Uusi Suomi / Kotimaa Keskiviikko 8.2.12 Aseta US kotisivuksi

Tarja Halonen presidentin vallasta: Kekkonen vaikuttaa yhä

Tarja Halonen presidentin vallasta: Kekkonen vaikuttaa yhä
Julkaistu: 3.9.2010 15:43
Päivitetty: 3.9.2010 15:46
Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Kuva
Presidentti Halonen.
Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Presidentti Halonen.

Faktakulma

Urho Kaleva Kekkonen

–Syntyi 3. syyskuuta 1900 Pielavedellä, kuoli 31. elokuuta 1986 Helsingissä

–Tasavallan presidentti 1956–1981

–Viisinkertainen pääministeri ja kaksinkertainen ulkoministeri 1950-luvulla

–Aiemmin oikeusministerinä ja sisäministerinä

–Kansanedustaja 1936–1956

–Eduskunnan puhemies 1948–50

–Lakitieteen tohtori 1936

–Puoliso Sylvi Kekkonen (1900–1974)

–Kaksospojat Matti (1928–) ja Taneli (1928–1985)

–Tuottelias kirjoittaja: useita kirjoja, useita satoja kolumneja eri nimimerkeillä

(STT)

Presidentti Tarja Halonen kommentoi presidentin valtaoikeuksia tänään puheessaan Urho Kekkosen syntymän 110-vuotisseminaarissa.

Halonen toi näkyvästi esiin, mitä kansa tuntuu haluavan. Hän arvioi, että Urho Kaleva Kekkosen elämä vaikuttaa edelleen Suomessa.

Tällä hän näytti viittaavan siihen, että suuri yleisö kannattaa presidentin valtaoikeuksien säilyttämistä. Halosen mielestä vain "poliittinen eliitti" haluaa supistaa valtaoikeuksia.

- Olisi mielenkiintoista tutkia, miten nopeasti tai hitaasti mielipide – poliittisen eliitin, median ja kansan syvien rivien kuva presidentistä ja hänen mahdollisuuksistaan vaikuttaa tosiasiassa muuttuu.

- Itse olen kokenut tilanteen aika ristiriitaiseksi. Poliitikkojen ja median piirissä on ollut hyvin vahvasti esillä tavoite vähentää presidentin vaikutusvaltaa ja tilalle on tarjottu arvojohtamista. Kansalla tuntuu kuitenkin olevan kokemus, että arvovalta tulee helpommin, jos on vähän päätösvaltaakin, Halonen sanoi.

Halosen mukaan kansalaiset kääntyvät edelleen ahkerasti sekä kirjeitse että sähköpostilla ja muilla keinoin presidentin puoleen.

- Tuntuu, että ajatus presidentistä yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden valvojana elää siis edelleen vahvasti kansalaisten mielissä, Halonen sanoi.

Halonen myös korosti puheessaan, että Suomen politiikassa tulee olla johdonmukaisuutta.

Halonen muistutti, että Suomella on edelleen erittäin hyvät suhteet Venäjään. Asioista voidaan olla eri mieltä, ja niistä voidaan puhua vapaasti.

Hänen viittauksensa johdonmukaisuuteen voi kuitenkin tulkita kommentiksi viime aikojen Venäjä-keskusteluun.

 
Uusi Suomi - STT
Uusi Suomi - STT
 

Tähän uutiseen liittyvät asiasanat

 

Politiikka

 
 
 
 
 

Tulevat kriisit tarvitsevat presidentin voimaa ja tarmoa!

maanantai, helmikuu 18, 2008

(Kansanedustajat ja juuri tietyt poliittiset piirit innostuvat yrittämään presidentin valtaoikeuksien purkua - vastoin kansalaisten mielipidettä)

[ ... - ENNUSTE - Kokoomus etunenässä ajaa Saulille pienempiä valtaoikeuksia mitä hän itse haluaisi. Valintademokratialla ei ole oikeutta puuttua sellaisiin asioihin, joilla on merkittävää yhteiskunnallista, periaatteellista ja valmiudellista merkitystä koko yhteiskunnalle, erityisesti kriisiaikoina - näistä asioista kansa päättäkööt suoraan ...]

Suomi valitsi presidentin tiukassa kansanäänestyksessä jakaantuen kahtia. Suomi sai ihmisen mitan mukaista huomioimista ideaalisena toimintana ilman kovia arvoja. Varttumaan jäi kansansuosikki seuraavalle kerralle, jossa kohtaavat kulutusjuhlasta syntyvät ongelmat laajemmin kuin ehkä arvaammekaan. Presidentillä pitää Suomessa olla aina riittävästi valtaa, koska kansa tahtoo niin.

Poliittinen eliitti

Presedentti Tarja Halonen on mielestäni oikeassa ja on paras henkilö "poliittisesta eliitistämme" antamaan korkeimmat arvosanat UKK:sta, mutta hän ei, kenties voi lausua ääneen mennyttä "kansalaistotuutta"?

Kekkonen oli parhaimmillaan ETYK:in Helsingin kokouksen aikoihin, mutta sen jälkeisillä kausilla alkoi alamäki, jonka katastrofaalinen loppu tuli kalaretkellä Islannissa, kun hänen oli pakko turvautua presidenttikollegansa "kainaloon".

