Faktakulma
Korkeasti koulutettujen työttömien lukumäärä nousi heinäkuussa 2010 uuteen kaikkien aikojen ennätykseen jokaisella kolmella koulutusasteella:
- työttömiä tutkijakoulutuksen suorittaneita 988 henkilöä
- työttömiä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita 16 894
- työttömiä alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita 17 867.
Lähde: Akava / työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot. Luvuissa ei ole mukana lomautettuja.
Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on yltänyt uusiin ennätyksiin heinäkuussa, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastoista Akavan mukaan.
Työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu Akavasta kertoo Uudelle Suomelle, että kaikkien aikojen ennätykset paukkuivat heinäkuussa kaikilla kolmella Akavan koulutusasteella (katso faktalaatikko).
Taulu kertoo myös, että 20 akavalaisesta koulutusalasta kaikilla paitsi agronomeilla työttömien määrä on tällä hetkellä kasvussa.
- Tämä on poikkeuksellinen tilanne, että tämä työttömyyden kasvu on näin laajalla rintamalla, Taulu arvioi.
Akavalaisista ryhmistä työttömien lukumäärä kasvaa nyt eniten diplomi-insinöörien keskuudessa. Siihen on selvä syynsäkin:
- Heinäkuussa tutkinnonuudistuksen siirtymäaika päättyi, minkä takia valmistuneita diplomi-insinöörejä tuli ryöppynä. Tämä varmasti vaikuttaa, Taulu sanoo.
Taulu kertoo kuulleensa, että joistain oppilaitoksista on heinäkuussa valmistunut moninkertaisesti insinöörejä verrattuna normaaliin koko vuoden lukuun.
Toisaalta teknis-taloudellinen ala on Taulun mukaan juuri se, jolla työttömyyden kasvu on yleisimminkin poikkeuksellisen voimakasta.
- Taantuma, joka lähti ulkomaankaupan tyrehtymisestä, on siihen suurena syynä. Insinöörien, diplomi-insinöörien ja kauppatieteilijöiden työtilanteeseen se on vaikuttanut.
”Ei enää työpaikan tae”
Taulu kertoo, että alemmin koulutetuilla aloilla työttömyys on viime aikoina laskenut, kun taas korkeasti koulutettujen työttömien lukumäärä on noussut. Syynä on ollut se, että korkeakouluista on valmistunut liikaa ihmisiä työmarkkinoille.
- Korkeasti koulutettujen työttömyysaste on lähentynyt matalammin koulutettuja, eli se suhteellinen etu joka on saatu, on pienentynyt, Taulu kertoo.
Kannattaako sitten enää opiskella?
- Kyllä opiskelu kannattaa edelleen, mutta enää korkeakoulututkinto ei ole mikään varman työpaikan tae. Pitää myös valmistautua siihen, ettei heti saa koulutustaan vastaavaa työtä. Lisäksi pitää harkita tarkemmin, mille alalle suuntautuu.
Insinööriksi kannattaa silti lukea
Mitä nyt kannattaisi sitten opiskella, jos haluaisi varman työpaikan?
Taulun mukaan lääkäri ja hammaslääkäri ovat ammatteja, joilla työttömyys ei juurikaan nouse. Hän suosittelisi myös ylipäänsä hoitoalaa.
- Ja kyllä diplomi-insinööriksi on yleensä kannattanut kouluttautua.
Näin siis siitä huolimatta, että tällä hetkellä diplomi-insinööreillä on vaikeaa. Taulu kuitenkin katsoo, että pitkällä tähtäimellä heille riittänee Suomessa töitä.
Työttömyystilanne on Taulun mukaan tällä hetkellä ”kiikun kaakun”. Voimakasta työttömyyden vähentymistä ei hänen mielestään ole odotettavissa, koska edellytyksiä äkilliselle talouskasvulle ei ole.
Faktakulma
Korkeasti koulutettujen työttömien lukumäärä nousi heinäkuussa 2010 uuteen kaikkien aikojen ennätykseen jokaisella kolmella koulutusasteella:
- työttömiä tutkijakoulutuksen suorittaneita 988 henkilöä
- työttömiä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita 16 894
- työttömiä alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita 17 867.
Lähde: Akava / työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot. Luvuissa ei ole mukana lomautettuja.
Kommentit
Työnteko on turhaa
Ei tarvitse kuin ostaa asunto lainarahalla, kyllä hallituksemme saa sen hinnan tuplattua vuosittain.
