- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Arkistokuvassa Helsingin yliopisto. Pitäisikö kandidaatin tutkintoa vahvistaa maisterin tutkinnon kustannuksella?
Ministeri Antti Tanskasen vetämä kasvutyöryhmä esitteli tänään loppuraporttinsa pääministeri Mari Kiviniemelle (kesk.). Työryhmä ehdottaa yliopistoissa kandidaatin tutkinnon vahvistamista siten, että sen suoritettuaan opiskelijan olisi haettava uudelleen opiskelemaan maisterin tutkintoa varten.
Työryhmä esittää, että joillain opintoaloilla tulisi harkita tällaista uutta mallia, jossa opiskelijat saavat opinto-oikeuden ensin vain kandidaatin tutkintoon.
- Samalla kandidaatin tutkinnon hyväksymistä riittäväksi pätevyydeksi työmarkkinoilla on edistettävä, työryhmä toteaa raportissaan.
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL suhtautuu työryhmän esitykseen epäillen. SYL:n mielestä uusi koulutusmalli ”käynnistäisi merkittävän määrän sellaisia prosesseja, joiden vaikutusta ei ainakaan loppuraportissa ole arvioitu”.
- Harkitsematon siirtyminen pelkän kandidaatin tutkinnon myöntämiseen yliopistoissa voisi johtaa hankalaan ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojen sekoittumiseen ja jopa koulutustason alentumiseen, sanoo SYL kannanotossaan.
- Useilla tahoilla tuntuu nyt olevan sellainen ajatus, että maisterin tutkinto ei enää olisi tarpeellinen. Voidaan kysyä, mihin duaalimallia tarvittaisiin, mikäli sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen ykköstavoitteena olisi alempien korkeakoulututkintojen tuottaminen, sanoo SYL:n puheenjohtaja Matti Parpala.
Työryhmä perustelee ehdotuksiaan tarpeilla nopeuttaa opintoja sekä lisätä kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta.
Työryhmä on myös sitä mieltä, että ammattikorkeakouluja on Suomessa liian monella paikkakunnalla. Oppilaitosten määrää pitäisi raportin mukaan vähentää, ja samalla ammattikorkeakoulujen pitäisi pyrkiä erikoistumaan nykyistä enemmän.
Pitäisikö kandidaatin tutkinnosta tehdä ensisijainen tutkinto yliopistoissa työryhmän ehdottaman mallin mukaisesti? Ota kantaa US-kyselyssä.
Kommentit
Toi on ihan yleinen malli
Toi on ihan yleinen malli maailmalla ja paljon toimivampi kuin tämä meikäläinen. Meikäläisessa maisterin tutkinnossa on paljon täysin turhaa. Ja lisäksi se maisteriosuus ei ole edes järin vaativa, ainoastaan aikaa vievä. No, on siinä gradu, johon täytyy nähdä vaivaa, mutta käytännössä toikin on täyttä ajan haaskausta useimmille tutkintoa suorittaville. Maistereista koitetaan kouluttaa tutkijoita vaikka ani harvasta heistä tulee semmoisia.
Esim USA:ssa toimitaan juuri
Esim USA:ssa toimitaan juuri näin; Bachelor on käytännössä "perustutkinto". Ja se on se joka vaaditaan useimpiin töihin. Atlantin sillä puolen ei ole suurta merkitystä enää sillä onko Master, koska on tärkeämpää se mitä pystyy työnantajalle tuottamaan kuin miltä näytät papereilla. Tärkeintä on, että on perustutkinto osoituksena alalle vaadittavista perusosaamisesta ja siitä, että olet kykenevä käsitteelliseen ajatteluun ja oppimaan uusia asioita.
Kilpailukyvyn säilyttämiseksi meilläkin olisi siirryttävä tuohon suuntaan. Työuran suurin oppiminen loppujen lopuksi tapahtuu "sorvin äärellä". Akateeminen tutkijan ura on erikseen.
Maistereita on tässä maassa satoja tuhansia, mutta kuinka moni heistä on "huipulla"? Ja maisteri, käsi sydämelle, kuinka paljon opintojen 120ov ja 160/180ov välissä puuttuminen olisi vaikuttanut tietotaidollisesti työssä menestymiseen.
