- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Ulkomailla ihmetyttää se, miten Helsinki-Vantaa porskuttaa normaalisti, vaikka on talvi.
Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo tänään pääjutussaan Euroopan talvisten olosuhteiden aiheuttamasta lentoliikennekaaoksesta. BBC on tehnyt erikseen aiheeseen liittyvän jutun Helsinki–Vantaan lentoasemasta ja siitä, miten Suomessa pärjätään lumen kanssa.
- Helsingin lentokentällä oli 188 cm lunta viime talvena, mutta viimeksi se jouduttiin sulkemaan sään takia vuonna 2003. Kyseinen sulkeminen kesti puoli tuntia, BBC kirjoittaa. Jutussa ei tarkennettu, mistä 188 senttimetrin lukema on saatu.
BBC kertoo, että Etelä-Suomessa on nytkin poikkeuksellisen paljon lunta, mutta Helsinki-Vantaa vain porskuttaa. Jutussa käydään läpi sitä, miten Suomessa talveen varaudutaan.
Jutussa haastateltu Finavian PR-päällikkö Annika Kåla kertoo Uudelle Suomelle, että BBC:n juttu ei ole mitenkään poikkeuksellinen.
- Joka talvi meillä käy median edustajia ja muiden lentokenttien edustajia. Esimerkiksi viime talvena brittiläinen ITN-televisiokanava teki meistä ohjelman, jota katsoi muistaakseni neljä miljoonaa ihmistä Britanniassa, Kåla kertoo.
Kåla on tyytyväinen, että BBC:n otsikko Suomesta on nyt päässyt uutissivuston etusivulle.
- Sillä viedään Suomen osaamista eteenpäin, se on Suomi-kuvan kannalta positiivinen asia, Kåla sanoo.
Kålan mielestä Helsinki–Vantaan toiminta kertoo suomalaisesta infrastruktuurista ja kyvystä varautua. Hän huomauttaa, että talveen varautuminen on suomalaisille itsestäänselvyys, kun taas Keski-Euroopassa se tulee aina yllätyksenä. Vaikka Helsinki–Vantaalle tullaan ottamaan oppia, kaaos aiheuttaa kuitenkin aina lentokenttien sulkemisia Euroopassa.
- Se [varautuminen talveen] vaatii investointeja sekä kalustoon että rekrytointiin. Toimintamalli on kehitettävä, ei se synny sormia napsauttamalla, Kåla sanoo.
Kommentit
No niin, siitä know how´ta kauppaamaan
Erikoisosaamista sen mukaiseen hintaan, kyllä kävis kauppa!
"Fly like flying finns!"
Sattumoisin lentävätkin
... kun sattuvat lentämään.
Ei näitä kukaan osta
Juuri haastateltiin Heathrow'n pomoa asiasta ja tämä sanoi ettei ole mitään järkeä (taloudellista) hankkia kallista kalustoa seisomaan ympäri vuotta muutaman päivän myräkän vuoksi.
Näin brändi rakentuu
eikä tekemisen puutteessa olevien johtajien kokoustamisilla ja kauan väsäämällään huippukalliilla huuhaa-raportilla, josta ulkoministeri totesi; "briljanttia!"
Eikä se rakennu Ollilan ja em. brändityöryhmän sivustolla.
http://www.mitasuomion.fi/
188cm?
Mistä tämä valhe on repäisty
Muunnosvirhe
Tarkoittavat tietenkin, että 188 tuumaa.
Laskuvirhe
Kertomalla 75 cm tuumalla (2,5) päästään noin tuohon lukuun. Artikkelin tekijän olisi pitänyt jakaa se.
Ei vielä aihetta lakkoon.
Tod. näk.
Itse ensin ajattelin, että olisiko se joku lumien yhteisadanta (sehän sentään aina välillä pakkaantuu ja sulaakin), mutta kun lukema osuu paremmin noin, niin uskon esittämääsi tapaa todennäköisenä.
188cm alkuperäisessä jutussa
kyl se mun mielestä on tuo "yhteissadanta".
