Lauantai 26.5.2012

Yle ärsyttää taas – puolue kanteli korruptioryhmälle

Luotu: 
19.1.2011 14:27
Päivitetty: 
19.1.2011 14:35
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Eduskunnan ulkopuolisilla puolueilla ei ole asiaa Ylen vaaliohjelmiin - paitsi kerran.

Faktakulma

Puoluelaki 10 §: Tasapuolisuusvaatimus

Valtion, kunnan ja kuntayhtymän viranomaisten sekä niiden määräämisvallassa olevien yhteisöjen ja laitosten on kohdeltava kaikkia puolueita tasapuolisesti ja yhdenmukaisia perusteita noudattaen.

Yleisradio Oy voi soveltaessaan 1 momenttia yhtiön vaaliohjelmiin ottaa huomioon myös ohjelmallisia näkökohtia.

Ylen vaaliohjelmat herättävät taas ärsytystä. Viimeksi kolmen suuren puolueen vaalitentti ärsytti Perussuomalaisia, nyt Itsenäisyyspuolue syyttää Yleisradiota uusien puolueiden syrjimisestä.

Itsenäisyyspuolue kertoo pyytäneensä Euroopan Neuvoston korruption vastaista ryhmää Grecoa lähettämään vaalitarkkailijoita Suomeen tutkimaan asiaa. Itsenäisyyspuolueen mielestä Yle rikkoo puoluelakia vaaliohjelmillaan, joihin se kutsuu vain eduskuntapuolueita.

Puoluelain mukaan valtion laitosten on kohdeltava kaikkia puolueita tasapuolisesti ja yhdenmukaisia perusteita noudattaen – tosin Yleisradio voi ottaa vaaliohjelmissaan huomioon myös ohjelmallisia näkökohtia.

–Ohjelmallisten näkökohtien huomioiminen ei voi tarkoittaa sitä, että osa rekisteröidyistä vaaleihin osallistuvista puolueista suljetaan kokonaan pois keskustelusta eduskunnassa nyt edustettuina olevien puolueiden kanssa, vastustaa Itsenäisyyspuolue.

–Miksi joillakin puolueilla tulisi olla etuoikeus äänestäjien omistamien tiedotusvälineiden tarjoamaan julkisuuteen?

Muutamissa edellisissä vaaleissa Yleisradio on tulkinnut puoluelakia siten, että eduskunnan ulkopuolella olevia puolueita ei ole tarvinnut ottaa samoihin vaalikeskusteluihin eduskuntapuolueiden kanssa. Myöskään tämän kevään vaaleissa uudet puolueet eivät Ylen ilmoituksen mukaan pääse samoihin tv-keskusteluihin nykyisten eduskuntapuolueiden kanssa.

–Syrjivää menettelyä ei korvaa se, että nyt eduskunnan ulkopuolella oleville puolueille aiotaan Yleisradiossa järjestää yksi keskinäinen keskustelu, toteaa Itsenäisyyspuolue.

Ylen tulkinnan ovat hyväksyneet valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies, mikä ihmetyttää Itsenäisyyspuoluetta.

Itsenäisyyspuolueen mukaan Grecon vaalitarkkailijoiden tehtävänä olisi ottaa kantaa siihen, voidaanko Suomen eduskuntavaaleja pitää vapaina ja demokraattisina. Ylen toiminnan lisäksi Itsenäisyyspuolue suomii Suomen puoluerahoitusta.

STT kertoo, että Suomeen on tulossa ensi viikolla kolme Etyjin edustajaa selvittämään tarvetta lähettää tarkkailijoita huhtikuun eduskuntavaaleihin. Aiemmin tarkastuksen perusteella ei lähetetty vaalitarkkailijoita.

Greco suositteli Suomelle puoluerahoituksen avoimuuden lisäämistä muutamia vuosia sitten. Syksyllä 2009 järjestö arvioikin, että puoluerahoituksen avoimuus on parantunut Suomessa lakimuutosten myötä.

