- Kuva: Lasse Lehtinen / Uusi Suomi
Rikkaimpien tulot ovat pienentyneet, joten Suomi "menettää" kärkisijan tuloerojen kasvua mittaavalla listalla.
Tuloerot jatkoivat Suomessa kaventumista vuonna 2009, mutta ilmiö johtuu lähinnä kaikkein rikkaimpien tulojen vähentymisestä, ei pienituloisten ansioiden kasvusta. Asia ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta.
Tuloerot kapenivat etenkin suurituloisimman kymmenyksen kaikkein suurituloisimmasta päästä, sillä ylimmän kymmenyksen keskiarvolla mitattava tulo laski, mutta mediaanitulo nousi. Kaikissa muissa tulokymmenyksissä tulot kasvoivat.
Vaikka muutoksen merkitys on pienituloisten kannalta pieni, kaunistelee se Suomen tilastoja. Tilastokeskus kertoo, että tuoreimpien kansainvälisten tietojen mukaan Suomi ei ole enää ykkönen kyseenalaisella listalla, joka mittaa tuloerojen kasvuvauhtia.
Suomen tuloerot olivat 29 Euroopan maan vertailussa kahdeksanneksi pienimmät. Vuosina 2005–2009 tuloerot pysyivät lähes ennallaan Suomessa, Hollannissa ja Kreikassa.
Saatujen tulonsiirtojen kasvu ja verojen ja muiden veroluonteisten maksujen pieneneminen nostivat kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja 2,4 prosenttia vuonna 2009.
Suurituloisimman kymmenyksen kaikkein suurituloisimman osan tulojen lasku näkyy ryhmän tulo-osuuden sekä Gini-kertoimen pienentymisenä. Suurituloisimman kymmenyksen tulo-osuus oli 22 prosenttia vuonna 2009, kun vuotta aiemmin se oli 22,8 prosenttia. Tulonjakotilaston mukaan tuloerojen kokonaisuutta mittaava niin sanottu Gini-kerroin oli 25,9 vuonna 2009, kun vuotta aikaisemmin se oli 0,9 yksikköä suurempi.
Pienituloisimman kymmenyksen tulo-osuus nousi edellisvuodesta ainoastaan 0,1 prosenttiyksikköä ollen 4 prosenttia vuonna 2009. Pienituloisimman kymmenyksen tulo-osuus on kuitenkin laskenut 1990-luvun alusta, jolloin osuus oli 4,9 prosenttia.
Kommentit
Tuloerojen merkityksestä
Tämä olisi hallitusneuvotteluissakin hyvä pitää mielessä. Tuloerot kaventuivat vuonna 2009. Suomella meni huonosti. Tuloerojen kaventuessa romahtivat verotulot ja jos sama tahti jatkuisi, yhteiskunnan olisi entistä vaikeampi pitää huolta niistä jotka apua tarvitsevat.
Tuloerot kapenivat
Rikkaat siis rikastuivat hieman vähemmän kuin aiemmin. Köyhät pysyivät köyhinä.
Työikäisen keskivertotulo kaikkine tukineen on 1 600 euroa kuussa. Siitä verot ja asuminen. Rällää siinä sitten. Tuolla ja sen alle elää siis puolet suomalaisista työikäisistä - ja elättävät sillä perhettään.
Kyllä menee hyvin!
Suomalaisen keskipalkka oli
Suomalaisen keskipalkka oli vuonna 2009 2 940 euroa. Jos työikäisen keskitulo on 1600€, kertoo se siitä, että aika monen pitäisi lähteä töihin.
Tosin noihin työikäisiin taidetaan laskea yli 15 vuotiaat ja alle eläkeikäiset. 15-25 vuotiaissa on melkoisen paljon hyvin vähän tienaavia. 15-20 vuotiaista melkein kaikki ovat lähes tulottomia.
Aika moni lähtisi töihin
jos töitä olisi.
Ei ole.
Hyvätuloiset verottavat muualla
Eiköhän tuossa ole kyse vain siitä, että jokainen järkevä hyvätuloinen maksaa veronsa muualle kuin Suomeen. Se tuntuu joskus unohtuvan kukkahattutädeiltä.
Suomalainen logiikka toimii -- jos toisella menee hyvin
niin siltä pois. Eikä suinkaan niin että huonompiosaisellakin menisi paremmin. Suomalaiset motivaatiotekijät ovat ne kuuluisat kolme Koota: Kiima, Kateus ja Korruptio. USAssa kolme koota liittyy afro-amerikkaiseen kansanperinteeseen.
