Tilastomies vaatii: persuilmiön salatut tiedot julki

Tutkimuslaitosten tulisi avata tekemänsä puolueiden kannatusarviot kokonaan kansalaisten nähtäville ennen vaaleja. Tätä mieltä on emeritusprofessori Pertti Suhonen Tampereen yliopistosta.

- Kaikki oleelliset tiedot pitäisi kertoa julkisuuteen ja perustella, miten ne on saatu, Suhonen sanoo.

Uusi Suomi haastatteli gallupeihin perehtynyttä Suhosta torstaina sen jälkeen, kun Yleisradio ja Helsingin Sanomat julkaisivat kumpikin omat arvionsa puolueiden kannatuksesta perjantaina.

Esimerkiksi perussuomalaisten kannatuksessa on 1,2 prosenttiyksikön ero tutkimusten välillä. Ero mahtuu kummankin tutkimuksen ilmoitettuun virhemarginaaliin.

- Se virhemarginaali on virheellinen. Näissä tutkimuksissa ilmoitetaan vain otoksen tilastollinen virhemarginaali. Todellisuudessa marginaali on pienempi, Suhonen sanoo.

- En usko, että tämä on tarkoituksellista. Gallupit ovat samalla tutkimuslaitosten markkinointia, että ne saavat mahdollisimman luotettavia tuloksia, hän lisää.

HS käyttää gallupeissaan TNS Gallupia ja Yle Taloustutkimusta. Suhonen ei ole huomannut tutkimuslaitosten välillä toistuvaa poikkeamaa, joka suosisi tai sorsisi jotain puoluetta verrattuna muihin.

"Kaikki julki"

Uuden Suomen toimitukseen on tullut talven mittaan useita vihjeitä tutkimuksista, joiden raakadata on julkaistu verkossa. Raaka-aineistojen mukaan perussuomalaiset saavat usein yli 20 prosentin kannatuksen vastauksissa.

- Raakajakauma pidetään yleensä piilossa, sillä ne poikkeavat niin paljon näistä lopullisista kannatusarvioista, Suhonen selittää.

Perustelu piilottelulle on tutkimuslaitosten mukaan se, että raaka-aineisto voisi hämmentää yleisöä. Suhosen mielestä tämä selitys on väärä.

- Niitä voi olla vaikea selittää. Silti tutkimusprosessin pitäisi olla mahdollisimman läpinäkyvä, sillä kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta, Suhonen vaatii.

Tutkimuslaitokset tekevät puolueiden kannatusta mittaavat gallupinsa useimmiten puhelimitse tai verkossa. Kyselyihin pyritään saamaan mahdollisimman hyvin kaikki suomalaiset kattava vastaajajoukko.

Tämän otoksen vastauksia verrataan siihen, mitä vastaaja ilmoittaa äänestäneensä edellisissä vaaleissa, sekä edellisten vaalien todelliseen tulokseen. Näin saadaan korjauskertoimet, joiden perusteella laitokset tekevät arvionsa.

Esimerkiksi perussuomalaisten kohdalla laskentamalli korjaa kannatusta huomattavasti alemmaksi.

- Uskon, että se pudottaa sitä oikeaan suuntaan, Pertti Suhonen sanoo.

"Ei järkeä"

Tänään julkaistut Ylen ja HS:n gallupit antavat esimerkiksi kokoomukselle muutoksen, joka poikkeaa kaikkiaan 1,3 prosenttiyksikköä. HS kertoo, että kokoomuksen kannatus on lisääntynyt 5 promilleyksikköä, ja Yle ilmoittaa kannatuksen laskeneen 8 promilleyksikköä.

Suhonen selittää tällaisen poikkeaman johtuvan osin korjauskertoimista, osin otoksen virhemarginaalista.

Hänen mukaansa otoksen virhemarginaalin ilmoittaminen antaa kuitenkin väärän kuvan, sillä arvion vääristymä voi olla myös jossain muualla.

- Kun pannaan tutkimuksia jonoon, näkee edestakaisen heilahtelun, joka edustaa sattumaa.

Emeritusprofessori Suhonen kritisoi kuitenkin puolueiden kannatuksen ja varsinkin sen muutosten ilmoittamista prosentin kymmenesosan, eli promillen tarkkuudella.

- Ei siinä ole mitään järkeä. Desimaalit ovat epävarmoja, niillä ei ole mitään virkaa, Suhonen sanoo.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien julkaisemasta TNS Gallupin tutkimuksesta ei voi sanoa, että promillen keskustaa edellä oleva perussuomalaiset olisi Suomen toiseksi suurin puolue.

Ennemmin pitäisi sanoa, että perussuomalaisten kannatus on nyt varmasti jotain 16 ja 20 prosentin välillä. Se on vähintään 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vaaleissa, ja suurin osa siitä on kertynyt viime kesän jälkeen.