Faktakulma

Puoluelaki 10 §: Tasapuolisuusvaatimus

Valtion, kunnan ja kuntayhtymän viranomaisten sekä niiden määräämisvallassa olevien yhteisöjen ja laitosten on kohdeltava kaikkia puolueita tasapuolisesti ja yhdenmukaisia perusteita noudattaen.

Yleisradio Oy voi soveltaessaan 1 momenttia yhtiön vaaliohjelmiin ottaa huomioon myös ohjelmallisia näkökohtia.

Yritykset: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Voi voi

Suomessa ei eletä demokratiassa, olette menneet halpaan 100-0.

Eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön ( Kokoomus ) on välittömästi erottava puheenjohtajan tehtävästään.

Suomessa demokratian toteutuminen on välittömässä ja olennaisessa vaarassa. Mielestäni sen valvominen, että eduskunnassa toteutuu demokratia on ensisijaisesti eduskunnan puhemiehen tehtävä. Eduskunnan puhemies on epäonnistunut olennaisesti tehtävässään ja hänen on välittömästi erottava.

Tällä hetkellä eduskunnan tärkeimmäksi tehtäväksi voidaan katsoa se, että miten Suomen budjetti saadaan tasapainoon ja velat ja korot maksettua. Avoimuus on demokratian peruskivi, ilman sitä demokratia ei voi toimia. Puolueet eivät kuitenkaan ole esittäneet MITÄÄN uskottavia LASKELMIA siitä kuinka asia korjataan, joten demokratia ei toimi.

Härskiksi tilanteen tekee vielä se, että samaan aikaan eduskunta jakelee miljardien tukia ulkomaille sekä se, että Suomen velanotto on järkyttävän suurta, sekä se, että vaalit on aivan kulman takana.

Suomen hallitus valmistautuu antamaan lisävakuuksia Euroopan vakausrahastolle. YLE Uutisten hallituslähteistä saamien tietojen mukaan Suomen on varauduttava jopa 16 miljardin takauksiin nykyisen 8 miljardin sijaan.
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/01/suomi_varautuu_mittav...

Perustuslaki
42 §
Puhemiehen tehtävät täysistunnossa
Puhemies kutsuu koolle täysistunnot, esittelee niissä asiat ja johtaa keskusteluja sekä valvoo, että asioita täysistunnossa käsiteltäessä noudatetaan perustuslakia.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Se että demokratia toimii, on eduskunnan tärkein tehtävä ja perustuslain tarkoitus.

Katson että eduskunnan puhemies on epäonnistunut täydellisesti tehtävässään ja hänen on välittömästi erottava. Huvittavaa on sekin, että kova demokratian puolestapuhuja Stubb on nykyisessä hallituksessa....

Suomessa ei ole demokratiaa, vain arpajaiset, siltä vaikuttaa.

Mitenköhän demokratia on edes voinut toimia, kun puolueet eivät ole edes paljastaneet demokratian kannalta tärkeintä asiaa eli sitä miten budjetti tasapainotetaan, velat ja niiden korot maksetaan ??? Arpapelia...

Avoimuus on demokratiassa keskeisin periaate. Ilman avoimuutta demokratia ei voi toimia.

Ajattele:

1. Kukaan kansanedustaja ei kerro mitä kannattaa. Kansalaiset joutuisivat arpomaan ketä äänestää. Heillä ei olisi aavistustakaan mitä kansanedustajat kannattavat. Vaalit olisivat yhdet arpajaiset.

2. Kansanedustajat kertovat mitä kannattavat. Vaaleissa kansa voi sitten valita mitä ajatuksia kannattavat ja äänestää niitä, jotka kannattavat näitä ajatuksia.

Näin demokratia toteutuu. Itse toivoisin että Suomessa olisi demokratia eikä vaalit olisi mitkään arpajaiset.

