Faktakulma
Puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) asettamaa työryhmää johti F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Jäseninä olivat johtaja Marko Ahtisaari, toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä, toimitusjohtaja, nykyisin puoluesihteeri Mikael Jungner, oikeustieteen kandidaatti Kirsi Komi, tutkija Anni Ojajärvi, toimitusjohtaja Marko Parkkinen sekä asianajaja Outi Siimes.
Nykyiset varusmiesten päivärahat:
4,40 euroa (1–6 kk), 7,30 euroa (7–9 kk) ja 10,20 euroa (10–12 kk).
Raportin esimerkkitapaukset:
4,40 euroa (1–6 kk), 12,30 euroa (7–9 kk) ja 20,20 euroa (10–12 kk).
Viiden euron korotus palveluskuukausille 7–9 tietäisi 6,3 miljoonan euron vuosittaisia lisäkustannuksia. 10 euron korotus loppukuukausille tietäisi 9,5 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa. Vuotuinen kustannuslisäys yhteensä olisi siten 15,8 miljoonaa euroa.
Raportin kokonaisuudessaan voit lukea täältä.
Varusmiesliiton puheenjohtaja Jussi Mäkinen pitää Uuden Suomen haastattelussa hyvänsuuntaisena Risto Siilasmaan työryhmän esitystä varusmiesajan päivärahan korotuksesta.
Kokonaisuutena Varusmiesliitto on tyytyväinen työryhmän raporttiin.
- Pidän rohkeana ja ennakkoluulottomana sitä, että Puolustusvoimat on käyttänyt ulkopuolisia asiantuntijoita, Mäkinen sanoo Uudelle Suomelle.
Siilasmaan raportti ehdottaa korotuksia varusmiesten päivärahoihin, jos intissä viihtyy pidempään kuin puoli vuotta.
Raportin esimerkissä 7–9 kuukautta palvelleet saisivat viiden euron korotuksen nykyiseen 7,3 euron päivärahaan. 9–12 kuukautta palveleville korotus olisi kolmen viimeisen kuukauden ajalla peräti 10 euroa päivässä nykyiseen 10,20 euron summaan. Ensimmäisen kuuden kuukauden aikainen päiväraha, 4,4 euroa, säilyisi ennallaan.
- Tämä viiden ja kymmenen euron korotukset näyttävät todella hyviltä, Mäkinen sanoo Uudelle Suomelle.
Toisaalta esitykseen sisältyy kääntöpuoli.
- Millä odotetaan, että tämä nykyinen 4,4 euron päiväraha, joka tekee noin 132 euroa kuukaudessa, riittää vakuutusmaksuihin, puhelinliittymiin ja muihin elinkustannuksiin ensimmäisten puolen vuoden aikana? Luulen, että työryhmä ei osannut käsitellä kuuden kuukauden päivärahaa kokonaisuutena ja suhteuttaa sitä elinkustannuksiin, Mäkinen kummastelee.
Mäkisen mukaan päivärahaa pitäisi korottaa myös ensimmäisten kuuden kuukauden ajalta. Toisaalta hän hyväksyy sen, että pidempään palvelleita palkittaisiin korkeammalla päivärahalla.
Varusmiesliitto vaati jo kesällä korotusta päivärahaan.
Työryhmän sihteeri Vesa Virtanen tarkentaa Uudelle Suomelle, että työryhmän raportissa esitetyt viiden ja kymmenen euron korotukset olivat esimerkkejä siitä, miten kalliiksi päivärahan korotus tulisi. Varsinaisesti työryhmä ei ehdota tiettyä summaa, jolla päivärahoja pitäisi korottaa.
Viiden ja kymmenen euron korotukset pitkään palvelleiden päivärahoihin toisivat puolustusvoimille 15,8 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset.