Mikä siellä UK:ssa on ongelma
Heathrowin kentällä kiitotiet on auki, miksi he eivät lennä?
Tungosta marketeissa
Lentoemännät ovat todennäköisesti shoppailemassa...
Niinpä
Osaamista kyllä löytyy tästä maasta, mutta sitä ei osata myydä/tuotteistaa.
Niinpä
Osaamista kyllä löytyy tästä maasta, mutta sitä ei osata myydä/tuotteistaa.
Miksi kiitotiet ei voisi olla lämmitettyjä?
Helsingin sähkölaitokset tuottavat jatkuvasti hukkalämpöä, joka ajetaan mereen.
Nythän tuolla Hki-Vantalla käytetään valtavat määrät kemikaaleja kiitotien puhdistukseen. En olisi kovin ylpeä tästä
Hyvä kysymys
Kysymyksesi on hyvä. Siihen tosin voi olla joku taloudellis-tekninen vastaus. Siis että se olisi mahdollista, mutta kallista.
Kun kesällä asfaltti on kuumaa, niin lauhdutin pitäisi olla vartavasten kenttää varten erikseen ja mahdolliseen kesäkäyttöön toinen järjestelmä?
Pelkästään talvisena lisävoimalaitoksena toimiva voimalaitos ohittaisi em. ongelman, mutta sitäkään ei ehkä voisi rakentaa ihan lähelle kenttää, kun piippu olisi tiellä? Lauhdenesteen pumppaus maksaa sekin ja pitkät putket.
Tai sitten sitä ei vaan kukaan ole tullut ajatelleeksi, kun lentokenttähenkilöstä ei ole voimalaitosihmisistä koostuva.
Tai sitten sitä ei vaan kukaan ole tullut ajatelleeksi . . .
Ajattelu jää minulle kuten muissakin asioissa:
Kentän alle pitää louhia neljänneskuution (km) luola vesivarastoksi.
Asfaltin alla keräysputkistossa kiertävä vesi kuumenee ja talvella lämmittää.
Homma osataan, lentoliikennekään ei häiriinny. Suomalaisella tekniikalla
putket voi asentaa poikittain tien alitse asfalttia rikkomatta.
Myös johdettua maalämpöä?
Sitten, miten olis "uunilämpöset" uraanisauvat niinkun kierrätykseen a-voimaloista,
-myös "paskalaista" tuttu jäte johdettuna pömpeleihin kiitoradan alla yhdistettynä maalämpöön, voisi toimia!
Osaamista on
Joo, kyllä Suomessa on osaamista. Vielä kun nämä kaikenlaiset julkiset kulkuvälineet eivät kärsisi koko ajan lakkoilusta, voisi Suomen kilpi ollakin tässä suhteessa varsin kirkas.
juu... näin se on
Sattumalta kävimme juuri Salzburgissa. Menomatkalla välilasku oli Berliinin Tegelin lentokentällä. Paluumatkalla välilasku oli Düsseldorfissa. Luntahan tietysti oli, mutta ei mitenkään katastrofaalisesti. Silti kaikki tuntui olevan kaaoksessa.
Matkatavararamme hävisivät kaikki ja yhä vieläkin odottelemme niitä. Ei näitä hommia ilmeisesti hallita muuta kuin ihanteellisissa olosuhteissa. Jotain täälläkin sentään osataan.
Mutta näimme kuitekin SISKA:n (Peter Kremer) Tegelin lentokentällä ja keskustelimme hiukan. Se oli hyvä pointti (ainakin vaimolle).
Brysselissäkin onneksi lunta
Siellä Lehtomäkikin kärvistelee torilla naukkailemassa hehkuviiniä, kun sitä ei kovin usein Suomessa torilla sattuneesta syystä saa. Tässä toisaalla lehdistössä tätä ympäristöasiaa:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010122012897186_uu.shtml
Että sillai...