Eli kysymys on siitä elämmekö demokratiassa vai emme. Valitttavasti näyttää siltä että emme elä demokratiassa. Avoimuus ei toteudu, puolueet eivät ole esittäneet uskottavia arvioida siitä, miten budjetti saadaan tasapainoon, mitä leikataan ja miten velat maksetaan ei ole esitetty. Eduskunta vahvisti vasta muutama viikko sitten budjetin, joten heillä todellakin täytyy olla laskelmat valmiina.Varsinkin Kokoomuksen valtiovarainministeri J.Kataisella, eihän ilman laskelmia ole budjettia voitu edes laatia.

Julkisyhteisöjen velka kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille kasvoi heinä-syyskuussa 83,8 miljardiin euroon. Vuodentakaiseen verrattuna kasvu oli 14,4 miljardia euroa.

http://verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=448...

Voi voi

Kotitalouksien tarvitsisi maksaa 50% enemmän tuloveroja, niin saataisiin budjettivaje paikattua. Sitten ongelmaksi jäisi vielä se, että miten noin 84 miljardin velat ja niiden korot maksetaan.

Suomessa budjettivaje näyttää olevan 11 miljardia ja velkaa taitaa parin vuoden sisällä olla yli 100 miljardia.

Valtiontalouden kuukausitiedote, marraskuu 2010
http://www.valtiokonttori.fi/public/download.aspx?id=82049&guid={73bebe70-bf82-4ed0-a3c1-7823dcf83714}
Vertaa:
Kotitalouksien tuloveroja kertyi vuonna 2009
22,5 miljardia euroa.
http://stat.fi/til/vermak/2009/vermak_2009_2010-03-01_tie_001_fi.html
Julkisyhteisöjen velka kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille kasvoi heinä-syyskuussa 83,8 miljardiin euroon. Vuodentakaiseen verrattuna kasvu oli 14,4 miljardia euroa.

http://verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=448...

Käytännössä 50% enemmän tuloveroja merkitsisi sitä että jos ennen kotitalous maksoi 20 000 euroa tuloveroja, niin jatkossa sen pitäisi maksaa 30 000 euroa ( 20 000*1,5 )
Bruttokansantuote supistui viime vuonna 7,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus.
Tuotannon romahdus yksittäisenä vuonna oli suurin vuosien 1917 ja 1918 jälkeen.

http://tilastokeskus.fi/til/vtp/2009/vtp_2009_2010-03-01_tie_001_fi.html...

Voi voi

Jos halutaan selvittää aiheuttaako kännykät syöpää, niin olisi hyvä tilata tuollainen tutkimus joltain muulta kuin Nokialta. Jos taas haluataan selvittää puolueiden kannatukset, niin olisi hyvä tilata kyseinen tutkimus joltain muulta kuin Kokoomuksen kansanedustajan yritykseltä, varsinkin näin tärkeässä asiassa. Ja varsinkin jos se kustannetaan veroluontoisilla TV lupamaksuilla.

Yle tilaa usein puolue gallup tuloksia Taloustutkimus Oy:ltä.

Taloustutkimus Oy:n omistaa Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eero_Lehti

Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja on Kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi.
http://avoinyle.fi/www/fi/organisaatiotietoa/hallintoneuvosto.php

Olisi kiva tietää paljonko Yle maksaa Taloustutkimukselle vuodessa näistä gallupeista.

Ylen ensi vuoden budjetti on 450 miljoonaa euroa.
http://www.itviikko.fi/uutiset/2010/03/11/lindn-ylen-rahoitus-pitaa-katt...

Maksu/BKT per asukas: 0,72 %
http://fi.wikipedia.org/wiki/Televisiomaksu

Valtioneuvosto päätti televisiomaksun korotuksesta

Tv-maksu nousee ensi vuoden alusta 244,90 euroon. Korotus on noin 6 prosenttia eli 14 euroa.

