Faktakulma
Lapsiasiavaltuutetulle tuli vuonna 2010 kansalaisyhteydenottoja hieman aiempaa vähemmän eli yhteensä 406 kappaletta.
Yleisimpiä yhteydenottojen aiheita ovat lastensuojeluasiat ja huoltoriidat. Muita yleisiä aiheita ovat kouluun, mediaan ja lasten yleiseen kohteluun liittyvät asiat.
Lapsiasiavaltuutettu ei ratkaise tai anna kannanottoja yksittäisen lapsen asioista. Yhteydenottoja käytetään vaikuttamistyön tukena.
Isovanhemmat ovat heränneet lastenlastensa asioihin, ilmenee lapsiasiavaltuutetun yhteydenottotilastoista. Viime vuonna isovanhempien yhteydenottojen osuus kaikista yhteydenotoista oli 14 prosenttia, kun se vuonna 2009 oli ollut seitsemän prosenttia, kertoo tilastot kokoava lakimies Jaana Tervo Uudelle Suomelle.
- Näppituntumakin sen kertoi, että isovanhempien yhteydenotot ovat lisääntyneet, Tervo sanoo.
Tervon mukaan isovanhemmat lähestyivät lapsiasiavaltuutettua kahdesta syystä: huoltoriitojen ja lastensuojeluasioiden tiimoilta.
- Huoltoriidat ovat näissä tapauksissa usein pitkittyneitä ja vaikeita. Silloin voi olla, että toinen vanhemmista haluaa sulkea lapsen elämästä paitsi toisen vanhemman, myös koko hänen sukunsa, Tervo kertoo.
Tervon mielestä voisi selvittää, pitäisikö laissa olla erikseen määriteltynä isovanhemman oikeus tavata lapsenlastaan.
- Tosin se voisi johtaa lisäriitoihin, Tervo myöntää.
Tervo haluaa myös kiinnittää huomiota lastenvalvojien työhön kunnissa. Lastenvalvoja on usein se, keihin vanhemmat huoltoriitojen tiimoilta ovat ensimmäiseksi yhteydessä.
- Lastenvalvojien työn pitäisi olla vähemmän juridista. Tarvittaisiin inhimillisempää otetta ja sosiaalityöllistä lähestymistapaa. Että kerrottaisiin vanhemmille, että lapsella on oikeus pitää yhteyttä läheisiin ihmisiin, Tervo sanoo.
Jos lapsi on lastensuojelun piirissä tai huostaanotettu, isovanhemmat voivat kokea, etteivät pääse tarpeeksi tapaamaan lasta. Viranomaisten pitää lain mukaan kartoittaa lapsen lähipiiriltä, olisivatko esimerkiksi isovanhemmat valmiita ottamaan lapsen hoitoonsa.
- Osa isovanhemmista on kertonut, ettei heiltä ole edes kysytty asiasta, Tervo sanoo.
Tervon mukaan lain edellyttämä kartoitus pitäisi tehdä huolellisesti ja koulutusta lisätä. Loppujen lopuksi kyse on resursseista.
- Positiivista on se, että isovanhemmat ovat aktiivisia. He ovat lapsen oikeuksien puolestapuhujia, Tervo sanoo.
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula katsoo, että seuraavan hallituksen tulisi ottaa ohjelmaansa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain uudistaminen. Siinä yhteydessä tulisi selvittää keinot tukea lapsen oikeutta itse määritellä tärkeitä ihmissuhteitaan ja oikeutta pitää yhteyksiä tärkeinä pitämiinsä läheisiin.
Faktakulma
Lapsiasiavaltuutetulle tuli vuonna 2010 kansalaisyhteydenottoja hieman aiempaa vähemmän eli yhteensä 406 kappaletta.
Yleisimpiä yhteydenottojen aiheita ovat lastensuojeluasiat ja huoltoriidat. Muita yleisiä aiheita ovat kouluun, mediaan ja lasten yleiseen kohteluun liittyvät asiat.
Lapsiasiavaltuutettu ei ratkaise tai anna kannanottoja yksittäisen lapsen asioista. Yhteydenottoja käytetään vaikuttamistyön tukena.