- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Matti Vanhanen (kesk.) pistää eduskunnan perustuslakivaliokunnan poikkeuksellisen tiukkaan paikkaan.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on poikkeuksellisen hankala tehtävä, kun se pohtii Matti Vanhasen (kesk.) ministeritoimien laillisuutta.
Epäluuloja herättää se, pystyykö valiokunta tekemään päätöksiä puolueettomasti, vai vaikuttavatko kunkin 16 jäsenen ratkaisuihin poliittiset syyt. Valtiosääntöasiantuntijat uskovat, ettei poliittiselle pelille jää juuri tilaa.
Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Ilkka Saraviita sanoo, että perustuslakivaliokunta poikkeaa eduskunnan muista valiokunnista siinä, että se tekee ratkaisunsa puhtaasti oikeusharkinnan pohjalta.
Perustuslakivaliokunnalla on pitkät perinteet, ja ministereitä koskevia syyteasioitakin on ollut varsin usein.
-Kyllä ne päätökset ovat olleet moitteettomia.
Saraviita muistuttaa, että valiokunnassa kuullaan rikosoikeuden asiantuntijoita hyvin tarkasti. Perustelujen on oltava uskottavia, sillä koko aineisto tulee myöhemmin julkiseksi.
Eduskunnassakin luotetaan Saraviidan mukaan täysin valiokunnan kykyyn ja tahtoon toimia objektiivisesti.
"Mielivaltaa ei käytetä"
Myös perustuslakivaliokunnan jäsenet itse uskovat, että laki ja faktat hallitsevat Vanhasen asian käsittelyä siinä määrin, ettei poliittiselle pelille jää tilaa. Päätös tehdään oikeuskanslerin ja Vanhasen kuulemisen sekä asiantuntijalausuntojen perusteella.
-Ei tässä nyt mitään poliittista mielivaltaa käytetä, kyllä me sen verran itsenäisiä ja järkeviä ihmisiä olemme, Tuulikki Ukkola (kok.) sanoo.
Valiokunnan jäsenistä osa tuntee Vanhasen myös henkilökohtaisesti, mutta henkilösuhteiden ei uskota vaikuttavan asian käsittelyyn.
-On tietenkin hieman vaikea arvioida, heijastuvatko erilaiset henkilösuhteet millään tavalla. Mutta kyllä itse ainakin pyrin nojaamaan niihin dokumentteihin ja pitämään politiikan erossa, Vanhasen puoluetoveri Tuomo Hänninen sanoo.
Vihreiden Ville Niinistö toteaa, että valiokunta lepää sen kansalaisluottamuksen varassa, pystyvätkö poliitikot Suomessa arvioimaan perustuslaillisuutta.
-Jos eivät pysty, pitäisi olla perustuslakituomioistuin.
Enemmistö päättää
Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta sanoo, että perustuslakivaliokuntaa on silloin tällöin arvosteltu joistakin ratkaisuista, mutta ne ovat olleet toisentyyppisiä asioita.
-Ministerivastuuta koskevissa tapauksissa valiokunnan rooli on korostetun oikeudellinen.
Olennaista on se, katsooko valiokunta, että ministerin korotettu syytekynnys ylittyy.
Valiokunnan enemmistö voi ratkaista asian.
-Valiokunta voi äänestää samalla periaatteella kuin tuomioistuimessa, eli lievempi kanta voittaa. Enemmistö päättää, ovatko oikeudelliset edellytykset syytteen nostamiseksi olemassa.
-Jos valiokunta katsoo, että asiaa pitää enemmän selvittää, on aika todennäköistä valtakunnansyyttäjä käynnistää esitutkinnan.
Kommentit
Se on helppoa. Jos nähdään, että mies kuin viiksi-Vallu!
"Ministerivastuuta koskevissa tapauksissa valiokunnan rooli on korostetun oikeudellinen."
Ei muuta kuin rautoihin!
Mitä muuta se voisi olla?
Kuin "korostetun oikeudellinen" siis. Vaikka onhan se hyvä, kun sitä osataan ainakin korostaa. Sovellutus on tietenkin toinen juttu. Mutta nyt ehkä kiinnostus asiaan elää aina siihen saakka.
Mutta juttu nyt on niin, että Perustuslakituomioistuin olisi eri asia ja erilailla, siis enemmän itsenäinen. Sille voisi myös laatia ohjesäännön, joka sallii vastaavien asioiden selvittämiset pohjalta, joka pysyy ja joka luo "laillisen ennakkotapauksen."
Eduskunnan jäseniin voi vaikuttaa puoluetoimistotasolta, esimerkiksi, kun paikka seuraavien vaalien listoilla määrätään, jne. Turha vertaus.
Nyt tarkkana
Jos äänestäjillä on yhtään itsekunnioitusta jäljellä, he seuraavat tarkasti, kuka edustaja haluaa muutosta poliittiseen kulttuuriin ja nykyisiin "maan tapoihin", kuka ei.
Jos äänestäjiltä ensi keväänä löytyisi poikkeuksellista kansalaisrohkeutta rehellisyyteen, saattaisi eduskunnan koostumus muuttua radikaalisti.
Mutta taitaa olla turha toivo - maan tavat istuvat tiukassa, ja tottumus on toinen luonto. Pikemminkin uskon, että äänestysinto romahtaa, kiitos näiden esillä olevien sankareiden.
Mitä teki oikeuskansleri
Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu valtioneuvoston toiminnan lainmukaissuuden valvonta ja valtioneuvoston juridinen neuvonta. Hänellä on oikeus olla läsnä valtioneuvoston kokouksissa valvontatehtävän toteuttamiseksi.
Oliko oikeuskansleri läsnä siinä kokouksessa, jossa päätettiin RAY:n avustusten jakamisesta? Esittikö hän siellä etukäteen varoituksen esteellisyydestä jaettaessa avustuksia puolueita lähellä oleville tahoille?
Onko niin, että oikeuskansleri neuvoo vain jälkikäteen vai olisiko tällä kertaa tämä päätös ollut liian kiusallinen oikeuskanslerillekin, koska hallituksen kokoukseen ei ehkä olisi jäänyt yhtään esteetöntä päättäjää, mikäli hän olisi asiasta ilmoittanut?
On tärkeää, että oikeuskanslerilla on mahdollisuus ja ehkä velvollisuuuskin estää lainvastaiset hallituksen päätökset. Tämän tehtävän olisi tässäkin tapauksessa voinut helposti hoitaa.
Pääministeri itse voisi jokaisen "epämääräisen" asian kohdalla
lausahtaa, että jos JOKU TÄSSÄ HUONEESSA TUNTEE SYNNIN TAAKKAA HARTEILLAAN TÄMÄN ASIAN SUHTEEN, jäävätköön itsensä! Nyt!
Ja sitten äänestämme.
Tällaisen tavan luominen, tekisi kaikista itsensä jääväämättömistä automaattisesti rikollisia ja selitykset olisivat turhia.
Jääviys
Kun yksikään kahdestasadasta edustajasta eivät havainneet jääviyttä vaan kantelun näki ykstyinen kansalainen, olisi hyvä vaihtaa ensi vaaleissa koko eduskunta.