- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Reijo Aarnion mukaan avoin rekisteri ei työntekijän kannalta ole onnistunein ratkaisu.
Terveydenhuollon uusi, avoin ammattihenkilörekisteri saattaa uhata alan työntekijöiden koskemattomuutta, kertoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio Ilkka-lehdessä. Aarnion mukaan terveydenhuoltoala on yksi väkivaltaherkimmistä, joten avoin rekisteri ei työntekijän kannalta ole onnistunein ratkaisu.
Hoitajien keskustelupalstoilla on oltu huolissaan väkivaltarikoksen tai identiteettivarkauden uhriksi joutumisesta.
– Ministeriön ja Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) tehtävä on saada nämä pelot poistetuiksi, Aarnio sanoo.
Viime viikolla internetissä avatusta Terhikki-palvelusta löytyy 370 000 laillistetun tai nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön nimet, syntymävuodet sekä mahdolliset toimintaoikeuksien rajoitukset. Aikaisemmin vastaavat tiedot sai soittamalla Valviraan.
Terhikki-palvelu otettiin käyttöön viime talven valelääkärikohun vauhdittamana.
Kommentit
Henkilökortti olisi voinut olla parempi
Parempi ratkaisu olisi ollut Valviran myöntämä henkilökortti, jota tulisi käyttää töissä ollessaan. Samoin kortti olisi esitettävä töitä haettaessa.
Olisi mielestäni parempi ratkaisu kuin nykyinen avoin rekisteri.
Löytyy kyllä hieman muutakin rekisteriselosteen mukaan..
Huoli henkilörekisterin väärinkäytöstä indititeettivarkauden apuna yhteänä osana on erittäin aiheellinen:
Alla olevat tiedot ssaadaan rekisteriselosteen mukaan joko suoraan tai välillisesti jokaisesta rekisteriin merkitystä henkilöstä.
Identiteettivaras ei varmasti käytä pelkästään vällittömiä tiedohankintakeinoja.
Terhikki-palvelusta löytyy 370 000 ihimisen Tiedot terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) ja asetuksessa (564/1994) tarkoitetuista terveydenhuollon ammattihenkilöistä:
1.Henkilötunnus
2.Sukunimi
3.Etunimet
4.Entinen nimi
5.Kotiosoite, postinumero, postitoimipaikka
6.Postitusosoite
7.Postituskielto ja -rajoitus
8.Tieto turvakiellosta
9.Asuinkunta
10.Asuinvaltio
11.Kansalaisuus
12.Äidinkieli
13.Ammatinharjoittamisoikeuden, -luvan tai nimikesuojauksen pe-rusteena oleva koulutus
14.Oppilaitos tai maa, jossa koulutus on suoritettu
15.Ammatinharjoittamisoikeus, ammatinharjoittamislupa ja ammat-tinimikkeen käyttöoikeus
16.Ulkomailla myönnetty ammatinharjoittamisoikeus
17.Erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin oikeuden perusteena oleva koulutus
18.TEO:n ja lääninhallituksen ratkaisu, jossa ammattihenkilön am-mattitoiminnassa on todettu virheellisyyttä, laiminlyöntejä tai moi-tittavuutta:
-
ammatinharjoittamisoikeuden rajoitus
Lähde:
http://www.valvira.fi/files/rekisteriseloste_TERHIKKI_Valvira_17042009.pdf
Tämä on oikeasti hieman vaarallinen rekisteri rekisteröidyille.
Ei ole
Rekisterissä ei ole muuta kuin nimi, syntymävuosi ja ilmoitusnumero. Käykää katsomassa rekisteri ennen kuin vaahtoatte lisää!
No totta
Tuossa Linkissä on selostettu mitä Julki-Terhihikistä voi saada ja mitä ei.
Totta on että vain pieni osa Terhikki rekisterin rekisteriselosteen tiedoista on saatavissa julkiterhikin kautta.
" Palvelusta siis ei saa mitään osoite- eikä työpaikkatietoja, ei asuinkuntaa tms. Palvelun kautta ei voi myöskään tehdä listauksia esimerkiksi kaikista Suomen tai tietyn alueen lääkäreistä tai sairaanhoitajista. Palvelusta ei voi myöskään hakea esimerkiksi kaikkia tietynnimisiä terveydenhuollon ammattihenkilöitä, vaan haettavan nimi on kirjoitettava hakukenttään.
