Lauantai 1.11.2014

1800–4700 €/kk: Näin lentoemäntä tienaa

Luotu: 
30.11.2010 19:08
Päivitetty: 
30.11.2010 19:09
  • Kuva: Finnair
    Kuva
    Pitkään alalla ollut, kaukolennoilla työskentelevä lentoemäntä voi siis parhaimmillaan tienata jopa 4700 euroa kuussa päivärahoineen. Aloitteleva, kotimaan ja Euroopan lentoja kiertävä lentoemäntä taas jää arviolta noin 1800 euroon kuussa.

Lentoemännät taistelevat parhaillaan työnantajapuolen kanssa nimenomaan vapaapäivien ja työpäivien vuorottelusta. Lentäjien lakkoilun yhteydessä ihmeteltiin lentäjien palkkoja, joten Uusi Suomi selvitti nyt lentoemäntien palkkausta.

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY:n puheenjohtaja Thelma Åkers kertoo Uudelle Suomelle, että keskimääräistä lentoemännän palkkaa on mahdoton sanoa. Myös Finnair pidättäytyi tänään tiedotustilaisuudessa arvioimasta suoraan keskimääräistä palkkaa.

Åkersin mukaan tällä hetkellä aloittelevan Finnairin lentoemännän peruspalkka on 1402,60 euroa kuukaudessa. Palkka on nyt viisi prosenttia pienempi kuin kuuluisi olla, sillä lentoemännät suostuivat Finnairin säästöohjelmaan, jossa palkkoja alennettiin.

Vähintään 25 vuotta alalla ollut lentoemäntä tienaa tällä hetkellä 2390 euroa kuukaudessa peruspalkkana, Åkers kertoo.

Peruspalkan päälle tulevat erilaiset lisät.

- Lisistä tulee 40–75 prosenttia peruspalkan päälle riippuen siitä, millaisilla lennoilla työskentelee. Jos töitä on todella paljon, palkan päälle voi tulla joskus jopa 90 prosenttia, Åkers sanoo.

Lisiä tulee runsaasti siinä tapauksessa, että lentoemäntä tai stuertti työskentelee kaukolennoilla.

- Jos on vain Euroopan ja kotimaan lennoilla, saa käytännössä vain peruspalkan. Tietysti sunnuntaityöstä tulevat kaikille lisät, Åkers kertoo.

Lisäksi lentoemännät saavat päivärahaa, jota kertyy arvioiden mukaan kuukaudessa 300–400 euroa.

Åkersin mukaan päivärahat ovat valtion taulukoiden mukaiset.

Pitkään alalla ollut, kaukolennoilla työskentelevä lentoemäntä voi siis parhaimmillaan tienata jopa 4700 euroa kuussa päivärahoineen. Aloitteleva, kotimaan ja Euroopan lentoja kiertävä lentoemäntä taas jää arviolta noin 1800 euroon kuussa.

”Palkka polkee paikoillaan”

Finnair kertoo kotisivuillaan, että lentoemännän palkka lisineen on työsuhteen alussa noin 1900 euroa kuukaudessa ja kymmenen vuoden työskentelyn jälkeen 2700 euroa kuussa. Tähän päälle tulevat lennon aikaisesta myynnistä myyntiprovisiot sekä työvuorojen mukaiset päivärahat.

Vuonna 2005 Finnair on kertonut matkustamohenkilökunnan keskipalkan olleen noin 40 580 euroa. Tämä tekisi reippaasti yli 3000 euroa kuukaudessa.

Helsingin Sanomat puolestaan kertoi noin vuosi sitten, että Finnairin lentoemäntä tienaa keskimäärin arviolta 35 000 euroa vuodessa, mikä tekee noin 3000 euroa kuussa.

Lentäjien palkat ovat lentoemäntiin verrattuna huimat. Lentäjä tienaa vuodessa noin 130 000 euroa.

Thelma Åkersin mukaan lentoemännät ovat jo vuosien ajan jääneet jälkeen palkkauksessa.

- Olemme polkeneet paikoillaan ja joustaneet pitkin matkaa.

Åkersin mukaan lentoemäntien hyväksymän säästöohjelman kustannus on ollut 7000 euroa per työntekijä vuodessa.