Vielä keväällä suunnitelmissa oli korvata tv-maksu veroluontoisella Yle-maksulla, mutta viestintäministeri Kokoomuksen Suvi Lindén päätti, ettei vie parlamentaarisen työryhmän yksimielistä esitystä eteenpäin tällä vaalikaudella.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/10/valtioneuvosto_paatti_televisiomak...

Joten luulisi että kansalla on myös oikeus tietää.

Voi voi

AIEMMINPIEN GALLUPPIEN TULOKSIA:

Gallupin "mitä puoluetta kannatat ?" lopulliset tulokset ( 10.1.2011-16.1.2011 ):

http://www.gfxpoll.com/viewpoll/7951-mita_puoluetta_kannatat_.html

Kokoomus 6,5 %
SDP 4,4 %
Keskusta 9,5 %
Perussuomalaiset 62,9 %
Vasemmisto 4,4 %
Vihreät 2,4 %
RKP 3,7 %
Kristillisdemokraatit 1 %
Muu puolue 4,4 %
En ota kantaa 0,7 %

Annettuja ääniä yhteensä: 294 kpl

Löydät käynnissä olevan gallupin täältä:

http://www.gfxpoll.com/viewpoll/7993-mita_puoluetta_kannatat_.html

Kyseisellä sivulla on myös tosi helppo itse järjestää galluppeja:
http://www.gfxpoll.com/

Aiemman gallupin "mitä puoluetta kannatat ?" lopulliset tulokset ( 31.12.2010-9.1.2011):

Kokoomus 6,7 %
SDP 2,7 %
Keskusta 7,8 %
Perussuomalaiset 59,8 %
Vasemmisto 12,4 %
Vihreät 2,5 %
RKP 1,1 %
Kristillisdemokraatit 1,6 %
Muu puolue 4,9 %
En ota kantaa 0,5 %

Annettuja ääniä yhteensä: 630 kpl

http://www.gfxpoll.com/viewpoll/7909-mita_puoluetta_kannatat_.html

Aiemman "mitä puoluetta kannatat ?" gallupin lopulliset tulokset ( 26.12.2010-30.12.2010 ):

Galluppiin annettiin huimat 1189 ääntä.

Tulokset:

Kokoomus 4,9 %
Keskusta 1,6 %
SDP 1,5 %
Perussuomalaiset 60,3 %
Vasemmisto 15,5 %
Vihreät 2,1 %
RKP 1,3 %
Kristillisdemokraatit 2,4 %
Muu 2,4 %

Annettuja ääniä yhteensä: 1189 kpl

Perussuomalaiset saivat 60,3 % äänistä ( 717 kpl ). Kokoomus sai 4,9 % ( 58 kpl ) äänistä.

http://www.gfxpoll.com/viewpoll/7883-mita_puoluetta_kannatat_.html

T. Arkkailija

Itse järjestin tuolla gallupin jonka mukaan persut saavat 0,001 prosenttia kaikista äänistä. Vastaajia oli enemmän kuin sun gallupissas joten sen tulos on varpisti luotettavampi.

Voi voi

Verrataas Ylen uutisia:

YLE Uutisten joulukuun puoluekannatusarviossa perussuomalaisille mitattiin 15,3 prosentin suosio.

Taloustutkimus haastatteli puoluekannatusarviota varten 2423 henkilöä. Puoluekantansa kertoi 72,2 prosenttia vastanneista. Haastattelut tehtiin 8.-29.12.2010.

http://yle.fi/uutiset/teemat/vaalit_2011/2010/12/kokoomus_suurin_sdp_ala...

27.12.2010 Yle:
Tutkimuksessa haastateltiin 20. - 22. joulukuuta kaikkiaan 1 027 henkilöä.

Mikäli tämän Taloustutkimus oy:n tutkimuksen ymmärsin oikein, niin Perussuomalaisten kannatus oli jo tässä 22,6%
160/(1027-318)=0.2256

Tutkimustulokset (PDF):

http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/3040_vko51A+pan...

