenelläkään riitä poliittista tahtoa hallinnon järkiperäistämiseen.

Muualla maailmassa ei moista tyhmyyttä veronmaksajien rahoilla harjoiteta, vaan miljoonakaupungeissa on eri toimipisteitä asukkaiden asiointia varten, (Helsinki 1, Helsinki 2, jne.)

Tartsan

"...On aivan turhaa, että Helsingin ulkopuolella asuvat pääsevät ilmaiseksi ruuhka-aikana Helsinkiin ja Helsinki maksaa heille tieverkkonsa ylläpidon..."

Aika tasaisena virtana näyttää näitä "stadilaisiakin" valuvan mm. Espoon suuntaan joka aamu. Pitäisikö Espoon asettaa heille tietullit?

Ja mitä tieverkon ylläpitoon tulee, niin keskustassa sille ei ole tehty mitään 15 vuoteen. Kannattaa mennä katsomaan minkälainen tilkkutäkki esim. Lönnrotinkatu on. Siihen ei ole vedetty uutta pintaa sitten 80-luvun. Valtaväylät (mootoritiet helsinkiin) maksetaan taas valtion kassasta, ei Helsingin.

stadin kundi

"Aika tasaisena virtana näyttää näitä "stadilaisiakin" valuvan mm. Espoon suuntaan joka aamu."

Uskotko todella, että Espoossa on enemmän työpaikkoja, jonne helsinkiläiset ajavat kuin Helsingissä työpaikkoja, jonne espoolaiset ajavat?

junttipoliisi

"maalaiset pois edestä jumittamasta, että minä mahdun paremmin ajamaan Länsiväylää pitkin Helsinkiin"

Valittaa maalaisista ja itse ajaa Länsiväylää Helsinkiin:-))). Ollaankohan sitä Kirkkonummelta vai ihanko Espoosta.

Hehee, tää oli päivän paras!

Heikki K

Naapurikunnat saavat Hesan ruuhkamaksujen siivellä nätin edun.
Näissä kunnissa on jo muutenkin vireää asukasmyönteistä toimintaa.
Myös firmat muuttavat väljemmille vesille. Oma talo, lyhyt ja vaivaton työmatka ovat aikamoisia etuja. -Julkisia laitoksia on syytä siirtää
ruuhka-alueelta pois. Mitä niitä Hesassa pitämään. Harvaa kiinnostaa mennä Hesaan muuta kuin pakosta. Naapurikunnissa on kaikkea. Sukarin porukkakin hyvin näkee, minne painopiste siirtyy. -Tietokoneiden käyttö on myös omiaan hajauttamaan toimintoja Hesan ulkopuolelle. Suuntaa ovat hienosti näyttäneet puhelinpalveluyritykset, Kela ja Verotus.
-Jos minä olisin Hesa, laittaisin tiet ja parkkialueet kuntoon, että ihmiset pääsevät sinne Hesaan. -Jotkut maailman suurkaupungit ovat ihan eri asia kuin Hesa. Kyllä Tukholmassakin painopiste on siirtymässä vanhoihin esikaupunkeihin. Keskustaan jäävät jengit tappelemaan.

Gagarin

Miksei kukaan ehdota progressiivista ruuhkamaksua?
Senhän voisi toteuttaa vaikka niin, että valitaan tuo linjamalli esimerkiksi kuudella eri tullipuomilla Tuusulan ja Arkadiankadun välillä ja peritään sitten porrastettua maksua todistettujen verotettavien tulojen ja varallisuuden mukaan sekä lisäksi korotettuna aina auton hankintahintaan perustuvalla kertoimella. Hankintahinnasta ja verotiedoista tulee jokaisella tullinpuomilla tehdä kirjallinen todistettu selvitys ja allekirjoittaa se kunnian ja omantunnon kautta. Tullipuomivartijoilla on oikeus pysäyttää auto siksi aikaa kunnes he tarkistavat tiedot viranomaislta mikäli vilppiä epäilevät.
Jos käytöntö osoittautuu hyväksi, sitä voitaisiin laajentaa ympärivuorokautiseksi joka päivälle ja soveltaa myös muissa suuremmissa kaupungeissa, kuten Siilinjärvellä, Kiteellä sekä Iisalmessa.

