- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Kelan sosiaalietuudet ovat jääneet rajusti jälkeen palkoista.
Faktakulma
Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ovat kansaneläke, perhe-eläke, rintamalisä, vammaisetuudet, työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Ensi vuoden maaliskuussa kansaneläkeindeksiin sidotaan myös lapsilisä, lastenhoidon tuet, vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä kuntoutusraha.
Lähes kaikki Kansaneläkelaitoksen etuudet ovat jääneet huomattavasti jälkeen palkkojen kehityksestä, kertoo Kelan Sosiaalivakuutus-lehti. Lehti on vertaillut Kelan maksamien etuuksien reaaliarvon muutosta vuosina 1991–2011.
Tutkijoiden mukaan etuuksien alatilasta voi päätellä, että köyhyys on hyväksytty Suomessa. Sosiaalivakuutus-lehden mukaan etuudet eivät nykyisellään yksinkertaisesti riitä perusturvan varassa eläville, joita tohtorikoulutettava Sari Mäki Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta on haastatellut väitöskirjaansa varten. Korotusten ei tarvitsi olla jättimäisiä: jo 100–200 euroa lisää perusturvaan auttaisi haastateltujen mukaan huomattavasti.
Sosiaalivakuutus-lehden mukaan reaalinen ansiotaso on 20 viime vuoden aikana kasvanut 38 prosenttia. Samana aikana esimerkiksi työmarkkinatuki on noussut vain 5 prosenttia ja täysi kansaneläke 8 prosenttia.
Osa etuuksista on Kelan mukaan jopa pienentynyt reaaliarvoltaan. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijan opintoraha on nyt reaaliarvoltaan 13 prosenttia pienempi kuin vuonna 1991. Eniten miinusta on lapsilisissä: vuosina 1995–2011 ensimmäisen lapsen lapsilisä on reaalisesti pienentynyt 19 prosenttia ja toisen lapsen lapsilisä 29 prosenttia.
Perusturva, joka koostuu useista eri etuuksista, on kokonaisuutena 1990- ja 2000-luvuilla jäänyt ansiotasosta jälkeen jopa 40 prosenttia. Kelan tutkija Tuuli Hirvilammi ja Turun yliopiston professori Susan Kuivalainen ovat huolissaan kasvavasta eriarvoistumisesta – ja ennen kaikkea siitä, että yhteiskunnan jakautumista ei pyritä lopettamaan.
–Köyhyydessä elämistä ei ymmärretä, ja köyhyyden kasvun hiljainen hyväksyminen on mielestäni tosiasia. Perusturvaan ei ole tehty korotuksia silloinkaan, kun siihen olisi ollut varaa, sanoo Hirvilammi Sosiaalivakuutus-lehdelle.
–Pohjoismaisen mallin idea on ollut tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa kaikille on pyritty takaamaan mahdollisuus osallistua vallitsevaan elintasoon. Tästä ajatuksesta on selvästi luovuttu, tukee Kuivalainen.
Erot sosiaaliturvassa Pohjoismaiden ja muun Euroopan välillä ovat kaventuneet selvästi, vaikka Pohjoismaat vielä erottuvat omana ryhmänään vertailussa.
Marraskuussa astui voimaan lainmuutos, jonka mukaan perusturvan riittävä taso on tarkistettava kerran vaalikaudessa. Ensimmäisen kerran näin tapahtuu vuonna 2011. Tämä yksin ei kuitenkaan pelasta esimerkiksi eläkeläisiä, kirjoittaa Kelan johtaja Mikael Forss Sosiaalivakuutus-lehdessä.
–Ensi keväänä toimeenpantava takuueläke korjaa jossain määrin eläkkeensaajien tilannetta, mutta päivärahaetuuksien alimmat tasot laahaavat edelleen pahasti jäljessä yleiseen hyvinvointikehitykseen verrattuna. Päivärahojen varassa elävät joutuvat usein turvautumaan kunnalliseen toimeentulotukeen ja jopa leipäjonoihin turvatakseen päivittäisen selviytymisensä, toteaa Forss.
