Yllätystulos: Tämä on Suomen rikollisin kaupunki

1) Korruption vastaisten toimien seuranta European Unionissa;
2) EU:n budjettireformi ja läpinäkyvät menot;
3) Edunvalvonnan läpinäkyvyys;
4) Asiakirjojen julkisuus;
5) Rehellisyysstandardit in EU:n toimielimissä;
6) Oikeudellinen yhteistyö;
7) Korruption vastaiset toimet ja EU:n laajentuminen.

Kysely on toteutettu 15 EU-maassa. Suomessa kyselyn toteutti Transparency Suomi ry. Kysely on laadittu yhteistyössä Transparency Internationalin EU-maiden osastojen ja Brysselin toimiston kanssa.

Noin kaksi kolmesta suomalaisesta pitää EU:n toimielimiä korruptoituneina, kertoo Euroopan komission viimeisin aiheesta julkaisema kyselytutkimus Special Eurobarometer 291.

Kyselyyn vastanneista kahdeksasta puolueesta kaikki olivat sitä mieltä, että EU:n pitäisi luoda sisäinen tarkastusjärjestelmä valvomaan sitä, että jäsenmaat noudattavat EU:n korruption vastaisia säädöksiä.

Useimmat puolueet olisivat valmiita ottamaan kansalaisjärjestöt mukaan korruptiotarkistuksiin, tosin Vasemmistoliitto ja Rkp esittävät varauksia kansalaisjärjestöjen osallistumiselle.

Kaikki puolueet ovat valmiita asettamaan sanktioita niille jäsenmaille, jotka eivät läpäise korruptiotarkastuksia. Useimmat puolueet ehdottavat taloudellisia sanktioita.

Suomalaiset puolueet liputtavat pääsääntöisesti asiakirjojen julkisuuden puolesta. Useimmat puolueet kannattavat pakollista lobbarirekisteriä, jossa lobbareiden nimet ja rahoitus tulisi julkistaa. Lipsumisesta seuraisi sanktioita. Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset vastustavat ajatusta, sillä heidän mielestään rekisteri lisäisi byrokratiaa.

Oikeus- ja poliisiyhteistyöhön puolueet suhtautuvat myönteisesti, mutta rajat ylittäviin syytteisiinpanoihin suhtautuvat varauksella Kokoomus, Vasemmistoliitto ja Rkp. Sdp viittaa yhteisiin syytteisiinpanoihin vain kun kyse on järjestäytyneestä rikollisuudesta ja EU:n päätöksenteosta tai varoista.
_
http://www.transparency.fi/

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin heinäkuussa, että Suomen suurin osuuskauppa HOK-Elanto on miehittänyt täydellisesti Helsingin kaupunginhallituksen. Kaupunginhallituksen 15 jäsenestä vain kolmella ei ole yhteyksiä HOK-Elantoon.

Osuuskaupalla on vahva edustus myös Helsingin kaupunginvaltuustossa, sillä useampi kuin joka neljäs valtuutettu kuuluu HOK-Elannon edustajistoon tai hallintoneuvostoon.
Valtuutettujen kaksoisrooli herättää jääviyskysymyksiä, sillä kaupunginhallitus ja -valtuusto päättävät kaavoituksesta, tonttien varauksista ja kilpailutuksista.

Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professorin Pekka Viljasen mielestä tämä vaarantaa päätöksenteon puolueettomuuden.
- "Kyllä tämä on sitä, mitä yleensä rakenteellisella korruptiolla ymmärretään", professori sanoi heinäkuussa Helsingin Sanomien haastattelussa.

SOK suosittelee kauppoja luopumaan edustajistojen jäsenille myönnettävistä henkilökunta-alennuksista, jotta poliitikot eivät olisi jäävejä kunnallisessa päätöksenteossa. Alennuksista koituu keskimäärin muutamien satojen eurojen hyöty vuodessa.

Kaikki osuuskaupat seinäjokista Eepeetä lukuunottamatta luopuvat edustajiston alennuksista viimeistään ensi vuoden alussa. Sen sijaan hallitusten ja hallintoneuvostojen jäsenet saavat pitää etunsa.
Suomen pienyrittäjät ry on toimittanut Euroopan neuvoston korruptionvastaiselle toimielimelle Grecolle ilmiannon rakenteellisesta korruptiosta Suomen kunnallishallinnossa. Suomen pienyrittäjien mukaan S-ryhmä on saanut edullisesti ja jopa ilman kilpailutusta parhaita liikepaikkoja eri puolilla Suomea.

Myös Kilpailuvirasto on vaatinut, että kauppapaikkojen kaavoituksesta on tehtävä läpinäkyvämpää.
Kilpailuviraston ylijohtaja Juhani Jokinen sanoi Kauppalehden haastattelussa viime vuoden lopulla, että vain avoimuudella voidaan karkottaa epäilyjä siitä, että kuntapäättäjät suosivat tiettyjä kauppaketjuja.

Kilpailuviraston omissa selvityksissä on tullut Jokisen mukaan jatkuvasti esiin huoli siitä, että kuntapäättäjät suosivat S-ryhmää
_
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showthread....