Siitä vaan siivoamaan
Ei muuta kuin DI:t ja maisterit luuta käteen ja töitä oppimaan. Ei se titteli mikään este tai syy ole työstä pakoiluun. Vessan siivoamisesta on hyvä aloittaa tutustuminen LVI-alaan ja kierrätykseen.
Suomi on täynnä laiskoja akateemisia työttömiä, joille ei työ maistu.
Jaa että mitä
Älkääs nyt taas valittako tällaisen hallituksen "Kepu, RKP.Vihreät jne. olette itse viime vaaleissa hallitukseen valinneet, nauttikaa, nauttikaa, olostanne !
Vessan siivoamisella
pääseekin useimpia DI:tä ja maistereita paremmille ansioille.
Ulkomaille sitten
Luulis Suomalaisen koulutuksen olevan huipputasoa?
Ei löydy
Siivoushommiakaan työttömille. Näin se vaan on.
Agronomeilla riittää puuhaa
" kaikilla paitsi agronomeilla työttömien määrä on tällä hetkellä kasvussa"
Näilläkin on omat huolensa: mihin saa maataloustukimiljardit lapioitua eli haravoitua piiloon ja omien taskuihin. Homma se on sekin.
Suomi on hieno jäinen agronomien luvattu maa. Peruselintarvikkeiden tuotantohan maan pitää hi-tec kahinoissa mukana. Kyllä peruna ja vehnänjyvä prosessorit aina Suomessa päihittää. Sieltä se raha tulee, vehnäsestä.
Anteeksi
Jenni Tamminen ja Huusko, mutta nyt on pakko kommentoida omilla huomiolla, näin insinöörit työllsityvät
http://haapavaara.wordpress.com/2010/08/12/koulutus-kannattaa/
Ja näin saadaan harjoittelijat hoitamaan tehokkaasti liiketaloutta
http://haapavaara.wordpress.com/2010/08/24/koulutus-kannattaa-osa-2-kamp...
Missähän niitä palkallisia töitä? Vaikka KunniaTohtori hienosti sanoi, että siivoamaan. Mutta ei kuule pääse maisterit ja ingenjöörit siivoamaan. Hehän voivat olla teollisuusvakoojia, he osaavat lukea ja kirjoittaa.
ilman insnööriä meillä ei olisi edes kummisaappaita jalassa
kiitämme siitä ensin jumalaa ja sitten insinöörejä
Aivan, mutta
kiitämme siitä ensin insinöörejä, sitten joulupukkia, ja lopuksi, jos vielä kiitosmieltä riittää, jumalaa ja suurta spaghettihirviötä.
Kouluttakaan insinööreistä yrittäjiä!
heillä on luovaa hulluutta kunhan yrittämisen salat heille kerrotaan! Suomi nousuun! Siihen me uskomme! Äly voittaa.
Nokian tarpeisiin kolutetut inssit
ei osaa muuta kuin matkapuhelintekniikkaa. Siitä ei tunnu olevan pula missään päin maailmaa. Paitsi Nokialla...
Rakennusmestareista ja -insinööreistä on nyt pula. Mutta jos nykyiset elektroniikkkainssit nyt joukolla erikoistuvat raksahommiin, parin kolmen vuoden päästä niistäkin on ylitarjontaa, mutta elektroniikkaosaajista taas pula. Koko koulutussuunnittelu tuntuu olevat tai olleen täysin tolkutonta. Ennustaminen, ainakin tulevan, on vaikeaa muttei mahdotonta.
Tuotto odotukset?
Pörssiyritysten tuotto-odotuksista on tainnut syntyä jonkilainen normi, joka tekee muunlaisen yrittämisen monen mielessä kannattamattomaksi? (Jos ei tuoto-odotuksista ole "sudenkuopaksi" , syntyy sellainen aloittavan yrittäjän ympärivuorokautisista ja lomattomista työpäivistä tai odotuksita päästä suoraan "pomon virkaan"?) Tuottavia "laitoksien" toimintoja ajetaan alas markkinoilla olevan kovan pudotuskilpailun ja ylitarjonnan vuoksi. Aivan kuin ei haluttaisikaan olla parhaita ja jäädä kilpailutilanteessa "henkiin"? (Kuinkahan moni saisikaan tällä asenteella lopettaa mm autojen valmistuksen?) Jos ongelma ei ole asenteessa tai uskossa on ongelma puutteellisessa osaamisessa tiedon soveltamisessa?