Ja Yle uutisoi sitten 30.12.2010:
Perussuomalaisten kannatus on edelleen nousussa, mutta nousuvauhti alkaa tasoittua. YLE Uutisten joulukuun puoluekannatusarviossa perussuomalaisille mitattiin 15,3 prosentin suosio. Nousua marraskuusta kertyi 0,4 prosenttiyksikköä.

http://yle.fi/uutiset/teemat/vaalit_2011/2010/12/kokoomus_suurin_sdp_ala...

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/12/suomalaiset_nostaisiv...

tim

Kokoomus vetoinen Yle käyttää valikoivaa demokratiaa ja Braxsin paljon hehkuttama vaalilaki on reikäinen kuin reikäjuusto. Tuohon sopii Grecon tulo oikein hyvin. Jotkut muut maat voisivat muuten luulla meillä olevan Valko-Venäjän demokratia. Saisihan siitä vielä Jorma Ollillan brändi työryhmäkin ihan uutta elvistelevää. Kataisen sanoin:Fantastista.......

Alppisirkka

olet kova poika kirjoittelemaan. Miten dominoiva olet keskustelukumppanina? Jostain syystä olet polttanut Niinistölle päreesi - onko jokin henkilökohtainen kauna vai ihan poliittisväritteistä inhoa?

adenosiinidifosfaatti

Kyllähän jokaiselle rekisteröidylle puolueelle pitäisi olla samansuuruinen näkyvyys mediassa, varsinkin televisiossa, jotta saataisiin tasa-arvoiset vaalit. Jos vain suurimmat puolueet saavat jotain vaalikeskusteluja yms, niin se on täysin väärin.

tapio_o_neva

http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/464/tiedotteet.htm

03.02.2010
Kimmo Kiljunen tarkkailemaan Ukrainan presidentinvaalien toista kierrosta

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd), Etyj:n puheenjohtajamaan Kazakstanin erityislähettiläs, matkustaa torstaina 4.2.2010 Ukrainaan, jossa pidetään sunnuntaina 7.2.2010 presidentinvaalien toinen kierros.
Vastakkain toisella kierroksella ovat opposition Viktor Janukovitsh ja pääministeri Julia Tymoshenko.

tapio_o_neva

22.12.2004
Kiljunen: Hallitus valmis kutsumaan vaalitarkkailijat presidentinvaaleihin

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen on ehdottanut kansainvälisiä vaalitarkkailijoita Suomen presidentinvaaleihin. Hän kysyi hallitukselta, mihin toimiin se on valmis, jotta kansainvälisestä tarkkailusta tulee osa vaalien normaalia toteutusta kaikissa ETYJ-maissa ja onko hallitus valmis kutsumaan kansainväliset vaalitarkkailijat seuraamaan vuoden 2006 presidentinvaaleja.

"Hallitus tulee hyvissä ajoin ETYJ:ssä esittämään kutsun tarkkailla vuoden 2006 presidentinvaaleja ja vuoden 2007 eduskuntavaaleja", esittää ulkoministeri Erkki Tuomioja vastauksessaan Kimmo Kiljusen kirjalliseen kysymykseen. Hän jatkaa: "Päätöksen mahdollisesta vaalitarkkailusta tekee ODIHR. Suomen lainsäädäntöön vaalitarkkailijoiden toimintamahdollisuudet (184 §) otettiin vuoden 1998 vaalilain muutoksessa."

tapio_o_neva

184 § Vaaliasiamiesten ja vaalitarkkailijoiden läsnäolo-oikeus

Vaalilautakunnan, kunnan keskusvaalilautakunnan ja vaalipiirilautakunnan kokouksissa, jotka pidetään ehdokkaiden numeroiden määräämistä, äänestyslippujen järjestämistä tai laskemista taikka vaalien tuloksen määräämistä varten, puolueiden ja yhteislistojen sekä yhteislistaan kuulumattomien valitsijayhdistysten vaaliasiamiehillä taikka heidän kutakin vaaliviranomaista varten erikseen kirjallisesti valtuuttamillaan henkilöillä on oikeus olla läsnä. Sama oikeus on vaaleja tarkkailevalla oikeusministeriötä edustavalla taikka sen valtuuttamalla henkilöllä.