Jorma Karlstedt

Mites jos laitetaisiin ensin nykyiset liikennejärjestelyt kuntoon, koskee kaikkia typerästi suunniteltuja risteysalueita ja järjettömästi ajoitettuja liikennevaloja.
Myös autoon kohdistuvat kulut / verot pitäisi ensin yhdentää vertailumaiden kanssa.

Sinänsä huonosti uutisoitu, koska suurimmassa osassa maista joissa käytössä silta tai moottoritiemaksu, ne koskevat teitä tai osuuksia jotka nopeuttavat läpiajamista ja ovat vaihtoehto ruuhkaisemmalle ILMAISELLE tieosuudelle, maksuilla myös rahoitetaan kohteiden rakennuskustannuksia.

Vastaavasti jos me rakentaisimme Helsingin ali kulkevan läpikulkutunnelin, voisi sen kustannukset rahoittaa läpikulkumaksulla mutta vaihtoehtona pitää olla myös ilmainen vaihtoehto.

Vieras

Olen ihmetellyt tätä käytyä keskustelua näistä tietulleista tai tiemaksuista.

Mitä jos tosiaan kokeiltaisiin sitä, että suunnittellaaan asiat niin, että liikenne sujuu. Tämän hetken liikennesuunnitteluhan ei tätä lähtökohtaa ole lainkaan huomioinut. Vasta tosiasoiden edessä tapahtuu ja myönnetään asiantila.

Läpikulkutunneli Helsingin alta olisi ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.
Ei tarvitse kun karttaa katsoa pääkaupunkiseudulla Itä-Länsi suunnassa, niin asian ymmärtää, tai pitäisi ymmärtää.

Helsingin keskusta tulee väistämättä näivettymään mikäli, mikäli tietullit astuvat voimaan. Sitä virhettä onkin sitten vaikea enää korjata ja saada tilannetta palautettua. Tarkan mietinnän paikka päättäjillä, toivottavasti järki voittaa poliittisen intohimon ja sen aiheuttaman sokean pisteen visioissa.

KJM

... ei näköjänsä lopu koskaan, huh, huh... Lisäveroa pukkaa mitä ihmeellisimpien "keksintöjen" toimesta. Suosittelen päättäjille ja liikennesuunnittelijoille PITKÄÄ oleskelua Ho Chi Minh Cityssä (ex. Saigon), Kairossa, Istanbulissa, Jeddahissa, Dubaissa... jne... Kun palaatte Helsinkiin, huomaatte olevanne "huopatossutehtaalla". Edellisen laman alussa oli vastaavia mielettömiä hankkeita vireillä! Päättäjät voisivat tämänkin taloudellisen ja henkisen voimavaransa käyttää suomalaisen osaamisen myyntiin teollisuusmaihin. Kun nousu tulee, tietävät mistä löytyy osaajat!
Terv. "Järjettömiä veroja maksava"

Vieras

älkää nyt naurattako, menee aamukahvit housuille. Eiköhän lopeteta saman tien termi "suur-helsinki" tälläisestä pikkukaupungista, jossa liikenne on ongelma parilla hassulla sisääntulotiellä klo 8.30-9.00 tai 16.30-17.00. Huvittavaa.

p.s. tunnustan, Kehä 1 on murheenkryyyni jota ei ruuhkamaksut pelasta.

seppoilmari

Vielä tuoreempi tutkimus osoittaa että jos liikennemerkein kielletään liikennöinti henkilöautoilla keskustassa niin liikenne vähenee merkittävästi.
Jos taas parillisina päivinä parillisen rekisteritunnuksien omaavat autot eivät saa ajaa keskustaan ja parittomat parittomina päivinä niin liikene vähenee merkittävästi näilläkin toimenpiteillä.
Myös asiaton oleskelu auton kanssa ja auton omistaminen luvanvaraiseksi helsingin keskustassa.

