Pääministeri: 100 kuntaa Suomeen? – ”Perustelkaa”

sata kuntaa ja sata kansanedustajaa riittävät näin pieneen maahan -
varsinkin nyt kun valtaa on jaettu eu:lle .

sadan edustajan selvityksiä ja perusteluja päätöksilleen on kansalaisen helpompi seurata ja puuttua väärinkäytöksiin heti -

ettei tarvitse likapyykätä vuositolkulla niinkuin nyt valirahasotkijoiden
jäljiltä

kunnastaan! He pelkäävät peruspalvelujen katoavan. Järki sanoisi, että hallintoa karsitaan, mutta siinähän voi käydä juuri toisinpäin; herrat jatkaa porskuttamista mutta paikkakunnan terkkari pannaan lihoiksi.
Pääministerin pitäisi luoda uskoa kuntiin, että näin ei tule käymään ja luvata päänsä pantiksi! Siitä se lähtee

Kaikki kunnat voisi lopettaa ja byrokraatit laittaa pihalle. Peruspalvelut voi hoidattaa paljon tehokkaammin

Ajat ovat muuttuneet - muuttuuko Suomi?

usein kalliimmaksi. Se on hyvä esimerkki siitä, että lähidemokratia ei toimi eikä kansalaisia kuunnella heitä koskevissa asioissa.

Kaikella on taustansa. Maassamme oli aikoinaan yli 800 yksityistä puhelinyhdistystä ja osuuskuntaa. Kukin hoiti oman paikallisen verkkonsa ja oli liittynyt valtion posti- ja lennätinlaitoksen kaukoverkkoon. Nyt näitä paikallisia puhelinyhdistyksiä on vähemmän ja hyvin menee.

Kuntien lukumäärälläkin on oma historiansa. Ajan kanssa määrä on vähentynyt rutkasti. Monet asiat puoltavat nykyistä huomattavasti pienempää kuntamäärää. Kun määrää vähennetään fokuksen on oltava palvelujen varmistamisessa ja turhan hallinnon vähentämisessä.

On aivan järjetöntä syytää valtionosuuseuroja hallinnon pyörittämiseen, kun resursseja tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin sekä paikallisella että seudullisella tasolla.

Kukaan ei ole esittänyt "sadan kunnan mallia", niinkuin pääministeri nyt kirjoittaa. Katainen ja demaritkin ovat todenneet vain, että sadallakin kunnalla tultaisiin toimeen.

Pääministeriä (kesk) taitaa vaivata valtapolitiikan tuska. Merkittävä osa pienistä maalaiskunnista on nimittäin keskustaenemmistöisiä. Kuka nyt "vallasta" luopuisi. Kansalaisten hyvinvointikin saa jäädä vallanpitäjän jalkoihin.

Minulla on rkp:n johtamalle hallitukselle vielä mieluisampi ehdotus. Suomessa jatkossa yksi kunta, joka sitten pakkoliitetään Haaparantaan.

kuhan leikataan samalla byrokratiaa.

onko kunnan poliitikkojen määrä sidottu väkilukuun? Jos ei ole saa melkoisia säästöjä aikaan näillä kuntaliitoksilla erilaisissa palkkioissa. Ellei ole niin ei sitten ;)
Naurettavinta näissä yhdistämisissä on pykälä jonka mukaan 5 vuotta saa jatkaa tämänhetkisissä tehtävissään kunnan virkamies...siitä vaan viiden vuoden välein yksi uusi kunta liitokseen ja taas on 5 vuotta turvattu...huoh...