------------------------------------------------------------

Oikeusministeri Tuija Brax voi valtuuttaa vaalitarkkailijoita. Kansainvälinen vaalitarkkailu käsittää myös pitkäaikaisen vaalitarkkailun ennen vaalipäivää mm. joukkotiedonvälityksen tarjoaman julkisuuden koskien.

Tästä voidaan antaa julkinen raportti koskien myös sanomalehtiä, radiota ja televisiota.

Toisin sanoen nyt pitäisi lähettää tuija.brax om.fi vetoomus, jotta hän nimityttäisi oikeusministeriön kautta:

1) Ukrainan mallin mukaisia puolueellisia vaalitarkkailijoita

2) kansainvälisiä puolueettomia vaalitarkkailijoita

pitkäaikaisiksi vaalitarkkailijoiksi.

non-registered_offshore

The Office for Democratic Institutions and Human Rights (ODIHR)
is the principal institution of the Organization for Security and Cooperation in Europe (OSCE) dealing with the "human dimension" of security. The office, originally named Office for Free Elections, was created in 1990 by the Charter of Paris and established in 1991. The name of the office was changed in 1992 to reflect the broadened mandate it received at the 1992 Helsinki Summit.

The ODIHR, based in Warsaw (Poland) is active throughout the 56 participating States of the OSCE. It assists governments to live up to their commitments as participating States of the OSCE in the areas of elections, human rights, democracy, rule of law, and tolerance and non-discrimination. The office also hosts the organisation's Contact Point for Roma and Sinti Issues.

The ODIHR is best known for its role in observing elections. It has observed over 150 elections across the OSCE region and has deployed some 35,000 observers.
The office organises the annual OSCE Human Dimension Implementation Meeting in Warsaw, Europe's largest human rights conference.

The ODIHR's Director is Ambassador Janez Lenarčič (Slovenia). The office has a staff of close to 150.
ODIHR Directors
Janez Lenarčič (Slovenia): 2008-
Christian Strohal (Austria): 2003-2008
Gérard Stoudmann (Switzerland): 1997-2003
Audrey Glover (United Kingdom): 1994-1997
Luchino Cortese (Italy): 1991-1997
Official website, http://www.osce.org/odihr
_
http://en.wikipedia.org/wiki/Office_for_Democratic_Institutions_and_Huma...
-----
Contact GRECO Secretariat
Secretariat of the Group of States against corruption
Directorate General of Human Rights and Legal Affairs
Council of Europe

F-67075 Strasbourg Cedex
Tel: 33 (0)3 88 41 30 43
Fax: 33 (0)3 88 41 39 55
E-mail/Courriel : webmaster.greco@coe.int
_
http://www.coe.int/t/dghl/monitoring/greco/general/contact_en.asp
_
Maakohtaiset raportit
http://www.coe.int/t/dghl/monitoring/greco/evaluations/round3/ReportsRou...

non-registered_offshore

ETYJ harjoittaa siviilikriisinhallintaa, mm. vaalitarkkailua vaikuttaen siirtymätapauksien demokratisoitumisprosesseihin.