Vieras

Ei helsinkiläisten tarvitse ajella ruuhkassa autolla kun pääsee asioille.

Helsinkiläisten elämisen palvelut ja tavarat tulevat Kehän ulkopuolelta joten jakelukustannus nousee ja siinä samalla kaikki hinnat.

Helsingin tuppukylässä on ruuhkia vain nimeksi ja lähinnä samaan aikaan aamulla ja iltapäivällä ja johtuvat lähinnä kunnon motareiden vastustamisesta.

Mutta olkaa onnellisia siellä Helsingissä! Teillä on niin hyvät päättäjät!

P-s. tuleeko ruuhkamaksu myös helsinkiläisten jätekuljetuksille Ämmässuolle?

Vieras

"Jos mitään ei tehdä, kasvaa liikenne Suur-Helsingin alueella 25 prosenttia vuoteen 2017 mennessä."
Reilut 100 vuotta sitten ennustettiin, että jos mitään ei tehdä, niin Helsingin kaduilla on vuonna 2000 hevosen lantaa toisen kerroksen ikkunoiden tasalle.

Paha maa näyttää taas kyntensä

Kaikessa uskomattomuudessaan niin perisuomalaista kusetusta kuin aina ennenkin. Ymmärrän ruuhkamaksut siellä, missä on oikeasti ruuhkaa, jossa se uhkaa ihmisten terveyttä ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta YDINkeskustaa, ja jossa sille ei voida tehdä mitään muuta kuin vähentää liikennettä (kun niitä arvokkaita rakennuksia ei voi pilkkoa teiden tieltä) kuten esimerkiksi Lontoossa on tilanne.

Mutta jos Helsingin kaltaisen nuoren pikkukaupungin KEHÄTIET ovat muka liian ruuhkaisia, ei syyttävää sormea voi todellakaan kohdistaa minnekään muualle kuin liikennesuunnittelijan suuntaan. Olisiko viimeinkin aika saada vastinetta tälle maailman korkeimpiin kuuluvalle ellei korkeimmalle autoilijan yhteenlasketulle veroriistolle, josta tällä hetkellä reilu kymmenesosa käytetään autoilijan hyväksi, eli teiden parantamiseen.

On rikollista kerätä jättimäiset summat rahaa autoilijoilta korvamerkitsemättä niitä kokonaisuudessaan julkisen infran parantamiseen. Ei olisi niitä ruuhkiakaan kun jokaiselle riittäisi vaikka oma, kullattu kaista...

koovee

Mitäs jos vain lisättäisiinkin liikenteen valvontaa? Nollatoleranssit ylinopeuksille, bussikaistalla ajamiselle, risteysten tukkimiselle...

Ja ERITYISESTI suojateiden turvallisuus kuntoon! Tällä hetkellä suojatietä ylittämään lähdössä olevan jalankulkijan huomioiminen keskustassa varsinkin ruuhka-aikaan on asteikolla 1-10 mitattuna pyöreä nolla, ellei peräti miinuksen puolella; viime viikkoina olen nähnyt sen verran puistattavia suorituksia, että niissä on melkein pakko olla jo tahallisuutta mukana.

Tehokkaalla valvonnalla saataisiin sieltä liikennevirrasta pois ne hermoheikot autoilijat, jotka eivät sinne kuulu. Saataisiin myös keskusta turvalliseksi kevyelle liikenteelle samalla rahalla. Ruuhkamaksut kun tuskin muuttaisivat sen firman leasing-Volvolla kaahaavan pikkupomon ajotottumuksia.