Jo löytyy kannattajia kuntaliitoksille.Joissakin liitoksissa on keinoteltu ja suoja-aika on venynyt 10 vuoteen.Käytännössä voidaan ottaa joka 5 vuosi yksi kunta lisää ja kaikkien suoja säilyy ikuisesti.

jossa asuu virallisesti noin 13 miljoonaa ihmistä (mutta todellisuudessa enemmän, ehkä jopa 35 miljoonaa), ja joka sellaisenaan voisi olla yksi maailman johtavista valtioista, on 23 ydinkeskustan kaupunginosaa (ku), joissa on oma hallinto. Näissä asuu noin 8 miljoonaa ihmistä. Niiden länsipuolella on 26 keskimäärin noin 200.000 asukkaan satelliitti tai teollisuuskaupunkia (shi), joissa kussakin on oma hallinto. Läntisimmässä osassa Tokiota on Nishitaman alue (gun), jossa on kolme kaupunkia (machi) ja yksi kylä (mura), ja joilla on yhteinen hallinto. Tokion eteläpuolella on nelja suurehkoa saarta, joissa on kaksi kaupunkia (machi) ja 7 kylää (mura). Kullakin saarella on oma hallinto.

Tokio mahtuisi Lohjan ja Mäntsälän väliselle alueelle Helsinki-Espoo-Vantaa keskustanaan, puoliympyrän muotoisena.

Suomalaiset mahtuisivat väljästi asumaan kehä III:n sisäpuolelle, joten Suomeen riittäisi hyvin yksi kaupunki.
Jos koko Suomi halutaan pitää asuttuna, kaupunkien pitäisi olla riittävän suuria, ainakin miljoonan asukkaan kaupunkeja. Nykyiset maakunnat voisivat muodostaa Suomen kaupungit, joissa nykyiset kaupungit ovat vain kaupungin osia.

Helsingin toimintaa tehostetaan pääministerimme Kivinimen viitoittamalla tiellä. Helsinki jaetaan kahteenkymmeneenviiteen (25) pieneen kuntaan, kussakin noin 20 000 asukasta.

Jokaiseen pikkukaupunkiin rakennetaan komea kaupungintalo ja valitaan tietysti talo täyteen tärkeitä herroja. Tottakai viereen rakennetaan oma sairaala ja palolaitos.

Enää ei tarvitse huolestua lakkautetaanko kaupunginosan ainoa koulu tai kirjasto, koska eihän kunnan ainoaa koulua/kirjastoa voi lakkauttaa. Ei tietenkään. Olisihan se outoa jos viereiseen kaupunkiin pitäisi kirjastoon mennä.

Ja kaikki tämä on mahdollista, koska tottakai jokainen pieni kunta saa samat valtionosuudet kuin muutkin Suomen pikkukunnat, jotain kolmanneksen kunnallisista menoistaan. Nykyinen kokonainen Helsinki maksaa vuosittain 300 miljoonaa euroa valtiolle päin valtionosuutta, se tekee 18 kunnallisveroäyristä peräti 4 veroäyriä. Melkein joka neljäs veroäyri kupataan Helsingiltä kiikutettavaksi pohjoiseen.

Mutta kohta se muuttuu kun Haaga, Kulosaari, Puotila, Vuosaari, Maunula, Pakila, Töölö, Kruununhaka jne eivät maksa valtionosuuksia muille kunnille vaan päinvastoin saavat niitä aivan kuin muutkin pikkukunnan Suomessa. Elämmehän tasavallassa, eikö totta.

"miten liitokset vaikuttaisivat palveluihin"

Kuntien määrän vähentämisen vaikutus palveluihin on positiivinen - kun ylimääräiset johtajat ja muut turhakkeet potkitaan pellolle ja palkataan suorittavaa porukkaa lisää.

Kuntaliitosten toteutuksessa on äärimmäisen tärkeää, että turhiksi jääville turhakkeille ei keksitä keinotekoisesti uusia vihreitä oksia, vaan annetaan kenkää.

Työttömistä ja nuorista koulutetaan ja palkataan tarpeellisia suoritustason henkilöitä tilalle.

Kunnallinen veroäyri on nousemassa jo 25 äyrin tuntumaan. Se on niin paljon, että valtion tuloveron poistaminen alkaa käydä väistämättömäksi. Mutta sitähän politiikkojen näyttää olevan kovin vaikea sulattaa.
Hallinnon ja palvelujen erottaminen olisi sopiva lähtökohta kuntien talouden tervehdyttämistä jatkettaessa. Mutta siinä tulee vastaan politiikkojen haluttomuus paljastaa, mihin verorahat joutuvat.
Kun mitään ei haluta muuttaa, niin ajankuluksi voidaan keskustella pelkästä kuntien lukumäärästä, joka tosin on alenemassa itsestäänkin. Sillä varojen puutteen takia kaikkinaiset tuet ovat käymässä riittämättömiksi.

vaikka pinta-ala on 1/9 0sa suomesta ja asukkaita n. 7,6 Miljoonaa.