ETYJin luottamusta ja turvallisuutta lisäävä toiminta

ETYJin tärkein asiakirja on säännöllisesti uusittu Wienin asiakirja. Se on sotilaallista turvallisuutta käsittelevä, osanottajavaltioiden luottamusta ja turvallisuutta kehittävä säännöstö. Asiakirjaa täydennetään aika ajoin järjestön elimien päätöksellä. Wienin asiakirjan tärkeimmät tekijät ovat:
* vuotuinen tiedonvaihto koskien osanottajavaltioiden asevoimia, puolustussuunnittelua ja budjetointia
* em. tiedon verifiointi tarkastuksin tai arviointikäynnein
* sotaharjoitusten ja joukkojen siirron ennaltailmoitusvelvoite
* vierailujen ja uuden kaluston esittelyn järjestämisvelvoite
* asevoimien demokraattinen käyttäytymissäännöstö ja sen koulutusvelvoite
* vaarallisten, luonteeltaan sotilaallisten tapahtumien ennaltailmoitusvelvoite sekä mahdollisuus selvitysten pyyntöön em. tapauksissa
_
http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_turvallisuus-_ja_yhteisty%C3%B6j%C...

non-registered_offshore

Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (Office for Democratic Institutions and Human Rights - ODIHR) on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön osa, jonka tehtävänä on järjestää vaalitarkkailua järjestön jäsenvaltioissa näiden pyynnöstä
-
Vaalitarkkailu on siviilikriisinhallinnan toimi, millä pyritään varmistamaan tarkkailtavan maan poliittista vakautta tukemalla vaalien järjestämistä siten, että ne täyttävät vapaille vaaleille asetetut vaatimukset.
Vaalitarkkailun käytäntöjä ja normeja luovien kansainvälisten järjestöjen lisäksi vaalitarkkailua suorittavat myös hallituksista riippumattomat järjestöt. Tällaisia järjestöjä on erityisesti Pohjois-Amerikassa, mitkä ovat yleensä perustetut toisen maailmansodan jälkeen.

Vaalitarkkailu ei rajoitu pelkästään vaalitoimituksen valvontaan, vaan myös joukkotiedotusvälineiden tasapuolisuutta sekä vaaleihin ehdokkailla osallistuvien poliittisten ryhmien mahdollisuutta saada tasapuolisesti julkisuutta kiinnitetään huomioon.

Hallituksista riippumattomat järjestöt
* European Network of Election Monitoring Organizations (englanniksi)
o Armenia: It is your choice (englanniksi)
o Azerbaidžan: Election Monitoring Center (englanniksi)
o Bosnia ja Hertsegovina: Centers for Civic Initiatives (englanniksi)
o Georgia: International Society for Fair Elections and Democracy (englanniksi)
o Kroatia: GONG (englanniksi)
o Makedonia: MOST (englanniksi)
o Serbia ja Montenegro: Centar za monitoring serbiaksi
o Serbia ja Montenegro: Center for Free Elections and Democracy serbiaksi
o Slovakia: Obcianske Oko slovakiksi
o Ukraina: Committee of Voters of Ukraine (englanniksi)
o Valko-Venäjä: Spring 96 (englanniksi)
_
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaalitarkkailu#Hallituksista_riippumattomat...

non-registered_offshore

Merkittävimmät vaalitarkkailua järjestävät kansainväliset toimijat ovat Yhdistyneet kansakunnat (YK), Euroopan unioni (EU) ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ).
Eurooppalainen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (ETPP) muodostuu kolmesta osatekijästä: 1) sotilaallinen kriisinhallinta, 2) siviilikriisinhallinta ja 3) konfliktinesto. Siviilikriisinhallintaa EU kehittää neljällä toisistaan riippuvaisella painopistealueella:

* poliisiyhteistyö: valmius lähettää jopa 5 000 poliisia (joista tuhat 30 päivän kuluessa) erilaisiin tehtäviin, kuten palauttamaan järjestystä yhteistyössä sotilasvoimien kanssa tai kouluttamaan paikallispoliiseja;
* oikeusvaltion vahvistaminen: valmius lähettää erilaisiin tehtäviin jopa 200 tuomaria, syyttäjää ja muuta alan asiantuntijaa;
* siviilihallinto: valmius lähettää asiantuntijaryhmä järjestämään tai turvaamaan esimerkiksi vaalit, verotus, koulutus tai vedensaanti; ja
* pelastuspalvelu: valmius avustaa humanitaarisia järjestöjä esimerkiksi pelastustehtävissä.