Finnair vihjaisi tänään, että voisi harkita ulkopuolisen työvoiman käyttöä lennoilla tai ainakin henkilökunnan supistamista. Åkers ei suoraan tähän kommentoi.

- Asiat kärjistyvät tässä tilanteessa puolin ja toisin. Toivon, etteivät tällaiset lausunnot vetäisi työntekijöiden motivaatiota ja moraalia alas, ettei työnilo häviäisi, Åkers sanoo.

Lentoemäntien lakko on alkanut tänään. Lisää aiheesta täällä.

Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Vety-Pekka

Kunpa tilanne ei menisi niin pitkälle, että suomalainen kabiinihenkilökunta vähenisi. Ulkomailla asuvana Finskin koneeseen nousu on mieltä lämmittävä hetki. Palvelu on hyvää ja asiallista, ja olo on kuin kotona.
Jos kuitenkin muutos tapahtuisi, niin toivottavasti päästäsiin eroon niistä loputtomista kuulutuksista, jotka alkavat ensin suomeksi, sitten ruotsiksi, sitten englanniksi, ja vielä esim. espanjaksi. Näitä kuulutuksia voisi lyhentää ainakin yhdellä kielellä palvelunlaadun nimissä. Pikät, osin turhat kuulutukset ovat rasittavia pienessä, suljetussa tilassa, kun niitä ei pääse karkuun.

KAI AUERO_LISSABON

Asun pysyvãsti Portugalissa je parin vuosikymmenen ajan ja TAP:n aloittamat suorat lennot Helsingin ja Lissabonin vãlillã ovat siunaus. Kãyn perheeni(2 aik + 1 lapsi) kanssa suomessa vãhintããn 2 kertaa vuodessa, ja sããstõ finskiin verrattuna on yli € 2.000,-. Konetyyppi on aivan sama, ja palvelun taso myõs. TAP tarjoaa ilmaista viiniã ja olutta, vaikkakin se ei minua juuri ilahduta kun on vuokra-auto odottamassa helsingissã. Suosittelen lãmpimãsti Lissaboniin matkaajia vaihtamaan TAPiin.

wololoo

Puhutaan kuukausipalkasta, mutta todellisuudessa tuntipalkka melko jäätävä verrattuna koulutukseen. Enkä kyllä usko, että alalle päätyy kukaan, joka ei matkustamisesta pitäisi, joten hitusen muitakin insentiivejä saattaa olla kuin palkka.

hanari

Kun työtunteja tulee kuukaudessa 90 ja keskimääräinen ansio on 3000 se tekee 33 € /t. Lisäksi päivärahat, ilmainen ruoka ja majoitus + ilmaiset lomamatkat itselle ja perheelle. Koulutus ja vaatimukset ovat samaa luokkaa kuin sairaanhoitajilla. ÄOkin sama, ainakin laskutadosta päätellen. Vain varakkailla ja hyvätuloisilla on varaa lakkoilla!

Appi

Mistä alkaen päivärahat ovat olleet palkkaa? Alasta riippumatta ne ovat kaikille samat ja korvausta lisäkuluista. Oletko eri mieltä?

Sairaanhoitajan laskuvirhe johtaa yleensä potilaan kuolemaan, joten virheitä ei todellakaan saa tapahtua.

wololoo

Monta kiistakapulaa. Konkareille ei sovi, että kaukolentoja ruvetaan jakamaan tasapuolisesti myös nuoremmille, jolloin shoppailureissut vähenevät. Toisaalta samaan hengenvetoon kaukolentojen jälkeiset pitkät vapaatkin jäisivät vähemmälle ja jäljelle jääviä vapaitakin lyhennettäisiin. Käytännössä siis työntekijäpuolen rivit ovat jakautuneet, sillä todellisuudessa kaukolentojen tasaaminen merkitsisi konkareille merkittäviä heikennyksiä nykyisiin etuihin ja toisaalta jopa parantaisi nuorempien tilannetta (kun eivät nykyisellään ole edes kaukolennoista päässeet nauttimaan).