Ilkka Luoma

(ihmiset ovat innostuneita puhumaan, mutta teot jäävät kulutuksen vähentämisessä olemattomiksi - yksi keino vähentää kulutustamme on toteuttaa käyttäjilleen ilmainen julkinen joukkoliikenne)

[ ... kipristelemme päästöjen, rankkasateiden, lumettoman talven ja kulutusähkymme parissa. Ajamme yksityisautoillamme yhä enemmän, yhä lyhempiä matkoja ja aina vaan useammin. Samalla emme huomanneet kasvaneemme maailman lihavimmaksi kansaksi, omaehtoinen liike on pysähtynyt ... ]

Ruuhkat tiivistyvät sekä arkipäivistyvät, katupöly lisääntyy, melusaaste kasvaa ja ainoastaan kesto-/sietokymme vähentyy. Henkilöauto on kaupungeissa vaivalloisen vaivattomuuden väline, jolla myös näytämme kulutus- ja ostovoimakykyämme. Henkilöautot ovat todellinnen ruuhkien ja niukan rakennusmaan aiheuttaja numero 1. Vähentääksemme ruuhkia, melua ja päästöjä on julkista liikennettä kehitettävä käyttöaktiiviseen suuntaan.

Yhteiskunta voisi laskea energia-, käyttö- ja kulkemisen taseen sekä liikkumisen tehokkuusasteen vertailussa julkinen liikenne vs. yksityisautoilu. Saattaisi olla, että yhteiskunta ja ympäristö säästäisivät rahaa, ihmistä, luontoa ja hermojamme runsaasti, jos julkinen liikenne muodostaisi merkittävimmän osan ihmisvirrallisesta kokonaisliikenteestämme.

Yksityisautoilua ei voi estää, sitä voidaan vain verottaa juuri siinä suhteessa, mikä on sen osuus ruuhkista, melusta, päästöistä ja energiankäytöstä kuljetettua henkilökilometriä kohden.

Tietullit ovat osa säätelevää verotusta liikenteen osalta. Emme kiellä henkilöautolla tuloa keskustoihin, vaan säädämme julkisen vaihtoehdon niin houkuttelevaksi, että ihmiset siirtyvät käyttämään jalkojaan ja julkista liikennettä enemmän kuin omia autojaan.

Pysäköintikustannukset keskustoissa pitää säätää sellaisiksi, että todella mietitään kannattaako ajaa henkilöautolla yksin muutamien kilometrien matkan pysäköidäkseen uudelleen.

Julkinen liikenne voidaan asettaa ilmaiseksi käyttäjilleen - käytä niin paljon kuin haluat ja tarvitset, milloin tahansa. Julkisen liikenteen käyttöasteen lisääntyessä pitää vuoroja tihentää, mutta silloin se puree ja yksityisautoilu vähentyy keskustoissa ja kaupungeissa.

Vastavuoroisesti saamme paremman kaupunki-ilman, meluttomamman kaupunkikuvan, vähemmän päästöjä sekä enemmän kulkutilaa jakeluautoille, polkupyöräilijöille ja jalankulkijoille kuten hälytysajoneuvoille. Liikenneturvallisuus parantuu myös merkittävästi ruuhkien ja kiristyneen "kiire jo on" - mentaliteetin vähentymisen vuoksi.

Julkiset kulkuneuvot ja -välineet käyttävät kaasua, sähköä ja (ehkä) biopolttoaineita. Vähentynyt yksityisautoilu kaupungeissa vähentää myös henkilöautojen kulutusta, koska lyhyet paljon kuluttavat kaupunkiajot jäävät minimiin - jää enemmän polttoainetta pitkiin kesämökki- ja mummolareissuihin - maanteillähän auto kuluttaa vähemmän kuin kaupungeissa.

Kaupungeissa on tunnetusti pula tonttimaasta. Vähentyvä yksityisautoilu ja lopulta sen kokonaan kieltäminen vapauttaa runsaasti uutta rakennus-, puisto- ja ympäristömaata muuhun käyttöön ihmisten omaehtoisen liikkumisen ehdoilla. On laskettu, että mm. Saksan länsiosassa asfaltti- ja kestopäällysteet ottavat koko alueen pinta-alasta jo kuusi prosenttia - kaikki tuo on poissa luonnon omasta kiertokulusta ja vihertuotannosta.