Ennustamisen vaikeus
Juuri näillä neljännensvuosikatsauksilla määritellään talouden tilaa. Ilman konkreettisia tunnuslukuja tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Pörssiyhtiöiden on annettava totuudenmukaiset tiedot, koska valheella on lyhyet jäljet ja karmeat seuraukset.
ILOa elämään
Kyllä Suomi elpyy, kunhan ILOsanoma saavuttaa Intian ja Kiinan ja he hinnoittelevat itsensä ''pihalle''.
Ei muuta kuin rauhassa odottelemaan ''elpymistä'' ja ILOsanoman maailmanvalloitusta.
Antaa hölmöläisten tehdä työtä pilkkahinnalla.
työvoimapula vs rahapula
Se on niin yksinkertaista. Jos ei tule toista tulee toinen.
Yritykset
Tämä johtuu ainoastaan siitä että Suomessa ei ole tarpeeksi kasvuyrittäjyyttä eikä ylipäänsä työllistäviä yrityksiä. Ei ole montaa yritystä, joka olisi kasvuvauhdissa vaikka globaalit markkinat juoksee hurjaa tahtia. Ei kannata jäädä Nokian mukana taantumaan. Joka ikinen insinööri voi (ja pitäisi) työllistää itsensä ryhtymällä yrittäjäksi, varsinkin ohjelmistoalalla. Globaaleilla markkinoilla on jokaiselle töitä niin paljon kuin ehtii tekemään.
Työvoimapula
Suomessa ei ole työvoimapulaa, eikä sitä ihan heti ole odotettavissakaan.
Suomen hallitus (EK:n toimeksiannosta) työskentelee sen puolesta, että työmarkkinoille saadaan lisää väkeä. Mitä enemmän koulutetaan työttömäksi, sitä halvemmalla valmistuneet ovat valmiita tekemään töitä. Pyritään luomaan kunnolliset ostajan markkinat. Siksi tarvitaan myös halpaa työvoimaa EU:n ulkopuolisista maista. Mieluummin Indonesiasta ja Filippiineiltä, josta tulevat ihmiset ovat välittäjien tiukassa narussa, eivätkä rettelöi työehdoista tai vaadi kunnollista palkkaa.
olen samaa mieltä
Juuri tästä on kysymys hienoa että olet nähnyt asian. Kun ollaan päästy mainitsemaasi tilanteeseen voidaan alkaa kiristämään työttömyysetuja ja kas, onkin pakko mennä töihin nälkäpalkalla. Olen pitkään jo ihmetellyt mitä tämä "AMK-verkosto joka kylään ja kaupunkiin" -touhu tarkoittaa. Ratkaisu on todellakin työpaikoissa eikä opiskelupaikoissa. Kymmeniä tuhansia ulkolaisia koulutetaan ilmaiseksi suomalaisten veronmaksajien laskuun välittämättä kustannuksista, kuinka kauan? Ja kuinka kauan tällaista koulu-byrokratia-TE-keskus-kortisto piirileikkiä pidetään yllä niin ettei suurin osa ihmisistä tajua mihin ollaan menossa?
Velvollisuus kutsuu
Jokaisen korkeakoulutuksen saaneen velvollisuutena on työllistää muita sen sijaan, että naristaan työttömyyskortistossa suoraan koulun penkiltä ilman työkokemusta. Jokainen yritys on käynnistynyt askel askeleelta - ei ole mitään oikotietä, perintöjä lukuunottamatta, päästä vihreälle oksalle. Tänään voit saada vain satasen kuussa ja ensi vuonna olet jo kymppitonnin yrittäjä.
Hei, ja perustakaa te norsunluutornilaiset tähän maahan edes jonkinasteinen riskirahoitusjärjestelmä alkaville yrityksille. Finnverat ja co. eivät ole senkaltaisesta nappikaupasta kiinnostuneita eivätkä pankit selviä edes normaaleista rahoituksistaan yrittäjille. Starttirahajärjestelmä on vain kissankuonon pesua ja sillä harhautetaan desperadoja ja kaunistellaan työttömyystilastoja ilman kantavuutta - ensimmäiset viisi vuotta ovat ne kriittisemmät, eivät ne ensimmäiset puolitoista.