Menetti ikävän kärkisijan ikävästi?
Alenpien tuloluokkien ansiot olisivat pitäneet nousta. Se tietäisi todellista talouskasvua. Surrempien tuloluokkien kohdalla on aivan sama mitä tapahtuu. Esimerkiksi reilu veronkorotus olisi paikallaan! Jopa 10%.
Alempien tuloluokkien tulojen nousu
Olet aivan oikeassa. Mitä suurempi osa meistä tekee töitä ja saa parempia tuloja, sitä paremmin meillä menee. Tähän kaikki kannustakaamme.
Kiitos suonpää
On näköjään meitä oikean kokonaiskuvan oivaltavia muitakin. Toivokaamme, että uusi hallitus ottaa meidän "talousopistamme" oppia?
Työurien pidentäminen ja lisääminen
Veli todistaa väkevästi.
Työurien pidentämisen rinnalla tulee koko ajan panostaa työurien lisäämiseen. Kun estetään 20-vuotiaan pojanklopin syrjäytyminen ja laitostuminen saadaan 45 vuotta lisää työuraa. Ei vastaavaan eläkeiän nostolla päästä.
Työura
Noita nuorten työuria alkaa syntyä, kun yleinen eläkeikä lasketaan 60:een. Mutta se vaatisi poliitikoilta jo ajattelemista, mikä heillä johtaisi buranan liikakäyttöön.
Nuorten työurat ja eläkeikä
Että työhaluton nuori innostuisi töistä heti kun saadaan eläkeläiset entistä nuorempina ja hyväkuntoisempina golf-kentälle?
Ei, vaan
Työhalukkaalle nuorelle ylipäätään OLISI työpaikka, kun kalkkikset voisivat jäädä kotiin.
Työpaikkojen puute
On täällä työpaikkoja nytkin. Esimerkiksi meillä Sastamalassa kärsitään melkoista työvoimapulaa. Tarvetta olisi metallimiehille sekä kumi- ja ilmeisesti puualan työntekijöillekin. Paikallinen kalajalostamo työllistää koko ajan lisää ja muutakin löytyy. Vaan kun ei kelpaa.
Meillä on tässä maassa vallalla jotenkin sellainen kummallinen käsitys, että työpaikka pitäisi tuoda suurinpiirtein siihen kotisohvalle asti sen sijaan, että työnhakija itse olisi aktiivinen.
Työpaikat
Suomessa on noin 750 000 työikäistä joka päivä vailla palkkatyötä. avoimia työpaikkoja on noin 20 000 eri puolilla maata.
Kyllä työ kelpaa, jos palkka kelpaa. Ei työ elätä. Siihen tarvitaan RAHAA. Millä palkalla itse kiinnostuisit noista töistä?
Vilkaisin muuten avoimet työpaikat Sastamalasta: Mainitsemiltasi aloilta löytyi tasan yksi avoin työpaikka. Määräaikainen työsuhde. "Työnantajana" vuokrafirma. Mistä päin Suomea kannattaa muuttaa pariksi kuukaudeksi riskillä Sastamalaan?
Minä en ole kertaakaan
Minä en ole kertaakaan laittanut ensimmäistäkään työpaikkailmoitusta työkkärin sivuille, mutta nytkin saisi heti sopiva hakija töitä. Ei ne työpaikat enää siellä kortiston seinällä näy.
Niinpäniin
Hakija saisi töitä, mutta sinä et kerro, että töitä on.
Niin sitä pitää.
Jos en laita ilmoitusta
Jos en laita ilmoitusta työkkärin sivuille, ei se tarkoita, etten kertoisi. Hyvät työntekijät löytyvät suhteilla, ei työvoimatoimiston ilmoituksella. Sanaa on levitetty ammattikunnan sisällä. Mieluummin luen viiden pätevän hakijan hakemuksen, kuin tuhannen tumpelon.
"Hyvät työntekijät löytyvät suhteilla,"
Juuri äsken valitit, etteivät löydy.
Yritä nyt päättää.
Työpaikat
Kuten toinenkin kirjoittaja mainitsi, työvoimatoimiston järjestelmä ei ole ainoa tapa hakea työntekijöitä. Usein yritykset, kuten ehkä tiedätkin, ilmoittavat työpaikoista web-sivuillaan tai lehdissä.