Indeksisidonnaisuuden ulkopuolelle jäävät yhä opintotuki, yleinen asumistuki sekä sairaanhoidon korvaukset.
Kelan aktuaaripäällikkö Pertti Pykälän mukaan sekä kansaneläkeindeksiin sidotut että sitomattomat etuudet ovat 20 vuoden aikana jääneen jälkeen ansiotason kehityksestä, mutta indeksisidonnaisuus on vakauttanut etuuden tasoa jonkin verran.
Uuden Sosiaalivakuutus-lehden saat PDF-muodossa auki tästä.
Faktakulma
Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ovat kansaneläke, perhe-eläke, rintamalisä, vammaisetuudet, työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Ensi vuoden maaliskuussa kansaneläkeindeksiin sidotaan myös lapsilisä, lastenhoidon tuet, vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä kuntoutusraha.
Kommentit
Perusturva on riittävä
Ruokarahaksi riittäisi hyvin 200 euroa.
Ja tuohan on puhdasta tuloa, koska asunto ja tykötarpeet tulee sossusta harkinnanvaraisen tuen kautta. Eli perusturvaa olisi jopa varaa leikata
Jos joku väittää, että 200 ei riitä ruokaan, esittäköön laskelman
Aha...
Ja mitään muuta ei köyhällä saisi olla kuin ruoka ja perusturva? Kotonako pitäisi istua koko ajan? Suksi jo järveen niitten leikkaustesi kanssa.
Kyllä sosiaalihuolto on
Kyllä sosiaalihuolto on viimeinen paikka hakea apua. Eivätkä ne ihan hevillä sitä kaikille annakaan. Lasketaan joka ikinen tulo viimeisen 2kk ajalta. Hyvä siinä sitten tehdä jotain mitä tahansa duunia, kun rahat eivät kuitenkaan käytännössä lisäänny, mutta stressi kasvaa. 200€ riittää kenelle? Tarkoitatko perhettä vai mitä? Laadukkaisiin lastenrattaisiin menee jo väh.50€ käytettynä yms. lastenvaatteet. Onko se kaikkien heikoimpien vika kuten lasten köyhissä perheissä, että osakemiljonäärin salkkua täytyy kartuttaa ja tukea miljoonien bisneksiä. Tällä lisäämme levottomuutta yhteiskunnassa ja saamme hierarkian ihmisten välille.
Täysi kiitos tästä kehityksen pysyhtymistä kuuluu SDP:lle
ja SAK:lle. Ne ovat ainoat tahot, jotka ovat kynsin hampain vastustaneet muiden yrityksiä parantaa kaikkein pienituloisimpien asemaa.
Päinvastoin
"Ay-liike on koko ajan vaatinut perusosan nostoa. Syyllisiä nostamattomuuteen ovat EK ja porvarihallitus."
http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24287-kytkos-on-rikkaiden-ja-koyh...
Osmo Soininvaara oli
asiasta eri mieltä.
http://www.soininvaara.fi/2009/12/09/vasemmisto-pitaa-koyhat-koyhina/
Tuollahan
aiemmassa linkissä tuo selitetään...
"Soininvaaralaiset vihreät ja oikeisto ovat kuitenkin halunneet ajaa työttömyyskassoja hallinnoivaa ammattiyhdistysliikettä alas syrjimällä itsensä vakuuttaneita työntekijöitä..."
Osmo vastasi
linkin takana Saramon blogiin mm:
"Minun on vaikea ymmärtää poliittista vasemmistoa ja ay-liikettä siinä, että nämä kohdistavat kaiken järjestövoimansa ulkopiiriläisiä vastaan, siis niitä, joiden arvo työmarkkinoilla ei ole riittävä."
Kannattaa siis lukea molempien selittäjien selitykset.