Appi

Päivärahoja ei tule mitenkään sekottaa palkkakeskusteluun. Päivärahat on korvausta lisäkuluista, joita vieraalla paikkakunnalla tai vieraassa maassa oleskelusta tulee. Jos se otetaan esille lentoemäntien kohdalla, niin varmasti asia on syytä nostaa esille myös yli 200 päivää matkustavien yritysjohtajienkin osalta. Jos päivärahat katsotaan kohtuuttomiksi, ovat ne varmasti kohtuuttomia kaikkien ammattiryhmien osalta olivatpa nämä sitten oikeuden tuomareita, kansanedustajia, toimittajia, putkimiehiä tai lentoemäntiä. Päiväraha ei siis ole palkkaa. Jos se katsotaan jollakin henkilöstöryhmällä palkaksi, tulee tehdä samoin kaikille muillekin ilman mitään poikkeuksia.

Miilu

Jos Finnair siirtyisi käyttämään halpamaiden työvoimaa matkustamon palveluissaan, sen suomalaiset matkustajamäärät putoaisivat ratkaisevasti.

On se sitten hyvä tai paha, niin aika moni tavallinen suomalainen valitsee ulkomaanlennoilleenkin Finnairin hinnasta riippumatta, aina kun voi.

Tässä on Finnairilla kilpailuetu vielä pitkään, jos se ymmärtää pitää henkilöstöstään kiinni. Nyt kerrotut palkat eivät todellakaan kuullosta korkeilta.

wee

Todella harva paljon matkustava suomalainen valitsee lentoyhtiötään itse. Yritykset käytännössä maksavat todella ison osan reittiliikenteen tuloista ja ne valitsevat myös lentoyhtiöt.

Finnairilla ei ole kilpailuetua henkilöstöstään. Ei Finskillä palvelu todellakaan huonoakaan ole, mutta toisaalta ei myöskään loistavaa. Finski on keskiluokkainen lentoyhtiö palvelultaan ja aivan samaan palveluun lentojen aikana pystyy esim AirBaltic jonka henkilökunnan liksat lienevät vähän eri luokkaa.

Suomea puhuva matkustamohenkilökunta voi olla etu kerran vuodessa lomalennolla matkustavalle turistille, sillä ei ole merkitystä paljon lentäville. Valitettavasti muutamilla satasilla lomalentoja ostava massa ei taida paljoa lentoyhtiön tulosta pelastaa. Lisäksi turremassat ostavat pakettimatkoja joissa he eivät edes tiedä mitä lentoyhtiötä kannattavat. Matkustajamääriin "halpamaiden" työvoimalla voisi olla oikeasti joidenkin kymmenien prosenttien vaikutus positiiviseen suuntaan lentojen halvetessa.

Judgement Day

Kiistan syynä oli Finnairin viimekeväinen päätös siirtää säästösyistä työntekijät Tokiossa halvempaan hotelliin. Yhtiö siirsi henkilöstön keskustahotelli New Takanawasta lentokenttähotelli Narita Hiltoniin, joka on tunnin matkan päässä keskustasta.

Yhtiö arvioi säästävänsä näin 300 000 euroa, mitä se piti työtuomioistuimelle toimittamissaan perusteluissa erittäin merkityksellisenä Tokion reitin kannattavuuden kannalta.

Myös ajallista säästöä syntyisi, kun kuljetusaika hotellille olisi lyhyempi. Tämä pidentäisi Finnairin mukaan myös työntekijöiden lepoaikaa. Sen mukaan matka lentokentältä keskustaan kestää niin kauan, että on vaikea toteuttaa henkilökunnalle kuuluvia pakollisia lepoaikoja.

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/02/24/finnairille-tuomio-l...

Kosto elää!

Appi

Hotellimajoitus on sellainen asia, jossa ymmärrän työnantajaa hyvinkin. Kyllä kohtuullisen hotellin tulee riittää eikä aina tarvitse majoittua kaupungin keskustan ytimeen varsinkin kun kyseessä on tuollainen jättiläinen kuin Tokio, jossa matka hotellille voi todellakin olla käsittämättömän pitkä. Harvoin liikematkustajakaan majoittuu mahdollisimman kauas asiakkaasta tai sitten hän ei miellä olevansa töissä.

K-Veikko

Sosiaalisena jarruna lentoemäntien yhdistyksessä ovat liiton VANHAT jäsenet. Näille on vain oma etu sekä työn mukavuus ja helppous ainoa prioriteetti. Eläkehän alkaa juosta muutaman vuoden kuluttua, joten ei ole mitään väliä sen pärjääkö Finnair tai onko siellä silloin yhtään suomalaista työntekijää.