Eli kuntien lukumäärä ei ole ongelma.
Ongelmana on toimimaton ja pöhöttynyt hallinto.

Se taas ratkeaa suoralla demokratialla. Suomen nykyinen hallintomalli on jo kyvyttömyytensä osoittanut.

Luettelepa muutama kuntaministeri Mari Kiviniemen tärkeimmistä aikaansaannoksista 3 vuoden ministerinpestin aikana.

Bonuspisteen saa, jos muistaa jonkun hänen lausuntonsa tai kannanottonsa näiden vuosien varrelta. Selvyyden vuoksi totean, että kannanotoksi eivät kelpaa lauseet "en halua ottaa asiaan vielä tässä vaiheessa kantaa" tai "asia pitää huolellisesti tutkia"

Mahtuisivat Linnan juhliinkin paremmin. Säästöä tulisi myös kun eduskunta-avustajien määrä puolittuisi. Mikä puolue ottaisin tämän vaaliohjelmaansa? Veret seisauttava vaalivoitto olisi lähellä.

Korkeintaan kyläpäällikköt nykyisiin kuntiin ja säästöä tulee sekä työttömiä herroja.

Voisi olla vaikka alue jossa on asukkaita yhteensä noin 25 - 40 000. Alueellisesti se voisi olla noin 60-80 km x 60-80km.
Työssäkäyntialue olisi selkeä keskustaajamineen jonne palvelut tulisi keskittää. Laitakyliin palvelut hoidettaisiin mahdollisimman paljon tietotekniikkaa soveltaen ja käyttäen.
joissakin asioissa alkuvaiheessa voisi olla ns monipalvelupiste josta saa apua ja ohejita kädestä pitäen, painopiste kuitenkin keksityksessä. Aluetta palvelisi vain yksi terveyskeskus. Tuleehan nytkin "sairaat" yleensä takseilla terveyskeskukseen. Useassa taauksessa matkoihin ei tuilisi pidennystä (vert nykyiset maalaiskunnat joissa laitakyliltä voi olla jopa 40 km palveluihin.kunna virkakoneistoa tulee keventää ja kaikkea byrokratiaa vähentää, ainakin menettelytapoja yksinkertaistaa.
Uskon että Suomessa pärjättäisiin jopa 50:llä kunnalla.

ja kuitenkin totuus on että suomessa ei ole kuin 118+åland peruspalvelukuntayhtymää. Eli vaikkei kunnat ole lain mukaan yhdistyneet, ovat ne näin käytännössä.

Toinen totuus on että ois säästettävä lähemmäs 10 mrd. Valtionosuuksiin tais, jos oikein muistan, mennä jonku 8mrd. Hyvin vaikeaa perustella tätä näinä aikoina. Eteenkin kun kunnat ovat osoittaneet että kykenevät yhteistyöhön säästömielessä.

Tärkeintä ois kuitenkin vapauttaa kunnat tuottamaan haluamiaan, eikä vain valtion määräämiä palveluja.

ja kuitenkin totuus on että suomessa ei ole kuin 118+åland peruspalvelukuntayhtymää. Eli vaikkei kunnat ole lain mukaan yhdistyneet, ovat ne näin käytännössä.

Toinen totuus on että ois säästettävä lähemmäs 10 mrd. Valtionosuuksiin tais, jos oikein muistan, mennä jonku 8mrd. Hyvin vaikeaa perustella tätä näinä aikoina. Eteenkin kun kunnat ovat osoittaneet että kykenevät yhteistyöhön säästömielessä.

Tärkeintä ois kuitenkin vapauttaa kunnat tuottamaan haluamiaan, eikä vain valtion määräämiä palveluja.