Veroetu syrjisi
Siilasmaan työryhmä ehdottaa myös verotusetua intin käymisestä. Työryhmä kehottaa selvittämään, voidaanko varusmiespalveluksen sekä naisten vapaaehtoisen asepalveluksen loppuun suorittaminen ja sitoutuminen kertausharjoituksiin ottaa huomioon varusmiespalvelusta seuraavien kymmenen vuoden aikana alentamalla ansiotulojen verotusta palvelusajan mukaan porrastettuna.
Ehdotuksen mukaan puolen vuoden intin käynyt ei saisi verotukea. Yhdeksän kuukautta palvellut saisi 0,6 prosenttiyksikön ja vuoden palvellut yhden prosenttiyksikön alennuksen veroprosenttiinsa seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi.
Varusmiesliiton Mäkinen näkee tässä yhden ongelman.
- Tämä eriarvoistaisi niitä, jotka menevät armeijasta suoraan töihin suhteessa niihin, jotka menevät opiskelemaan. Jos menee suorittamaan armeijan jälkeen maisterin tutkinnon kuudessa vuodessa, siitä jää neljä vuotta aikaa nauttia veroedusta. Jos taas menee armeijasta suoraan töihin, on kymmenen vuotta aikaa nauttia siitä, Mäkinen huomauttaa.
”Selkä kääntyi 2005”
Päivärahan ohella Mäkinen pitää olennaisena tavoitteena sitä, että varusmiespalveluksen ja siviilipalveluksen ajalta kertyisi eläkettä.
Siilasmaan työryhmä esittääkin harkittavaksi, että loppuun suoritetusta varusmiespalveluksesta ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta kertyisi eläkettä.
Mäkisen mielestä eläkeuudistus pitäisi jo vihdoin tehdä, sillä siitä on puhuttu vuosia. Vuonna 2005 esimerkiksi opiskelujen ajalta alkoi kertyä eläkettä.
- Vuonna 2005 eduskunta käänsi selkänsä varusmiehille ja siviilipalvelusmiehille, voisi sanoa jopa törkeästi, kun heidät jätettiin pois eläkeuudistuksesta.
Päivärahan korotus ja eläkeasia ovat Mäkisen mukaan tärkeitä, koska tällä hetkellä ne asettavat varusmiehet eriarvoiseen asemaan muihin samanikäisiin verrattuna.
Faktakulma
Puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) asettamaa työryhmää johti F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Jäseninä olivat johtaja Marko Ahtisaari, toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä, toimitusjohtaja, nykyisin puoluesihteeri Mikael Jungner, oikeustieteen kandidaatti Kirsi Komi, tutkija Anni Ojajärvi, toimitusjohtaja Marko Parkkinen sekä asianajaja Outi Siimes.
Nykyiset varusmiesten päivärahat:
4,40 euroa (1–6 kk), 7,30 euroa (7–9 kk) ja 10,20 euroa (10–12 kk).
Raportin esimerkkitapaukset:
4,40 euroa (1–6 kk), 12,30 euroa (7–9 kk) ja 20,20 euroa (10–12 kk).
Viiden euron korotus palveluskuukausille 7–9 tietäisi 6,3 miljoonan euron vuosittaisia lisäkustannuksia. 10 euron korotus loppukuukausille tietäisi 9,5 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa. Vuotuinen kustannuslisäys yhteensä olisi siten 15,8 miljoonaa euroa.
Raportin kokonaisuudessaan voit lukea täältä.
Kommentit
Varusmiesajalta tulisi maksaa palkkaa
sillä vasta silloin sen oikea kansantaloudellinen kustannus tulisi esille.
Myös eläkkeen tulisi olla selviö pikemminkin kuin opiskelusta. Varusmiesaika on selkeä työkomennus yhteiskunnan hyväksi kun taas opiskelu tähtää omaan hyvään yhteiskunnan edun ohella.
Vaikka armeija onkin muutosvastarintaisin organisaatio Helsingin keisarillisen kaupungin jälkeen ei oma 40 vuoden takainen kokemukseni enää päde: silloinhan miehiä pidettiin kasarmilla ilman aktiivista koulutusta varojen puutteessa, pois ei voinut päästää ettei uskottavuus olisi rapissut.