Höpö höpö
Ei Suomessa mitään insinöörityöttömyyttä ole, vaan insinööripula. Todellinen työmarkkinoiden asiantuntija, ministeri Astrid Thors, sanoo <a href="http://www.pohjolansanomat.fi/cs/Satellite/PS-Uutiset/1194650043388/arti... Sanomien haastattelussa</a>:
– Pohjoismaissa on työvoimaa ja osaamista, joka on rekrytoitavissa ensin, maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thors lausui Pohjoiskalottikonferenssissa Ylläksellä ja tarkoitti maahanmuuttajia.
– Pula ei ole vain insinööreistä vaan myös kädentaitajista, Thors tietää.
Pihalla kuin lintulauta
ja me veroista maksetaan noin avuttomalle ja kädettömälle palkkaa?
Ekonomimerkonomi
Insinööriksi kannattaa lukea koska diplomi-insinööreillä on nyt vaikeaa? Diplomi-insinööriä ei lyhennetä insinööriksi vaan DI:ksi, jos haluaa (välttää tautofoniaa).
Onko ristiriita jo siinä, että DI osaa tehdä koneen jota hän ei
kuitenkaan osaisi verstaalla käyttää?
Tieto vs. käytäntö
Eihän se DI suunnittele jotain konetta itsensä käytettäväksi. Kyllä hän osaa sen suunnitella ja tietää, miten sitä käytetään. Ei hän välttämättä osaa sitä valmistaa. Mutta siihen onkin koulutettu toiset äijät/naiset.
Kuka
p....le se suunnittelee suomalaista koulutuspolitiikkaa? Välillä puuttuu lääkäreitä&hammaslääkäreitä (niin kuin juuri nyt).
Tässä tekniikan osaajien tapauksessa joku nuija jossain ministeriössä on päättänyt vuonna X, että meillä ei ole tarpeeksi insinöörejä. Sitten kun nämä tekniikan ihmelapset valmistuvat vuonna Y, niin heitä on liikaa.
Teknisen alan työttömyydessä suomalainen yritysmaailma kusee omaan housuunsa. Firmassa pitää olla aina näitä "untuvikkoja" opettelemassa hommia, vanhemman ja kokeneemman työntekijän opissa ja ohjauksessa. Kas niin säilyy ja jatkuu osaaminen ilman katkoksia!
Koska insAMK tai DI ei"valmistuttuaan" tuota firmalle 1-2 vuoteen yhtään mitään, niin siinäpä valtiolle oiva keino tukea nuorten työllisyyttä.
Yrittämistä
Tarvitaan muutama hyvä tyyppi ja palanen luovaa hulluutta ja sen jälkeen perustamaan osuuskuntia. Niitä voisi perustaa monelle alalle kilpailemaan valtionyhtiöiden kanssa. Sitten vaan jäisi mielenkiinnolla seurailemaan mitä tapahtuu. Se myös selvittää, kuinka paljon puheissa on ilmaa. Osuuskuntia ei pidä ollenkaan kytkeä ketjuun kela,sossu,työkkäri, eikä osuuskunnan perustamiseen ottaa lainaa miltään valtion putiikilta.
Viime lamassa kun ihmisiä kehoitettiin tekemään näin, niin yksi valtion lainanantaja NAUROI meidät ulos. Tämä osoittaa niin halveksivaa asennetta kun olla voi ja siitä maksetaan nyt kallista hintaa. Samoja virheitä ei kannata toistaa, vaan aloittaa keräämällä ihmiset ryhmiksi ja organisoitumalla itse.
Pelastuslaitos näyttää nyt tietä perustamalla omia ryhmi. Hatun noston arvoista toimintaa. Rakennemuutosta on silti syytä jatkaa, vaikka ryhmiä syntyisikin.
Osuuskuntia ei tunneta
Pieniä osuuskuntia ei oteta tosissaan missään instanssissa. Ne on leimattu kroonikkotyöttömien puuhakerhoiksi. Vain tiiviisti puoluesidonnaiset isot osuuskunnat kuten Valio katsotaan oikeiksi liikelaitoksiksi.
Esimerkkisi muutaman tyypin osaamisosuukunnasta loisi satavarmasti työpaikkoja. Kaikki kuitenkin tarvitsevat toimeentulon ja sosiaaliturvan. Täytyy jostain löytyä tervettä järkeä, mikä johtaisi toimeentulon turvaamiseen ensimmäisten parin vuoden aikana. Monia asioita voitaisiin hoitaa osuuskuntien toimesta tehokkaasti ja osaavasti. Esimerkkinä rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, korjausrakentaminen, siivous, eläinsuojeluvalvonta jne..