Toivottavasti mekin opimme
Samalla kun viemme tuota lumenpoistotaitoa ja toivottavasti myös laitteistoja, niin samalla voisimme tuoda sitä hehkuviiniä toreille. THL:n lakkauttaminen on hyvä alku projektille!
Jos kyse on osaamisen viennistä, niin Rovaniemellä voi kouluttaa varmasti eurooppalaisten kenttien kunnossapitopäälliköitä. Miten olisi alan opintokokonaisuus Oulun Yliopistoon? Kaikilla kentillä pitäisi tulevaisuudessa olla yksi MSP Master of Snow Ploughing.
Duunarit kunniaan
Ei liikenneväyliä Suomessakaan pidetä kunnossa millään yliopistotutkinnoilla. Raaka työ, asiansa osaava henkilöstö ja hevosvoimat ratkaisevat.
Mikäs kumma tuo nyt muka on.
Ainahan sitä Suomessa on oltu urheiluhullua kansaa. Mikäs tuo lumen kanssa on pärjätessä.
Pissa-kilipailussakin, vai mikä se oli, ollaan podiumilla alavariinsa. Sotakorvauksettii maksettiin viimeistä latia myöten.
Pohojoiskalotin itäkairan Raatteentien piiminmestaruuskisatkin meni aikonaan ihan putkeen. Ja kyllä sitä sillonki oli lehtimiestä Suomussalamellä mustanaan ympäri mualimata.
Aina sitä on totuttu olemaan ihan ihmeellistä fakiiria näillä härmän lakeuksilla, eikä pelätä ees jumalaa.
Finaviaa ei selvästikään ole konsultoitu tarpeeksi
Nyt pitäisi kiireellä saada auramiehet kirjoittamaan aurausraportteja toiminnanohjauksen tietojärjestelmään. Lisäksi täytyy selvittää, onko talvivalmiudella sittenkään mitään omistaja-arvoa, jos vaikka jäisi enemmän viivan alle panemalla lappu luukulle tuiskupäivinä. Vähintäänkin lumityöt pitäisi kilpailuttaa ja antaa urakka halvimman tarjouksen tehneelle napolilaiselle jätekuljetusyritykselle.
Haetaan apua Arkadianmäeltä
Saadaan nopeasti Finavia EU-tasolle pyydettäessä konsultointia nykyiseltä hallitukselta ja torkkupeitoilta. Kyllä se sitten saadaan meillekin, se lumikaaos ja talvi yllättää sitten vuosi vuodelta - oikein budjetoituna. Kalusto lainataan Irlannista, Kreikasta, Espanjasta ja Portugalista pitkän pitkillä leasingsopimuksilla. Kuukausimaksut pyörivät kesälläkin...
Vielä lentokaaoksesta
Sanottakoonpa ruotsalaisita mitä hyvänsä, niin meitä yksikään ruotsalainen ei ole koskaan kohdellut huonosti.
Kun olimme eilen Salzburgin lentokaaoksesta, ja hotellista emme meinannneet saada taksia lentokentälle, niin eräs herrasmies kyseli, mistä maasta olimme. Kun sanoimme olevamme suomalaisia hän otti meidät omaan taksiinsa. Hän myös maksoi taksin, ja kun vaadimme saada maksaa sen, hän kieltäytyi ehdottomasti. Sanoi vielä että pääasia on että ehtisimme koneeseen ajoissa. Eli sellaisia ne ruotsalaiset ovat.
En tiedä mikä on tämän kommentin tarkoitus,
mutta pitää aina muistaa ero kohteliaan ruotsalaisen ja koppavan ruåttalaisen välillä, ehkä joskus ihan huomattavankin.
Tarkoitus
Eiköhän se liene ihan selvä. Kyllä ruotsalaiset pohjimmltaan tuntevat jonkinlaista solidaarisuutta suomalaisia kohtaan, vaikka heidät ehkä joskus koetaankin hieman koppavina.
Tämän kyllä voi aistia kun henkilökohtaisesti tapaa ruotsalaisia. Ei sitä voi aina sanoilla selittää.