Palkattua varusmiestä ei turhaan rivissä seisotettaisi puhumattakaan että joutuisi kirjekuoria kääntämään (oli tapana vielä 70-luvun alussa käyttää kuoren molemmat puolet).
Maataloustuki on Suomen syöpä.
Pitää tehdä aloite ns. pitkän varusmiespalvelun kävijöiden oikeudesta korvauksiin siviilielämän katkeamisen johdosta.
Asettaisin rajaksi 1968, jonka jälkeen valtion on maksettava korvauksia.
Johonkinhan raja on laitettava, enkä kerro kepuloogisesti, kuuluisinko itse korvauksen saajien joukkoon.
En varmana ole kepuli, mutta kyllä jäi kylvöt pahasti kesken silloin...
Onneksi mitään en menettänyt, kun tukirahat tulivat tilille kuin paavolle (Väyrynen) illallinen.
Manu'lle se illallinen tuli
"En varmana ole kepuli, mutta kyllä jäi kylvöt pahasti kesken silloin... Onneksi mitään en menettänyt, kun tukirahat tulivat tilille kuin paavolle (Väyrynen) illallinen."
Pahastippa meni ammatinvalinta poskelleen. Ja toisekseen ne tukirahat tulivat, ei Paavolle vaan kuin Manulle (kaukopartiomies Koivistolle) illallinen. :-)
Entä sama asia
Entä sama asia käännettynä.
Kaikki ne Suomen kansalaiset, miehet ja naiset, jotka eivät ole hyväksyttävästi suorittaneet varusmies/naispalvelustaan, maksakoon mediamaksun kaltaista veroa kymmenen vuoden ajan.
Käypä palkka varusmiesajasta ja kertauksista
Silloin ei tarvitsisi ketään pakottaa ja paljon useampi nainen suostuisi hommaan. Kansantaloudellisesti tämä tulisi halvemmaksi ja sisäänotto voitaisiin asettaa järkevimmälle tasolle palkkaa säätämällä.
Mitä rohkeaa näissä oli?
Rohkeaa olisi ollut ehdottaa palkka-armeijaa ja vapaaehtoista armeijaa.
Kysymys on tässäkin pohjimmiltaan tulonjaosta
Sanotaan, ettei palkka-armeijaan ole varaa. Kuitenkin on varaa käyttää nuorten miesten opiskelu- tai työkuukausia maanpuolustukseen.
Maanpuolustus on julkinen tehtävä joka rahoitetaan verovaroin ja jos edellytämme nuoriltamme palkatonta työtä säästämme omassa verotuksessamme jonkun marginaalisen itaran äyrin.
Työllisyyden hoitoon armeijaa ei kannata käyttää, ellei riviin kutsuta nostoväkeä työuupumuksesta virkistymään. Työllisyysmielessä kannattaisi käteen ottaa mieluummin raivaussaha kuin rynnäkkökivääri.
Ehdotettu neljän kuukauden pakollinen mutta palkallinen initiaatioleiri voisi kuitenkin olla jopa hyväksi jo ikäluokkaan tutustumisen vuoksi.
voisi maksella 1000e/kk
voisi maksella 1000e/kk palvelusajasta riippumatta verotonta. Tämän lisäksi vuokrat ja ylimääräiset 500e/kk lapsituet. Tämä olisi edelleen alle miljardin. (70.000kpl*9kk*1200e (hatusta vedetty) ~ 770 milliä)
Mitäpä jos kehitysapurahoja siirrettäisiin reiluun palkkaamiseen? Eläkkeiden kanssa ei vältmät tarttis säätää, senkun ois jonkinlainen minimieläke. Sosiaaliturvien kanssa näin on jo joka tapausessa... sitä vain juoksutetaan luukusta toiselle...
Ceterum censeo, sosiaalijärjestelmää voisi yhtenäistää ja tasa-arvoistaa siten että jokainen saa saman (elinkustannuksiin suhteutettuna, kuten helsinkilisä), ilman epäinhimillistä juoksemista eestaas yms käsittämättömien papereiden täyttöä jotka suosii papereiden täyttämisiin erikoistuneita.