Maksava

Käytin aikoinanni n 40.000 EUR lentolippuihin koti ja kaukomailla vuodessa. Monia yhtiöitä tuli käytettyä. Matkustamohenkilökunnan palveluasenteet ja taidot vaihtelivat kovasti Itäisen Euroopan ja esim amerikkalaisten välillä. Finnair siellä keskivaiheilla. Finnairilla lensin, jos vain mahdollista, mutta en matkustamohenkilökunnan takia, vaan sen vuoksi, että uskoin teknisen huollon ja lentokeneiden olleen huippuluokkaa. Itse palauduin kaukolennoilta seuraavana aamuna viimeistään klo 9 sorvin ääreen. Minun on hiukan vaikea ymmärtää pitkiä palautusaikoja lentojen jälkeen. Näen, että nuo niin lentäjien kuin matkustamohenkilökunnan vaatimukset hotelleista ja palautuspäivistä eivät ihan ole tätä päivää. Verratkaa niitä tämän päivän Eurooppalaisten suuryhtiöiden vastaaviin. Nykyisillä asenteilla tulee varmasti muutoksia henkilökunnan kansallisuuksiin. Pidän sitä todellä ikävänä, mutta en lentämisen kannalta katastrofina. Asiassa käy samoin kuin paperikoneille, valitettavasti.
Mielummin Finnairilla!!

Appi

Palautuminen aikaerosta ja vuorotyöstä ei ole uskon asia. Niillä on kiistatta vaikutusta jaksamiseen ja varsinkin jatkuvasti toistuvana rasitus moninkertaistuu. Sen tunnustan, että en kuitenkaan tunne alan sopimuksia, joten en tarkasti tiedä lepoaikojen pituuksia ja kuinka riittäviä ne ovat muihin aloihin verrattuna. Siitä on kuitenkin turha kiistellä, etteikö aikavyöhykkeillä ja työrytmillä olisi vaikutusta esimerkiksi terveyteen. Siitä löytyy varmasti satoja tutkimuksia ja tieteellistä näyttöä.

Aristotellus

Vaikka täällä jo vilahtikin tosiasia, että lentoemännän toimenkuvana on lähinnä tarjoilutehtävät, sen rasittavuutta ei kukaan voi asettaa kyseenlalaiseksi. Tosiasia on myös se, että pilottien toimenkuva on koneen perillepääsy heillä ollen myös ensisijainen turvallisuusvastuu.

Lentoyhtiö on kuitenkin ensisijaisesti alisteinen lentäjien vaatimuksille, kuten olemme todenneet moneen kertaan. Tämä näkyy heidän huikeassa palkassaan, joka tosin sekin vaihtelee lentojen luonteesta johtuen.

Näen, että Finnair voisi tässä asiassa joustaa - varsinkin kun kyse ei ole lentoemäntien palkasta (johon he jo ovat tehneet myönnytyksiä), vaan työajoista ja vapaista, jotka vaikutavat varmasti ratkaisevasti jaksamiseen ja sitä kautta koko heidän elämäänsä - palvelusta, ystävällisyydestä ja koko miehistön työviihtyvyydestä puhumattakaan.

Lisäksi: kaikki muistavat tilanteen pitkän ulkomaanmatkan jälkeen, jolloin heleä naisääni (yleensä) toivottaa ystävällisesti tervetulleeksi Finnairin lennolle. Mikä tämän korvaa suomalaiselle Finnair?

pakista

Mikähän korvaa yhtiön jatkuvat tappiot? Lakot pakottavat sen ilmeisesti pakkolaskuun ja heleät naisäänet alkavat toivottaa hyvää matkaa muulla kuin suomenkielellä.

Jospa vaikka ajankohtaiselle pakkoruotsille tulisi vihdoinkin jotain käyttöä.

pakista

Sekä työajoilla että matkustajamäärillä on vaikutusta tulokseen.
Mikäli toistuvat lakot saavat aikaan sen, että erityisesti Aasian matkustajat siirtyvät käyttämään muita lentoyhtiöitä, voipi käydä niin, että ei kohta ole mahdollista käyttää vapaa-aikaa, koska ei ole enää työpaikkaakaan.
Kiristyvä kilpailu lisää paineita yhtiön kannattavuuden osalta ja mikäli se ei kykene sopeutumaan toimintaympäristön vaatimuksiin, on edessä, kuin evoluutiossa, kentältä katoaminen.