Hädässä ystävä tunnetaan ja tässä Keski-Euroopan lentokaaoksessa meidän kohdallamme nyt sattui käymään näin.
Aivan oikein
Varmistin vain, ettei tässä otettu nurkan takaa kantaa näihin täällä vähemmistönä asuviin, ja näihin viime aikojen myllerryksiin. Itse olen työskennelyt neljä vuotta todellisten ystävien, ruotsalaisten, kanssa Lähi-idässä, englanninkieli ainoana kielenämme, sujuvasti.
Ruotsalaiset ovat ystävällisiä
Suomalaisia kohtaan ja niiden kanssa on kiva tehdä duunia paitsi nyt kun tuli takkiin 6-1 ja Venäjältäkin 6-2 mutta onneksi Norja voitti naisten käsipallon EM finaalin Ruotsia vastaan että pääsi edes vähän takaisin antamaan.
Ystävälliset ruotsalaiset eivät tykkää Suomen pakkoruotsista
koska heidän mielestä on rasittavaa kuunnella jotain suomenruotsalaisten käsittämätöntä sönkköä, jonka muka pitäisi olla ruotsinkieltä!
Siitä puuttuu minustakin se alkuperäinen kaunis "laulu-sointu" ääntämisessä (yrittänyt sitä imitoida muutenkin heikolla ruotsilla), mutta se on ihan muuta kuin suomenruotsi.
Ja koska ruotsalaiset eivät pahemmin ääneen tuosta suomalaisille irvaile, niin minäkin pidän heitä noiltaosin kohteliaina ja hyväkäytöksisinä,Tack.
Olet poikkeustapaus!
Ehkä olet tavannut vain nuoria ruotsalaisia ja heitäkin valikoidusti? Tosiasiassa Ruotsissa elää vielä suomalaisuusinho hyvin voimakkaana, koska se on heillä perinteenä. Se heijastuu monien suomenruotsalaisten asenteena myös.
Eräs suomalainen professori kirjoitti, kuinka hän joutui vaihtamaan hyvän ruotsin kielensä englanniksi. Syynä oli ynseä kohtelu esim.ravintoloissa, koska paikalliset tajusivat ruotsin aksentista hänen suomalaisuutensa. Moni muukin on huomannut kohtelun muutoksen, kun vaihtaa kielensä. Englannista ei voi niin selvästi päätellä suomalaisuutta.
Monet menevät ruotsalaisen tapakulttuurin halpaan. Edessä hymyillään ja ollaan kohteliaita, vaikka selän takana heti nyrpistetään nenää. Ruotsalaisuuteen kuuluu epäaitous ja jopa epärehellisyyys oleellisesti.
Haluaisin sanoa, että ajat ovat muuttuneet ja asenteet parantuneet. Niin asia ei vain vielä ole, valitettavasti. Finne-sana Ruotsissa vastaa ryssä-sanaa Suomessa.
Monen suomalaisen ruotsalaisuusinho on pelkästään reaktiivinen. Minullakaan ei olisi mitään heitä vastaan, mutta eihän kukaan siedä alaspäin katsomista.
BBC ei kertonut
että Suomessa korvataan matkustajille luonnonkatastrofeista heille aiheutuneet kustannukset. Oli sitten lumimyräkkä, tulivuori taikka maanjäristys. Kansannoususta puhumattakaan.
Kaikki korvataan mielipahaa myöten meillä, rikkaassa Suomessa.
Ja useilla kaukomatkoilla,
kun maksat tulomatkan me kustannamme paluumatkan.
Espoossa lunta 80 senttimetriä!
Kävin Kivenlahden teboililla tänään iltasella. Pihalla on puisia pöytiä, joissa kesäisin voi syödä terassilla. Terassin päällyksiä ei oltu luotu lumesta ja niiden päälle oli satanut lunta. Noin kymmenen pöytää. Pyysin kassalta rullamitan ja kävin mittaamassa pöydän päällä olevan lumen paksuuden. Se oli tasan 80 cm.
Onko tämä Espoon ennätys joulukuussa?