Poistaisi samalla rasistiset harkinnanvaraiset, joita kuulemma jaetaan aivan suheettomast mamuille.
Komm.kok.kepu.vihr hallitus: turvapaikkalapselle n 300 € / kk
Maatapuolustavalle varusmiehelle 132 €.
Partalapsi vastaanottokeskuksessa nettoaa vihervasemmistolaisen hallituksen ja astrid thorsin sekoilun ansiosta yli 2, 5 kertaa sen minkä rehellisesti maataan puolustava varusmies.
Puolustusministeri on kokoomuslainen.
Pakolaisten rahoittamisesta päättävä on kokoomuslainen.
Valtiovarainministeri on kokoomuslainen.
Kokoomus on kommunistinen M.O.T.
Väärin äänestämisellä on seurauksensa.
Harhaan johtavaa tietoa palkka-armeijasta
Siilasmaan mukaan 60 000 miehen palkka-armeija maksaa vielä 2 miljardia enemmän kuin asevelvollisuusarmeija. Miksi 60 000 miestä kun Ruotsikin tulee toimeen 40 000 sotilaalla? Väkilukuun suhteutettuna Suomessa pitäis olla 25 000 miehen palkka-armeija. Paras olis kuitenkin vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä.
Olen samaa mieltä.
Lisäksi kysyisin, mistäköhän ne ovat repineet nämä luvut?
Viimein se tärkein juttu. Onko 60 tuhannen palkka-armeija parempaa ja oikeudenmukaisempaa maanpuolustusta?
Miksei tähän vastata?
Puolustusvoimillako ei väliä???
Varusmiesliitolla näkyy olevan vain yksi näkökulma, siis toimia varusmiesten etujärjestönä. Vain taloudelliset ratkaisut kiinnostavat! Näin näkyy ajattelevan myös valtaosa kommentoijista. Eikö Puolustusvoimilla siis enää ole merkitystä itsenäisen valtion riippumattomuuden takaajana? Riittääkö 4 kk:n koulutus antamaan sellaiset valmiudet, että kriisitilanteessa moisen koulutuksen saanut omaa riittävän osaamisen toimimaan osana armeijaa? Tätä ei näy mietityn lainkaan. Jos peruskysymystä ei ole toteutettavana, voitaisiin Puolustusvoimat ajaa alas. Toki silläkin olisi taloudellisia seuraamuksia, mutta ainakin päiväraha yms. asiat olisi ratkaistu.
Mihin tehtävään neljän kuukauden reserviläinen?
"Riittääkö 4 kk:n koulutus antamaan sellaiset valmiudet, että kriisitilanteessa moisen koulutuksen saanut omaa riittävän osaamisen toimimaan osana armeijaa?"
Nyt 6 kk palvelee vain noin 15%. Jos 30% - 50% palvelisi vain 4 kk niin mihin tehtäviin tätä joukkoa voisi käytää? Ei varmaankaan täysimittaiseen sotatoimiyhtymään tukevine ja huoltavine aselajeineen.
Nyt ajatellaan, että tärkeää on oppia jääkäriksi, mutta ei kerrota, että etulinjan jääkäreitä on vain 1/5 kaikista, jolloin herää kysymys siitä, missä on se pätevyys, jolla ohjataan:
- kevyttä kranaatinheittimistöä
- raskasta kranaatinheittimistöä
- kenttätykistöä
- pioneeripaltajoonaa
- viesti- ja johtojärjestelmiä
- mekanisoituja taisteluosastoja
Toinen asia on sitten se, että kuka haluaa johdettavakseen joukon, jossa on pääasiassa vain neljän kuukauden kertausharjoittamattomia jääkäreitä?
Miten tehtävä onnistuu mukamas joukkotiedotusvälineissä pelottavaa Israelin ja Yhdysvaltian kouluttamaa ammattiarmeijaa, kuten Georgian asevoimia, vastaan?