Heh
"Minun on vaikea ymmärtää poliittista vasemmistoa ja ay-liikettä"
Näyttäisi olevan, sen jälkeen Soinivaara kehuu YTK:ta eli tutummin Loimaan kassaa ja sen suurta jäsenmäärää...
"YTK:lla eli Loimaan kassalla yhteyksiä kokoomukseen ja työnantajiin"
http://www.varastoduunarit.com/forum/index.php/topic,1297.0.html
Jo edellisen laman aikana 90-luvulla yritettiin AY-liikettä saada kontilleen ja ajaa duunarien palkkoja alas vaikka lamaa syventämällä ja työttömyyttä lisäämällä.
http://hannu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/04/26/miksi-kansa-nielee-muki...
Vielä
uutinen vuodelta 2008.
"Suomalaiset haluavat nostaa työttömyysturvan Pohjoismaiden tasolle
SAK tutkitutti kansalaisten käsityksiä
Lähes kaksi kolmesta (62 prosenttia) suomalaisesta haluaa nostaa Suomen työttömyysturvan pohjoismaiselle tasolle. Eniten korotusta kannattavat 50-60-vuotiaat (72 %) sekä työntekijät (74 %) ja alemmat toimihenkilöt (69 %) sekä ehkä odotetustikin työttömät (74 %).
Tällä hetkellä Suomen työttömyysturva on keskimäärin 810 euroa kuukaudessa. Ruotsissa vastaava summa on 1050 euroa ja Tanskassa 1160 euroa.
SAK:n elinkeinoasioiden päällikön Janne Metsämäen mukaan suomalaisten näkemys työttömyysturvan tason nostamisesta vastaa hyvin SAK:n asettamia tavoitteita..."
http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?lang=fi&location1=1&id=32922
Entä mistä ohjeet
Mistä ne tulevat?
"OECD kehottaa Suomea huonontamaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa..."
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/1135251155230?ref=lk_ts_uu_2
Hinnat noussut jyrkästi
ALV korotus, asumisen hinta noussut, ruoan hinta noussut, sähkön hinta noussut, verotusta siirtämässä kulutukseen..Tämä kaikki tarkoittaa yksinkertaisesti että koko ajan jää vähemmän ja sen lisäksi saat ostettua vähemmän. Kunta ei ole mikään tuloautomaatti vaikka sellaisen väärän kuvan joku on voinut saada.
Pahinta myrkkyä tarjolla, tuskin toteutuu
Pahinta myrkkyä, mitä pienituloiset ja työttömät voisivat saada päälleen, olisi Demarit työvoima- ja peruspalveluministereinä. Tuskin pääsevät hallitukseen.
Entäs se kulupuoli?
Jos nyt yrittäisi olla realisti, sosiaalietuudet eivät lähivuosina juuri kasva. Olisi hyvä, etteivät ne sentään laskisi. Lisäksi perusturva pitäisi saada yhdeltä luukulta ja ajallaan niille, ketkä sitä tarvitsevat.
Koska rahaa ei tirise enempää, pitää kuluja vähentää. Suurin säästö saataisiin asumiskuluista. Kuntien sun muiden pitäisi valtion tuella rakentaa reilusti lisää edullisia vuokra-asuntoja. Edullisuus ei tarkoita huonoa laatua, vaan oikein toteutettuja järkiratkaisuja. Kyllä suomalaisiin asuntoihin rahaa riittää, kun nyt paikataan irkkujenkin asuntokuplia.
Tukien varassa eläville ihmisille pitäisi yleensäkin katsella halvempia asuntoja, eikä maksaa suosittujen alueiden kalliita vuokria. Slummeista ei ole kysymys, slummiutuminen johtuu asukkaista, ei rakennuksista tai ympäristöstä. Järjen käytöllä säästyisi isot rahat.
etuudet
tää meidän hieno hallitus sijoittaa kaikki rahat mieluummin,
euroopan pankkien tukemiseen,että riittää osinkoja omistajille.
mitäs oman maan köyhistä.
Elätti
Tuntemani mies.
61 vuotias,työkyvyttömyyseläkkeellä oleva.