Jokainen kunta ja kaupunki lähtee luonnollisesti omista tarpeistaan ja vastuistaan - kaikki eivät ehkä tarvitse näin radikaaleja toimia pelastaakseen omaa mikroympäristöänsä ja kansalaistensa mielenrauhaa.

Säädetään julkinen liikenne ilmaiseksi, asetetaan tietullit ja nostetaan kuntien veroäyriä yhdellä prosentilla ja vastineeksi kuntalaiset saavat tiheät ja riittävästi kaikkialle ulottuvat julkisen liikenteen vuorot ja aikataulut. Samalla nostetaan käytön lisääntymisen vuoksi julkisen liikenteen kulkuvälineiden tuotekehitys sille tasolle, että niiden ympäristökuormitus puolittuu uusien innovaatioiden myötä.

Parhaaksi lahjaksi ihmiset saavat enemmän osallistumista ja vuorovaikutusta toisistansa, koska vieruspenkille voi istahtaa juuri se oikea kauan etsitty ja odotettu kumppani - joka tuo uutta elämänintoa käyttämään myös omia jalkojaan kohentamaan kuntoa.

Ilkka Luoma

............................

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti yllä olevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2007)

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/5837547 ---

Teksti
Paikallisjunat ovat huomisen joukkoliikennevälineitä ylivoimaisen hyötysuhteen, paikallissaasteettomuuden ja tarkkojen aikataulujen vuoksi. Suuret kaupungit voivat kompensoida VR:ää kustannuksissa, kun nämäkin kulkuvälineet lähiliikenteessä asetetaan ilmaisiksi kaikelle kansalle.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/5837616 ---

Teksti
Miltei kaikissa kaupungeissa on lähiliikennettä linja-autoilla. Nämä asetetaan ilmaisiksi, jotta yksityisautoilu vähentyy oleellisesti. Ilmainen joukkoliikenne on yhteiskunnalle ja ympäristölle edullisempaa kuin holtittomasti kasvava yksityisautoilu ruuhkaisissa keskustoissa.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/5837685 ---

Teksti
Pääkapunkiseudulla Helsinki, Vantaa ja Espoo rakennetaan huomattavasti lisää metrolinjoja, jotta saadaan yksityisautoilua vähennettyä reippaasti. Metro on myös käyttäjilleen ilmainen kuin myös raitiovaunut. Kunnat voivat nostaa kunnallisveroa yhdellä prosentilla sekä asettaa tietullit keskustoihin, joilla osaksi kustannetaan ilmaista joukkoliikennettä.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/5837747 ---

Teksti
Joukkoliikenne on kuin tuubi, jonne saadaan siirtometriä kohden ylivoimainen määrä matkustajia. Joukkoliikenne voi hoitaa tehokkaasti miltei kaikkien ihmisten liikkumisen tarpeet lyhyillä matkoilla yhdistettynä jalankulkuun ja pyöräilyyn. Hyvällä käyttösuhteella voidaan järkevästi lisätä vuoroja tyydyttämään tiheääkin linjatarvetta. Täysi bussi on tulevaisuuspassi ympäristölle.

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/5859990 ---

Teksti
Espoon Leppävaarassa kohtaa niin rautatie- kuin linja-autokuljetus. Ostoskeskus Sello on solmukohta, jossa tehokkaasti ihmisvirroilta otetaan ostovoimaa busineksen kautta jaettavaksi eteenpäin. Joukkoliikenne syöttää kuluttajia kuin karjaa viheriäille kulutuksen laitumille.
...