Lisää tietoa nimenomaan vaalitarkkailusta ja vaaliavusta:
http://eeas.europa.eu/human_rights/election_observation/index_en.htm
-
International Covenant on Civil and Political Rights
http://www2.ohchr.org/english/law/ccpr.htm

non-registered_offshore

Suomessa osallistumista kansainvälisiin vaalitarkkailumissioihin koordinoi ulkoasiainministeriössä Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö (POL-10, pol-10@formin.fi) sekä kehitysmaiden osalta ministeriön kehityspoliittinen osasto

Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön yhteystiedot

Postiosoite: Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö, Poliittinen osasto, Ulkoasiainministeriö, Merikasarmi, PL 420, 00023 Valtioneuvosto
Käyntiosoite: UM, Merikasarmi, Laivastokatu 22 C, 00160 Helsinki
Sähköposti: pol-10@formin.fi

Ministeriössä työskentelevien sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@formin.fi
Skandinaaviset merkit korvataan seuraavasti: ä=a, ö=o, å=a
Yksikön päällikkö Outi Holopainen
puh. (09) 1605 5480
Sihteeri
puh. (09) 1605 5481
fax: (09) 1605 6550
---
Ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö

Ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikön tehtäviin kuuluvat:
* ihmisoikeuksien kehittäminen
* osallistuminen yksikön tehtäviin liittyvien kansainvälisten järjestöjen toimintaan
* ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanoa koskeva määräaikaisraportointi ja seuranta
* Suomen edustaminen ihmisoikeusvalituksia käsittelevissä kansainvälisissä lainkäyttö- ja tutkintaelimissä sekä näihin elimiin liittyvät muut oikeudelliset asiat
* ihmisoikeusvalitusasioihin liittyvät täytäntöönpanotoimet
* ihmisoikeusasiakirjoihin liittyvä kansainvälinen valmistelu ja säädösvalmistelu
* ihmisoikeusasioihin liittyvät oikeudelliset lausunnot, asiantuntija-apu ja neuvonta.

Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö: yhteystiedot
Postiosoite: Ulkoasiainministeriö, Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö, Oikeuspalvelu, PL 411, 00023 Valtioneuvosto
Käyntiosoite: Merikasarmi, Laivastokatu 22 B, 00160 Helsinki
Sähköposti: oik-40@formin.fi

Lainsäädäntöneuvos Arto Kosonen
puh. (09) 1605 5729
sähköposti: etunimi.sukunimi@formin.fi
Sihteeri
puh. (09) 1605 5704
fax: (09) 1605 5951

non-registered_offshore

Turvatut ihmisoikeudet

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat kansalaisille ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.

Tälläisiä oikeuksia ovat mm. oikeus elämään, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, oikeussuojaan ja koulutukseen sekä perhe-elämän, kodin ja kirjeenvaihdon loukkaamattomuus, ajatuksen- ja uskonvapaus, ilmaisunvapaus, kokoontumis- ja liikkumisvapaus.
Lainkäyttö- ja tutkintaelimet

Ihmisoikeusvalituksia käsitellään YK:n ja EN:n alaisissa lainkäyttö- ja tutkintaelimissä. Näiden elinten toimivalta perustuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka Suomi on allekirjoittanut ja saattanut kansallisesti voimaan.
Ihmisoikeusvalitukset

Mikäli kansallinen (suomalainen) viranomainen toiminnallaan loukkaa henkilön sopimuksella turvattua ihmisoikeutta, voi yksityinen henkilö tai oikeushenkilö tehdä ihmisoikeusvalituksen (Suomen) valtiota vastaan.

Edellytys valituksen tekemiselle kansainväliselle lainkäyttö- ja tutkintaelimelle on kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti se, että kaikki asiaa koskevat kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty. Yleensä tämä tarkoittaa oikeusprosessin viemistä ylimpiin oikeusasteisiin saakka (korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus).
_
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=31355&contentlan=1&c...