Asuu kodittomien talossa Turussa ja maksaa 13 euroa vuorokaudessa ruuasta ja asumisesta.
Saa noin 420 euroa kk:ssa-
Asunto 2,5x 3,5 huone jossa kaksi henkilöä.
Käteen jää, keskimäärin 30x13=390 € eli noin 30 euroa.
Tämä on hänen kerttomaa,voi siinä olla myhös väritettyä kertomaa ,mutta ei ole saanut puhelinta sossusta tai televisiota tai jotakin muuta mitä voisi osoittaa ilmaiseksi kuten satelliittiantennia. Asuu siellä 9 neliön kämpässä vieraan ihmisen kanssa .......Heiiiii....
Ei ole yksin
"Tämä on hänen kerttomaa,voi siinä olla myhös väritettyä kertomaa"
Ei ole väritettyä, heitä on monia Suomessa, saattavat joutua asumaan vuosikausia noissa oloissa ja tuo rahamäärä käytössä, joissain paikoissa tuo työttömyyskorvaus ei edes riitä, vaan päälle tarvitaan toimeentulotukea, saavat sitten vielä tuohon päälle, kuten ennen sanottiin pienen ns. tupakkarahan, tavallaan kallista tuollainen asuminen, eikä omaa rauhaa, monet heistä ovatkin tuollaiset asuntolapaikat jättäneet ja asuvat kokonaan ulkona.
http://www.asunnottomienyo.fi/
Kansa syö halvalla
Juu 200€ (Mikko500) riittää varmasti ruokaan. Suosittelisin kumminkin kansalaispalkkaa ja samalla kaikkien muitten tukien poistamista 18-65 vuotiailta. Ihminen pärjää pienellä niin kauan kun ei ole vanha tai sairas. Mitä nuorempi on sitä paremmin jaksaa taistella leipänsä edestä. Se tuo jännitystä tosielämään. Vai mitä?
Teksti tuli tuplana
n
Ruoan ALV-alennuksen käytetty 500 miljoonaa
olisi vaihtoehtoisesti riittänyt noin sataseen kuussa puolelle miljoonalle pienituloisimmalle.
ALV -alennus tehtiin kuitenkin "pienituloisten hyväksi".
ALV meni käytännössä kauppiaille ja ravintoloille "tueksi"
Siitä kaikkineen oikeasti kuluttajille tuli hyödyksi...höh..vähäosaisillekin..öh.."ostovoiman lisäykseksi" vain n. 2-4% !
Kyllä tämän poliitikot tiesivät tapahtuvaksi jo etukäteen. Kepu-Anttilakin sauhusi että pidetään silmällä ettei näin tapahdu...vaan kuka piti silmällä yhtään mitään.
Arvailuni onkin että Kepu toivoi tämän hillitssevän kauppiaiden ahne halua maaataloustuottajain tulo-siivusta haukkaamaan palaa kaupalle, kauppahan nylkee kaikkea rahan kanssa liikkuvaa minkä kerkee, mm. S-Prismat on nostaneet hilaten hintoja ylös viimeaikoina ihan viikoittain, aina joku 10snt kerrallaan, ettei sitä kovin huomattaisi (niinkuin useimmat ei huomaakkaan!)
Ja "seliseli" kaupalta käy hinnankorotuksille: tuottajat pakottaa nostamaan, työntekijölle maksttava palkkaa (!), kuljetus maksaa, sähkökin maksaa, jätteet (=jättimäärä ruokaa roskiin) maksaa, jne jne (johtohan saa niin pientä palkkaa ja bonusta ettei kannata mainita).
Köyhyys ja yhteiskunta rauha
Ruuan ALV alettiin syömään jo etukäteen ennen sen voimaantuloa. Havaitsin 3kk ennen joidenkin tuotteiden kohdaala rajuakin nousu. Sama toistui muissa kaupoissa. Sen jälkeen tuli pikkuinen hiljaisuus ja sitten taas alkoi nousta hinnat hiljalleen.