Sent:
Cc: [email protected] ; [email protected] ; [email protected] ; [email protected] ; [email protected] ; [email protected]
Sent: Monday, November 12, 2007 5:38 PM
Subject: MIELIPIDE: Paljon puhetta, vähän tekoja - julkinen joukkoliikenne ilmaiseksi kaikille

Vieras

Koko ruuhkamaksukeskustelu on ennenaikainen, ei Helsingissä mitään todellisia liikenneruuhkia vielä ole (selvityksenkin mukaan vasta vuonna 2017 JOS autojen määrää jatkaa kasvuaan samaan tahtiin, mikä on tietenkin pelkkä oletus, jossa ei huomioida esim. lamaa millään tavalla).

Ehdoton ei ruuhkamaksuille tässä vaiheessa, jos liikennetilanne esim. kymmenen vuoden päästä on kunnolla pahentunut niin asia voidaan ottaa uuteen harkintaan.

TSV

"Ruuhkamaksujen tarkoituksena ei ole poistaa yksityisautoilua eikä kerätä rahaa kunnalle tai valtiolle. Tavoitteena on vähentää ruuhka-aikojen tungosta ja saada liikenne vetämään, Suvanto jatkaa."

Tämä on puhdas valhe! Suvanto puhuu täyttä potaskaa!!

Ideassa, että käyttäjä maksaa tiestä ei ole mitään vikaa, mutta kysyn nyt miksi me PK-seudulla asuvat maksamme jonkun perähikiän tielaajennus työn, kun siellä ajaa joku 6 autoa tunnissa?

Seutulippu maksaa 3,6e per suunta eli 7,2e per päivä.

Lontoota on edes turha verrata sen julkisenliikenteen ollen täysin erilainen.

Sitten kysymys mitä tämä kaikki maksaa? Järjestelmät eivät ole halpoja, miten tuloja seurataan? Onko projektin tarkoitus tehdä voittoa? TUTKIKAA JOURNALISTIT.

Jos ruuhkia tulee liikaa on rationaalista, että osa siirtyy käyttämään julkisia.

stadin kundi

Asun itse Vironniemellä, mutta käytän autoani vain pitempiin matkoihin Helsingin ulkopuolelle. Paikallisliikenteeseen käytän lähes aina matkakorttiani, josta maksan vuosimaksun, jonka ansiosta hinta/matka on halpa. Pääkaupunkiseudulla on erittäin hyvin toimiva julkinen liikenne, jota soisi myös muualta pääkaupunkiseudulta Helsinkiin tulevien käyttävän.

Oikea vaihtoehto on ruuhkamaksu autolla Helsinkiin keskustaan tuleville autoilijoille. On melkoista tuhlausta aiheuttaa ruuhkia tänne töihin ja lähteä töistä autoilla, joissa useimmiten on vain ajaja yksin.

Jouni J Särkijärvi

Kaikki ruuhkamaksujärjestelmät ovat kalliita. Niistä ei välttämättä jää yhtään nettotuottoa. Sen sijaan pysäköintipolitiikka Helsingin niemellä voitaisiin muuttaa siten, että sama liikenteen vähennys saataisiin aikaan ilman investointeja:
- poistetaan maksuttomat koko päivän pysäköintipaikat (etenkin Kisahallin ja Stadionin vierestä sekä Ehrenströmintieltä ja Merisatamasta)
- nostetaan pysäköinnin hintaa
- lisätään pysäköinninvalvontaa niin pitkälti kuin sillä saadaan tuloa enemmän kuin kustannuksia
- lopetetaan uusien pysäköintilaitosten rakentaminen (miksi niitä rakennetaan, jos ei haluta kenenkään ajavan niihin?)
Työsuhdeautot ovat käyttäjilleen edullisempia kuin verotusarvoa vastaavan rahan nostaminen palkkana. Verotusta tulisi muuttaa siten, että verotus vastaisi työnantajalle edusta syntyviä kustannuksia. Tällöin säästäväisten työntekijöiden kannattaisi ajaa omalla autollaan ja nykyistä vähemmän.