Ilmaston lämpeneminen on vaihtunut
Ilmaston muutokseen.
Nyt on talvi, niinkuin pitääkin
Se on tää luontokin näemmä alkanu räpsimään näitä isottelevia maailmanlopun alarmistimaakareita kynsille. Ilmasto tok muuttuu, mutta luonnolliseen ja oikeaan suuntaan.
Espoo varautuukin tulevaisuuteen
kohta Finnooseen asti maanalle kaivautuneena!
Kukuska käy mittaamassa, jotta kaksi tutkijaa saa saman tuloksen
Saa siellä toimittajakin käydä.
Itsekin ihmettelin...
mistä hatusta ovat vetäneet tuon 188cm :) Koko talven sademääräksikin vielä liian paljon.
Haaskaa
Minnuu ainaki huvittaa puuterin talvihuolet.
Jopetsouvi näät kalpenee kun kahtelee uutisraportteja
rysselist ja kuuntelee parempiosaisten tuskaa.
Pyssyisit hyöki vaan mökeissään, mut ei aina pittää mennä hössöttää
jonneki. Kävisivä joskus morjenstamas naapuri.
Kriisit sulan maan aikaan.
Eu:ssa, poikkeuksena Pohjoismaat täytyy tulevat kriisit sovittaa sulan maan aikaan, että kalustot ja ihmiset pääsevät liikkeelle. Tosin Helsinki jo elää näissä ilmastoprofeettojen tulevaisuuden mielikuvissa ja lumiongelmia on kasaantunut alueelle.
Suomessa on opittu muutakin lumesta ja huonosta säästä.
Asun Espanjassa aivan Sierra Nevadan laskettelukeskuksen läheisyydessä. Se lienee Euroopan eteläisin laskettelu ja hiihtokeskus ja siellä on järjestetty mutkamäkilaskun Maailman Cup:in osakilpailuja. Hiihtääkkin voi ja ladut ovat valaistuja.
Kerran olen joutunut kääntymään takasin sankan lumipyryn vuoksi, sillä pelkäsin. Espanjalaiseen tyyliin, ei autossa ole talvirenkaita. Joillakin on ketjut ja ne kalliimat mallit saa alle tosi kätevästi. Mutta espanlainen ei osaa ajaa liukkaalla niilläkään. Mitä huonompi keli, sitä kovempi vauhti periaate ja auton alkaessa sutia läiskästään kaasu pohjaan.
He eivät ole missään totutelleet lumeen ja jäähän. Koko tie Sierra Nevadan rinteille oli täynnä kaatuneita autoja ja kaiteissa kolhittuja peltejä/muoviosia. Oltiin kuin Raatteen tiellä.
Sama toistuu sateessa. Joskus, kuten viime viikolla satoi vettä niin paljon, että mitkään ojat eivät vuorenrinteeiden vettä pystynyt vetämään ja kuravettä oli yli henkilöauton oven alareunan yli. Kaikki ajoivat minusta ohi ja kohtasin heidät pienen matkan päässä, kun savu nousi konepellin alta.
Sateeseenkaan ei olla totuttu, vaikka se on talven ainainen ongelma. Luoja varjelkoon, että eteläiseen Espanjaan ei sada koskaan lunta lentokentille. 23 vuotta eikä pakkasta ole ollut kuin yhtenä aamuna kotipihassa. Onneksi.
Pieleen meni, mutta menköön
Tällaisista läheisistä asioista sen vasta huomaa, miten epätarkkaa tiedotus on. Väärinkäsitykset vaikuttavat paljon, samoin "mutkien oikomiset" ja kiireen sekä ylenmääräisen nopeuden aiheuttamat virheet. Ja piittaamattomuus, sillä tämän päivän lehti ja sen virheethän ovat jo huomenna unohtuneet ja jutut merkityksettömiä.
Tässä puhutaan tämän talven joulukuunkin lumista, samoin pahasti liioitellen:
http://www.allvoices.com/contributed-news/7675173-helsinki-finland-airpo...