Ps. Kielivihje tarkoitti sulautumista esim. SAS:iin.

Aristotellus

lakolla on suuri vaikutus tulokseen, mutta se on työntekijän oikeus ja keino yrittää taistella eduistaan tai katsomiaan epäkohtia vastaan. Edullisemmaksi tulisi tietysti kaikille päästä sopimukseen, jottei lakkoa syntyisi (hegemoniatyötaisteluita on jo liikaa). Jos matkustamohenkilökunta viimeksi jousti palkoistaan, miksi työnantaja ei nyt voinut joustaa vastavuoroisesti tässä?

Finnairilla on aina maantieteellinen etunsa etenkin kaukoidän matkoissa, mikä pelastanee sen tältäkin kriisiltä, eikä sulautumisiin tarvitsisi ryhtyä (toki muutkin reitit pitää saada kannattamaan). Ehkä se pelastaisi pakkoruotsilta myös yläilmoissa...

Kansallisten yritysten ja instituutioiden nakertuminen nakertaa kansallista aineellista ja aineetonta pääomaa.

wololoo

Voihan niitä nauhoituksiakin käyttää, jos on niin tärkeää.

"Näen, että Finnair voisi tässä asiassa joustaa - varsinkin kun kyse ei ole lentoemäntien palkasta (johon he jo ovat tehneet myönnytyksiä), vaan työajoista ja vapaista, jotka vaikutavat varmasti ratkaisevasti jaksamiseen ja sitä kautta koko heidän elämäänsä - palvelusta, ystävällisyydestä ja koko miehistön työviihtyvyydestä puhumattakaan."

Sitä kutsutaan ammattitaidoksi, kun palvelun laatu ei kärsi vaikka taivaalla sataisi paskaa niskaan.

Aristotellus

inhimillisyydeksi ja kaukonäköisyydeksi, että työnantaja pitää työntekijöidensä hyvinvoinnista huolta. Tämä näkyy aina myös palvelun tasossa ja siten tuloksessa.

Korvaako Sinulle nauhoitus ihmisen? Mitä palvelua se sellainen on?

JATK

"SLSY:n puheenjohtaja Thelma Åkers kertoo Uudelle Suomelle, että keskimääräistä lentoemännän palkkaa on mahdoton sanoa."

Omituista, että esimerkiksi siivojien etujärjestö ja monet muut pienpalkka-alat osaavat sanoa eurolleen palkkakeskiarvon. Se on vain matematiikkaa, eikö Åkers osaa sitä? Erikoista, ettei etujärjestön pj tunne keskeisiä tilastoja omalta alaltaan. Vai eikö Åkers halua kertoa keskiarvopalkkaa pelätessään julkista asennepakoa.

Muutosvoima

Suosittelen jokaiselle Finnairin matkustamohenkilölle tutustumista esimerkiksi sairaanhoitajien kolmivuorotyöhön missä tahansa keskussairaalassa, missä tehdään kirurgisia leikkauksia, ja sitten vertailemaan palkkoja.

Soitto vaan että sopiiko tulla tutustumaan - ihan lähipäivinä niin ei jää mahdollisuus väliin.

Finnairin hienostojengi on tätä sairaanhoitajien sekä fyysisesti että henkisesti vaativaa työtä tekeviin verrattuna turhia narisijoita.

On totta, että myös Finnairin lentäjien palkat ovat ylimitoitettuja verrattuna esimerkiksi British Airwaysin lentäjien palkkohin, mutta tähän voitaneen palata sen jälkeen kun matkustamohenkilötyö on Finnairissa ulkoistettu ja nykyinen hienostojengi pääsee opiskelemaan uusia ammatteja.

Olen kerran kuunnellut päivän Finnairin matkustamohenkilökunnan murheita viiden tähden hotellin uima-altaalla Bangkokissa ennen paluulentoa ja päätin, että en enää koskaan kanna vapaaehtoisesti rahaa Finnairin kassaan. Tyhmiä, jonninjoutavia narsijoita jotka eivät tiedä mitä todellinen työn teko on.