Syntymävuosi ilmoitetaan hakutuloksena siksi, että samannimisiä henkilöitä voi olla rekisterissä useampia, ja syntymävuosi saattaa auttaa hakijaa päättelemään, kuka heistä on henkilö, jonka tietoja hän haluaa.
Internetiin ei ole perustettu mitään uutta rekisteriä. JulkiTerhikki-palvelun sisältämät julkiset tiedot päivitetään Terhikki-rekisteristä kerran vuorokaudessa. JulkiTerhikistä ei siis ole tietoliikenneyhteyttä Terhikki-rekisteriin."
Lähdre: http://www.valvira.fi/valvira/lehdistotiedotteet/julkiterhikin_kayttoono...
Pelko on vähintäänkin aiheellinen.
Jotenkin tuntuu, että muutaman huijarin tähden ammutaan nyt yli. Tällaiset ammattilliset tiedot voitaisiin todellakin varmentaa muutoinkin kuin laittamalla ne nettiin kaikkien tarkasteltavaksi. Niidenkin, joilla ei sellaiseen ole mitään muuta motiivia, kuin uteliaisuus tai jopa häiriköinti.
Autoiluun on saatu kattava ajokorttijärjestelmä ja sen toimivuutta valvoo viranomainen, eivät kaikki jotka haluavat tarkistaa onko naapurilla ajo-oikeus ostamaansa uuteen matkailuautoon.
Tässä sanotaan olevan painoarvo sanalla potilasturva. Jokaisella työnantajalla on vastuu omista työntekijöistään.
Tässä yritetään vierittää vastuu potilaalle. Samalla myös rikotaan räikeästi yksityisyyden suojaa. Suo siellä ja vetälä täällä.
Avoin rekisteri rikkoo tietosuojadirektiiviä
http://eur-lex.europa.eu/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!celexapi!prod!CEL...
Onko riittävistä suojatoimista säädetty lakitasoisesti? Tämä ammattioikeuden tarkastaminen voitaisiin toteuttaa fiksumminkin: jokaiselle ammatinharjoittajalle annetaan rekisterinumero ja jokaiselle tarkistajalle omansa. Kun ammatin harjoittamisoikeutta kysellään rekisteristä, kyselijän pitää tunnistautua ja kyselystä tulee lokimerkintä. Kysely tehdään ammatinharjoittajan rekisterinumerolla ja vasta tässä vaiheessa päästään kiinni henkilötietoihin.
Direktiivissä edellytetään suojatoimia. Tällaisia ovat mm. tunnistautuminen, lokitus sekä tietojärjestelmän turvallisuussuunnitelma esim BS/ISO/IEC 17799:n mukaan.
Rekisteröidyillä on oikeus tehdä kantelu asiasta Euroopan Unionin komissiolle. Tässä ohjeet.
http://ec.europa.eu/community_law/your_rights/your_rights_forms_fi.htm
Höpöhöpö
Vain ei-julkisia tietoja voi käyttää väärin. Julkisen tiedon väärinkäyttö on mahdottomuus. Suomeen enenevässä määrin tunkeva ongelma, "henkilökohtaisten" tietojen väärinkäyttö, kuten "identiteettivarkaudet" ym. perustuvat juuri siihen, että nämä "henkilösuojan" takaamat tiedot ovat ei-julkisia.
Koko homma alkoi, kun Lex Lahtinen säädettiin. Taustalla oli Hymy-lehden kirjoittelu, josta julkkikset halusivat saada korvauksen. Homma levisi sitten käsiin, ja nyt jo sotukin on muka salainen. Kaikkialla korostellaan, että loppuosa on jotenkin ihmeellisen tärkeä. Koko sosiaaliturvatunnus (nykyisin "henkilötunnus") on kuitenkin julkinen tieto, jonka jokainen voi halutessaan aivan laillisesti jokaisesta selvittää.
Kaikki "intimiteettisuojaongelmat" ratkeaisivat, kun tiedostot ylipäätään tehtäisiin julkisiksi. Hyvä esimerkki: Missä suhteessa terveydenhoitohenkilön ammattipätevyys on hänen oma asiansa? Eikö se kuulu kaikille? Myös muille kuin potilaille? Vaikkapa palkanmaksajille, meille veronmaksajille?
Helpottaahan se valelääkärienkin työskentelyä,
kun on mistä valita nimen itselleen. Ettei satu kahta Marco Bjuströmiä tai Lenita Airistoa työskentelemään sentään samaan terveyskeskukseen.