Myös olemassolevien osuuskuntien mahdollisuus työllistää uusia osaajia on hyljeksitty vaihtoehto. Uuden henkilön palkaaminen on iso investointi. Pienellä organisaatiolla kynnys on korkea. Tähän kohtaan sopii joustava tuki.
Takuut
Olen "hanarin" kanssa samaa mieltä. Juuri noille mainituille aloille voidaan hyvin perustaa osuuskuntia. On vielä paljon muitakin aloja, joilla osuuskunnat voisivat toimia joustavammin kuin valtion/kuntien jäykät "taistelu" organisaatiot, joissa itse työnteon tarkoitus häviää ja palkanmaksu on itseisarvo. Toki se on tärkeä osuuskunnissakin, mutta se voitaisiin järkeistää jollekin toimivalle tasolle.
Insinööreillä voisi olla paljon annettavaa kaikkiin osuuskuntiin. Osauuskunnat auttaisivat toinen toisiaan ilman, että valtiota/kuntia huudetaan apuun. Elämän ottaminen omiin käsiin tuo myös henkisiä arvoja ja edesauttaa byrokratian purkua.
Eikä mitään kannata aloittaa, ellei alkuinvestointien takuut ole kunnossa. Toisaalta takuiden ottoon ei kannata jäädä makaamaan, koska niin mikään yritys ei toimi. Ai niin paitsi tietysti valtion/kuntien yritykset toimivat, juuri näin, otetaan tuet ja vedetään sen jälkeen lonkkaa.
Erityisosaamista keskuksista
Yksi este maaseutuyritysten kehittymiseen on erityisosaamisen puute. Tuon tuostakin tarvitaan erityisosaamista, insinööritietoa, hankkeiden toteuttamiseen. Erilaiset osuuskunnat voisivat toimia tällaisen palvelun tuottajina ja välittäjinä.
TÖITÄ SYMBIOOTTISEN ENERGIANTUOTANNON PARISSA !!!
Koska maapallolla on siirryttävä, jokatapauksessa symbioottiseen energiantuotantoon ja Suomessa on teknistä tietämystä asiaan ja vapailla markkinoilla olevia insinöörejä, on tilanne otollinen !!
Vuorovesivoimalla sähköä ja siitä happea sekä vetyä, merivedestä valmistamalla; Vaikka Afrikassa tai Etelä-Amerikassa, niin kyllä töitä riittää.
Järjestelmä on saanut erittäin hyvän vastaanoton, ministeriöiden ja asiantuntijoiden parissa ympäri länsimaiden, uskomme kyllä myös Aasian mahtivaltioiden osallistuvan tähän globaaliin projektiin.
TAIVAS ORGANISAATIOT, lain, luomakunnan ja intersubjektiivisen edun valvoja.
Ilkka V T Juutilainen - Juudaan Kuningas
Jk. Asiasta voi olla allekirjoittaneeseen yhteydessä !
Akavan lukemat
Huijauksen makua tässä artikkelissa, mutta mielenkiintoista on havaita tämä lynkkausmieliala palstalla. Jos DI-koulutettuja laitetaan siivoamaan, maailma nauraa tälle "maailman parhaalle maalle", jossa on "paras koulutus". Paradoksaalista olisi se, että Suomi kouluttaisi siivoojansa korkeakouluissa, vai mitä?
Tosin, jos menee Akavan sivuille, sieltä näkyvät luvut, jotka työttömyyteen liittyen kertovat toisen totuuden. Akavan mukan eniten työttömiä työnhakijoita oli insinööreissä (AMK), ei DI:eissä. Seuraava on tradenomi, jne.
Tässä Akavan sivuilta työttömien osuudet koulutusasteen mukaan heinäkuussa 2010.
45.3 % keskiaste (ammattikoulu, lukio: perushoitaja, kodinhoitaja, keittäjä, jne.)
33.0 % perusaste (peruskoulu)
8.0 % alin korkea-aste (opistot: teknikot, sairaanhoitaja, merkonomi, jne.)
6.8 % alempi korkeakouluaste (yliopisto & AMK: LuK, HuK, AMK-insinööri, jne.)
6.4 % ylempi korkeakouluaste (yliopisto: FM, DI, ylempi oikeustutkinto, jne.)
0.1 % lisensiaatit (yliopisto: tutkijat)
0.2 % tohtorit (yliopisto: tutkijat)
100% ei tule ihan täyteen, mutta kunhan on sinne päin. Mikä tämä juttu nyt oikein olikaan?