Poliittinen eliittimme tiesi hyvin UKK:n sairauden seurauksineen, mutta "HERRAT" antoivat tapahtua meille kansalaisille suuren virheen, kun eivät katkaisseet hänen presidenttiyttään viimeistään viimeisten vaalien kynnyksellä.

Toisaalta, miksi jossitella, totuushan on, että UKK oli ainakin sodan jälkeisen ajan paras presidenttimme!

Toinen asia on poliittisen eliittimme "keskinkertaisuudesta" johtuvaa jatkuvaa presidentin valtaoikeuksin kaventamishinkua. Se kuvastaa, että meiltä ovat puuttuneet UKK:n kaltaiset presidenttiehdokkaat. (Koivistolla oli loistava kansalaisten suosio ja tuki Kekkosen kaudella, mutta se mureni viimeistään Neuvostoliitin murenemisen yhteydessä?)

Presidentti Urho Kekkonen herätti kansakunnan

(Urho Kaleva Kekkosen syntymästä tuli kuluneeksi 110 vuotta. Viimeiset 30 vuotta kansa on puhunut Kekkosesta, ja vieläkään kaikki dokumentit eivät ole edes tutkijoiden käytössä)

[ … kuppiloissa janoinen kansa pohtii Kekkosta, saunaa ja hintojen nousua - tietämättä, että monet hinnat ovat reaalisesti alhaisemmat kuin Kekkosen aikana. Juottoloissa osa vieläkin kertoilee, kun Kekkonen pani junat liikkeelle - sehän tapahtui ylimääräisillä kertausharjoituksilla … ]

Lapualla muistetaan edelleen, kun Urho Kekkonen saapui patruunatehtaan räjähdysuhrien hautajaisiin - moni muistaa tuolloin todellisen karisman saapuneen paikalle. Kekkonen oikeasti rakasti kansaansa, koska sehän sille vallan antoi, perässäjuoksupoliitikkojen välittäminä. Rakkaus on tänä päivänä rapautumaan päin - demareiden yrityksistä huolimatta.

Kekkonen oli aikakausipresidentti
- näin sanotaan

Arvaa oma tilasi anna arvo vain naapurille (UKK)

UKK piti huolen, että naapurista ei puhuttu pahaa. Entä nyt? Suomi on saanut viime aikoina kv. mediassa myönteisten uutisten ryöpyn, mutta miksi hyvästä naapuristamme levitetään vain paskaa? Esimerkiksi Kansan Uutiset kertoo, että Putinille ja Ladalle nauretaan Venäjällä!

Miksi tosiaan kotimaisten teollisuustuotteiden suosimista karsastetaan Venäjällä?
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/23225...

Mika Eiramaa, tutkija, KNFIJV Web

Halonen

Hän on ääneti suurimman osan aikaa. Voisiko millään toivoa, että hän UKK:n muistopäivänä voisi puhua UKK:sta, eikä omasta surkeasta kaudestaan, jolloin hän on ajanut presidentin arvovallan kiville ja itkee nyt sitten valtaoikeuksien menetystä. Tosiasia on, että mikäli hän itse olisi käyttäytynyt kuin presidentti ja ollut yhteistyötaitoinen ihminen, ei niitä valtaoikeuksia nyt riisuttaisi niin kovan kiireen kera. Nyt on kiire määritellä tilanne niin, että jos toinen yhtä äkkiväärä änkyrä satutaan valitsemaan, niin ainakaan hän ei pysty tuhoamaan edellisten sukupolvien työtä.

Tosi surkeus yhä siinä,

ettei Kekkosen roolia vieläkään arvioida tietyn itsenäisyyden säilyttäjänä, toisten osien menettäjänä. DDR:n tunnustaminen ja yhtyminen NL:n strategiseen viime taistoon olivat aika selviä päätöksiä, joiden järkeä ei ole vieläkään selvitetty - eikä seurauksiakaan.

Vastaavasti: jo ennen Helsingin Etykiä Suomen valtio luopui jopa osista sananvapautta, jota sen olisi tullut taata, ei vähiten Etykin järjestäjänä. Tämä kehitys jatkui aina vain kehnompaan suuntaan "arvojohtaja Koiviston" alla, kun jopa lehtimiesliitot hyväksyivät muodollisesti sensuurin maassa aikana, jona kehitys "muussa Varsovan liitossa" meni toiseen suuuntaan.

Halonen tai muutkaan eivät voi johtaa paljoa, elleivät he pysty arvioimaan ja kritisoimaan tätä mennyttä. Ensin se tulisi tosin myöntää, eli joku aste historiallista totuutta nostaa ns. "arvojen" joukkoon. Onko se mahdotonta? Siis vanhojen puna-valko pöpötysten korvaaminen itse asialla.

Vanhemman suusta...

"Suomella ei enää ole johtajaa - ei ole enää ollut pitkään aikaan" - eipä tuota voi muuten sanoa.

 
 
ILMOITUS

Yritysblogit

Sami Järvinen
Sami Järvinen, Navi Group
 
Tommi Elomaa, yksikönjohtaja, Yksityistalousyksikkö
Tommi Elomaa, yksikönjohtaja, Yksityistalousyksikkö, Omistajayrittäjä.fi
 
 
 

Tilaa US-uutiskirje

Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.

 

Luetuimmat

 
 
 
 
 

Kysely