Meillä on jonkilainen ennakko käsitys köyhistä ja täysin vääränlainen kuvakin siitä.
Köyhyys on markkinatalouden ja niiden voimien tulosta ei suinkaan niiden jotka siihen joutuvat.
Tähän syylistyvät työnantajat,työväenpuolueet sekä hallitus viimekädessä.
Yhteiskuntarauha tulee väkisin horjumaan köyhyyden syventyessä. Nyt jo ovat erilaiset enteet ja oireilut nähtävissä esim, aina lapsiin ja perheisiin saakka.
Ryöstelyt ja väkivaltaiset teot ovat syy seuraus tähän tilanteeseen.
Erilaiset ääriryhmät ja sen toimet ovat hedelmällinen alusta.
Tilanne on se jos ei köyhyyttä hoideta sen oikeilla nimikkeillä, niin ei voi muuta sanoa kuin saa mitä tilaa.
Kyllä se raha saadaan riittämään
Opiskelija saa tukea enimmillään noin 500 euroa kuukaudessa ja moni pärjää sillä, on pakko. Jos ei halua ottaa opintolainaa, eletään aika tiukasti. Yksityisiltä markkinoilta on mahdollista saada asunto, jonka vuokran tuolla rahalla voi maksaa, mutta yksin ei sellaisessa asuta, vaan yleensä ainakin yhden kämppiksen kanssa. Eri kaupungeissa on opiskelija-asuntoja vuokraavia tahoja, joista soluhuoneen voi saada alle 200 euroa kuussa, mutta silloin tuki tipppuu lähelle neljää sataa euroa. Mutta tällä pärjätään.
Opintotuki ja siihen liittyvä asumislisä ei ole noussut samaan tahtiin palkkojen, ruoan hintojen ja asuntojen vuokrien kanssa, kun taas vaatimukset opintojen suorittamisesta ovat tiukentuneet ja tulevat edelleen tiukentumaan. Yhä useampi opiskelija joutuu käymään töissä (ei yleensä oman alan, etenkään yliopistoissa opiskelevat) ja opintomenestys kärsii. Töitä ei voi lopettaa, sillä rahat eivät riitä esimerkiksi mahdollisiin yllättäviin menoihin.
Ja 200 euroa on aika ruhtinaallisesti ruokaan, sillä omassa taloudessani kaksi nuorta aikuista syö yhteensä 200 eurolla kuussa, eli 100 euroa/hlö.
Esimerkki 500 euron jakautumisesta yhden kuukauden ajalta: 300€ vuokraan+vesi, 100€ ruokaan, 20€ puhelinlasku, 20€ sähkölasku, 20€ netti. Jäljelle jää 40 euroa.
Eli tämä todistaa että 500 euroa kuukaudessa riittää yhdelle aikuiselle ihmiselle, ja joka muuta väittää, on hyvä ja menee töihin silläkin uhalla että opintotukikuukaudet loppuvat kesken ja valmistuminen pitkittyy.
Demarien aikaansaannokset
Demari Tarja Filatov oli työministeri peräti 7 vuotta. Mitä hän sai aikaan vaikka samaan aikaan oli valtiovarainministerinä Eero Heinäluoma. Taloudellinen tilanne oli silloin monin verroin parempi, mutta valtiontalouden rahat menivät ihan muualle ja kähmintä palkkioeläkeviroista päällimmäisenä. Lipposen hallitus sai aikaan eläkeläisille taitetun indeksin, jota kömmähdystä ei demarien toimesta ole saatu korjattua.
Millaisetkohan ovat Jutan selitykset moiseen ja onko siitä jotakin opittu?
Kurjuus jatkuu edelleen eikä nykyinen hallitus on niihin asioihin syypää. Siitä varmaan demarien alamäki. Ihalainenkin on ihan hiljaa, kun on saanut runsaat ylimääräiset eläke-edut työeläkeyhtiöistä yli 20 vuoden ajalta. Sellaista on demarien läpinäkyvyys;=J