Kun itse oman lentolipun ostava yrittäjä lähtee maailmalle, hän on seuraavana päivänä neuvotteluissa, messuilla, jatkolennolla, teollisuuskäynnillä, teknisessä tarkastuskeskuksessa, tai etsimässä uusia asiakkaita. Ei siinä aikaerot paina, mutta shoppailuaikaa jää kyllä niukemmin.

Lentäkää Emirates, Etihad tai Singapore Airlines - lentoyhtiöillä ja verratkaa asiakaspalvelutyön laatua tähän Finnairin narisevaan hienostojengiin. Ero on niin karmaisevan suuri, että välillä tulee vieläkin paha olo kun näkee Finnairin koneen.

Lisäksi Finnairin henkilöstö ja perheenjäsenet lentelevät maksamalla vain 10 % hinnan lentolipuista. Miten tämä on laskettu palkkaan vai jaetaanko rahaa Finnairin kassasta pääomistajan eli veronmaksajien ohi ? Jos maksan 1000 euron lentolipusta 100 euroa niin eikö erotus 900 euroa ole verotettavaa ansiotuloa ? Näin se on muissa yhtiöissä jota Suomen verottaja verotarkastaa. Saamani käsityksen mukaan Finnairissa vain jaetaan näitä lippuja - verotettavaa etua ei tule kenellekkään koska on Finnairista kysymys.

Ja sitten vielä tämä Finnairin hallitus- kymmeniä tuhansia euroja vuodessa nostetaan korvauksia ja halvalla lennetään, mutta eikö nyt ala mitta täyttyä teilläkin ?

Suomen veronmaksajien ei ole enää mitään syytä antaa Finnairille lainatakauksia, jakaa edullista tonttimaata, etuvuoroja lennonjohdon aikatauluissa tai mitenkään auttaa tämän nenä pystyssä kulkevan hienostojengin shoppailumatkailua.

järkevästi ajatellen

palkka on huomattavan suuri kun tosi työ tunteja tulee hyvin vähän.
Nuo luppo ajat ulko tai kotimaassa voi käyttää miten parhaaksi katsoo eli niistä voi ottaa kaiken hyödyn irti.

Eli noista on turha valittaa kun yhtiöhän maksaa hotellinkin ulkomailla.

Olkaa tyytyväisi ja noissa ylemmissä palkka määrissä olisi kyllä vähän vaikka leikkaamisen varaakin.

Appi

Luppoajalla on joku ihmeellinen sädekehä ympärillään vähän alalla kuin alalla. Tosiasiassa luppoaika on työn odottamista usein sillä velvoitteella, että ollaan käytettävissä. Jokainen, joka on joskus tehnyt esimerkiksi myyntityötä ja kiertänyt vaikkapa vain Suomea tietää, että hotellikuolema on ihan täyttä realismia. Ensimmäisinä vuosina jaksaa käydä katselemassa paikkoja, mutta kyllä ne ajat, jolloin ei pääse tekemään töitä ovat pitkän päälle yhtä helvettiä. Itse en ole tehnyt paljoa ulkomailla töitä, mutta vaikka monella on ruusuinen turistikuva ulkomaalla oleilusta ovat useat ystäväni vakuuttaneet, että se muuttuu työn myötä aivan samanlaiseksi piinaksi kuin kotimaassakin. Tästä syystä en nyt niin kauhean kateellinen osaa olla jostakin spekulatiivisesta hyödystä. Loppujen lopuksi työ on aina pitkän päälle vain työtä.

totuuden torvi

voisi varmaan muutaman sanan lohkaista.

Finnairin monopoli, tai miksi sitä nyt halutaan kutsua, ei ole tätä päivää. Henkilöstön luontaisedut ja valtio-omistajan julkisen hallinnon edustajille tarjoamat etuisuudet maksatetaan yksityismatkustajien lentolipputuloilla ja rahdeilla. Mutta, ketä heidän kommentinsa asiassa kiinnostavat.

Kynsiään viilailevat asenneongelmalliset- ja käytävillä keskenään juoruilevat -lentoemännät, ovat ehdottomasti yksi Finnairin pääongelmista. Pyydä asiakkaana siinä välissä paukkua ja voit olla varma että saat tylyä tai ylimielistä palvelua, ellei kaikkia "pikkupulloja" ole jo ryystetty määränpäässä (pakko-)löhöilessä.