Kandi ja kandi
Käytännössä AMK:t tuottavat kandeja, vaikka niin ei saa sanoa. Joten kyllä kandi on yleinen tutkinto työelämässä Suomessakin. Jonkin verran AMK-tutkintoja on syytä tarkentaa, jotta ne vastaavat sekä työelämän että jatkokoulutuksen tarpeita.
Jos tutkintouudistuksessa päädytään siihen, että suuri osa koulutetaan kandeiksi ja vain jonkin verran huippua maistereiksi, tarkoittaa se täydellistä valtionhallinnon vaatimusten uudistusta. Nyt vaaditaan monin paikoin "ylempi korkeakoulututkinto" ihan perus suunnittelijaltakin. Eli kyse ei ole pelkästään tutkinnonuudistuksesta.
Kandit rulaa
Esimerkiksi EU:n kaikkein korkeimpiinkin virkoihin riittää kandin paperit. Työkokemusta tarvitaan vuosi enemmän kuin maisterilla. Käytännössä toki useimmat ovat suorittaneet jatkotutkinnon tai pari, mutta myös töissä voi pätevöityä.
Byrokratiaa ja paperinpyörittelyä lisää
Ihan mielenkiinnosta vaan, että mitähän ratkaistaisi sillä että pakotettaisi hakemaan uudestaan opiskelemaan, eritoten jos pyrkii jatkamaan opiskeluja samassa paikassa?
Ainakin sen, että
Ainakin sen, että jatkotutkinto-oikeuden saisi vain opinnoissaan hyvin pärjännyt. Eli juuri se aines, joka sopii esim tutkijan uralle. Heikoimmin menestyneet (tai motivoituneet) jäisivät oikeutetusti jatkotutkinnon ulkopuolelle. Hakukriteereissä voisi opintomenestyksen lisäksi olla opintojen kesto, jolloin mallissa olisi myös opetusministeriön kaipaamaa porkkanaa.
Mielenkiintoista, miten
Mielenkiintoista, miten tämäkin taas auttaa siinä, että ihmiset ylikouluttautuvat juurikin siitä syystä, että tutkinnon saatuaan ei ole töitä.
Kandin jälkeen on melko turvallista opintotuella elää seuraavat pari vuotta, jos ei töitä saa. Maisterin jälkeen ahkerampi tyyppi ehtii ottaa tuen piiriin jo toisen kanditutkinnon tai käyttää samaa kandia pohjana tuplamaisterille.
Motivoituneimmille ja tutkijaksi jääville ei muuten pelkkä maisteri riitä, vaan ilman erityisen hyviä projektitarjouksia on pakko jatkaa vielä tohtoriksi. Kuulostaa kummalta, että yksityisellä puolella riittäisi kandi ja tutkijana tohtori - välimuotona maisteria ei tarvittaisi ollenkaan?!
Voisihan sen maisterin tutkinnon säilyttää
kun esimerkiksi Jari Vilénin pro gradu-työhön ei tarvittu kuin parikymmentä arkkia omaa tekstiä ja muilta plagioitua suunnilleen saman verran.
Näin maisterina aukesi Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin pesti, Euroopan unionin perustuslakia valmistelleen tulevaisuuskonventin jäsenyys, eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajuus, ja suurlähettilään pesti Budapestiin.
Pienellä työllä suuriin saavutuksiin.
Vilén lienee jäävuorenhuippu, sillä kautta aikojen on ollut
mahdollista ostaa gradunsa toiselta köyhältä mutta lahjakkaalta kaverilta. Tunnen pari tapausta, jo eläkkeellä olevia menestyneitä kansalaisia, jotka ovat aikanaan ostaneet gradunsa, eivätkä ole koskaan sitä asiaa keltään pimittäneet. Naureskelevat.
Tanskasen idea
Tanskanen on täysi nilkki! Hän ei ole valmis sallimaan muille samaa kohtelua jonka itse sai opiskeluaikoinaan! Tyypillistä vallan riivaaman ketkun käytöstä!
kansainvälinen liikkuvuus?
"Työryhmä perustelee ehdotuksiaan ...sekä lisätä kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta."
Mitäs jos ensin laitettais pakkoruotsin tilalle pakkovieraskieli, niin saatettais edistää hieman sitä kansainvälistä kielitaitoa myös.
Yliopistojen on niin vaikea tunnustaa se tosiaasia, että ne
ovat täysin vieraantunut reaalimaailmasta ja yliopiston läpikäyneellä on vaikeuksia selvitä arjen todellisuudesta, työelämästä.