Ja ne lentolippujen hinnat...Voi Jeesus!

Kotimaan kilpailu on käytännöllisesti tapettu Ilmailuviranomaisten, politikkojen, etujärjestöjen ja Finnairin voimin. Mitä vaihtoehtoja on, kun täytyy lentää Helsingistä Kuusamoon... Aivan!

Pitäisi varmaan tehdä "Dannyt" - ja valita se ykkösvaihtoehto hyppäämällä auton rattiin liimaletti liehuen Nesteen pihasta.Sielläkin valtio rahastaa, tosin hiukan toisella liiketoimintamallilla.

Takaisin asiaan.

Valtion enemmistö pitää purkaa yhtiössä, myymällä yhtiön osakkeita yksityis-sektorille. Älyttömyyden perkaus ja purku voi sen jälkeen alkaa. Kipeätä tietysti tekee ja pahalta voi tuntua, mutta prosessin jälkeen yhtiö voi keskittyä ilman lisäpainoja ja kivirekiä, palvelemaan asiakkaitaan paremmin.Sitävarten yhtiö on olemassa...vai onko?

Insinööritaito ja tekninen ylläpito yhtiösta eittämättä löytyy, palveluasenne ja asiakaslähtöisyys on edelleen pahasti hakusessa. Kehittämisen kohde on varmasti operatiivisen johdon tiedossa, mutta mitä tehdä kun poliitiset "päällystakit" vahtivat tinkimättöminä etujaan, lahjomalla henkilöstön lähiperheineen lippueduilla, jotka eivät ole tästä maailmasta.

Taidanpa sulkea koneen...

Tuukka H.

Nyt pääsee seuraamaan reaaliaikaista uutisointia siitä miten lakkoilijat ovat onnistuneet katkaisemaan tien kotiin. Mielellään antaisi SLSY:lle asiakaspalautetta, varsinkin jos käy ilmi että kotiinpaluu torstaina vaihtuikin kotiinpaluuksi adventtina.

Kenties otan oppia niistä jotka visioivat miten eduskunnalle voisi lähettää "paskalaista" palautetta, ämpäri kerrallaan...

Pentti Perusinssi

Koko Finnair on käymistilassa kuten ovat olleet paperitehtaatkin. Syy on siinä että Finskin edut ja palkat+ työehtosopimukset ovat peräisin suljetun talouden ajalta jolloin ei kukaan muu saanut edes lentää suomessa, Keihäsen Spear Airkin kampattiin. Ja pitkään oli halvempaa lentää muilla yhtiöillä edestakaisin Lontooseen/Pariisiin kuin Finskillä Rovaniemelle. Nyt on sitten tullut pää vetäjän käteen, edessä on joko kustannusten sovittaminen ja työntekijöiden taipuminen tai sitten vaihdetaan työntekijät tulijoita on noilla liksoilla pilvin pimein. Pelkkä perätön höpötys "suomalaisesta laadusta" on valhetta ja matkustajat ovat huomanneet sen ajat sitten. Nyt ei nähdä metsää puilta vaan pidetään 70-luvun "hienohelma-ammatista" kiinni kynsin hampain mikä on sinänsä ymmärrettävää vaikkakin typerää. Jos nimittäin tällä lakolla aiheutetaan koko tilikauden tappiollisuus sitä ei tulla antamaan anteeksi ja seuraukset ovat sen mukaiset. Suomalainen lentoemäntä, bye,bye. Lippuetuakin on selitelty sillä että "se ei ole ilmainen" kun maksetaan muodollinen maksu. Onko tullut mieleen että Finnairilla lentää tuhansia ihmisiä käytännössä ilmaiseksi? (henkilökunta ja heidän perheensä, eläkeläiset sekä vielä valikoitu ryhmä "lentorälssiä"). Jos yhtiö tuottaa tappiota tulee nämäkin asiat ottaa uuteen tarkasteluun. On mm. verotuksellisesti väärin jos työntekijän perhe käyttää tuhansien lentoliput muutamalla kympillä per vuosi kun yksinhuoltajatyttö muissa töissä maksaa täyden veron makkarasopasta minkä syö firman ruokalassa.