Täällä ovat viime aikoina työntekijäpulasta pahimmin kärsineet käsittääkseni Vexve ja Teknikum. Viimeksi mainitun työvoimantarpeesta oli näkyvä juttu Aamulehdessäkin, mistä olikin vähän apua.
Myöskään minun yritykseni ei ole pitänyt työvoimatoimiston kautta tapahtuvaa ilmoittelua kovin käytännöllisenä. Olemme saaneet parempia työntekijöitä niiden joukosta, jotka ovat osoittaneet oma-aloitteisuutta ja itse lähestyneet meitä.
"Työvoimapulasta"
"Täällä ovat viime aikoina työntekijäpulasta pahimmin kärsineet käsittääkseni Vexve ja Teknikum. Viimeksi mainitun työvoimantarpeesta oli näkyvä juttu Aamulehdessäkin, mistä olikin vähän apua."
Minkähän alan työntekijöitä on haettu?
"Myöskään minun yritykseni ei ole pitänyt työvoimatoimiston kautta tapahtuvaa ilmoittelua kovin käytännöllisenä. Olemme saaneet parempia työntekijöitä niiden joukosta, jotka ovat osoittaneet oma-aloitteisuutta ja itse lähestyneet meitä."
Sinullahan on sitten asiat OK. Jos passiivinen työllistäminen on riittävän tehokasta, niin miksi vaivautuisitkaan. Mutta sittenhän yritykselläsi ei ole työvoimapulaa.
Passiivista ja aktiivista työllistämistä
Uuskieltä taas kauneimmillaan. Nyt siis "aktiivinen työllistäminen" tarkoittaa sitä, että laitetaan sähköpostiviesti työvoimatoimistoon ja istutaan odottamassa että sieltä lähetettäisiin (vaikka pakollakin) joku tänne näytille? Ja "passiivinen" on sitä, että yritykset osallistuvat ammattiopetuksen kehittämiseen yhdessä koulutuksen tarjoajien kanssa, tarjoavat työharjoittelupaikkoja, mahdollisuuksia oppisopimukseen ja aikuisopiskeluun?
Yrittäjillä harvemmin on varaa heittäytyä sosialidemokraattiseen unelmahöttöön luottaen siihen, että yhteiskunta hoitaa tämänkin asian yrittäjän puolesta. Ei, meillä päin aktiivisuudeksi sanotaan sitä kun tekee töitä asian eteen ihan itse.
Höpöhöpö
Passiivista on se, että istutaan toimistossa ja odotetaan, että joku tulee "hakemaan" töitä, aktiivista se, että etsitään tekijää KAIKIN MAHDOLLISIN keinoin.
Mikä siinä on sinulle niin vaikeaa ymmärtää?
PS: Olisit muuten voinut vastata selvään kysymykseen. Vai oliko se liian vaikea?
Eläkeiällä ja nuorten
Eläkeiällä ja nuorten työllistymisellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Ei työpaikkoihin oteta nuorta tilalle, kun vanha jää eläkkeelle. Työn tekemisen ja opiskelun tulee olla kannattavaa ja kattoon sylkemisen ei. Työtä on kyllä tarjolla, jos sitä haluaa tehdä.
Tai on sillä eläkeiällä ja nuorten työllistymisellä yhteys. Jos se pysyy yhtä alhaisena kuin nyt, lisääntyy eläkeläisten osuus kansasta liikaa ja eläkevakuutumaksut kimpoavat pilviin. Silloin ei enää kannata kenenkään töihin lähteä, kun työttömänä tienaa paremmin.
Luepa oma tekstisi
"Ei työpaikkoihin oteta nuorta tilalle, kun vanha jää eläkkeelle. "
Mitä sitten tehdään? Lopetetaanko pekästään tuo työ vai koko yritys?
Peruspäivärahalla "tienaa" asumiskulut + 400 euroa kuussa. Jos todella tarjoat huonompaa liksaa, ei ihme, ettei tekijöitä löydy.
"Mitä sitten tehdään?
"Mitä sitten tehdään? Lopetetaanko pekästään tuo työ vai koko yritys?"
Tarkoitin sitä, että työnkuva muuttu hyvin suurella vauhdilla, eikä useinkaan ole, työntekijän jäädessä eläkkeelle, tarvetta palkata samaan työhön uutta ihmistä. Työt organisoidaan uudelleen, homma tehostuu ja hommat saadaan tehdyksi pienemmällä porukalla. Hyvin harvoin enää haetaan eläkkeelle jääneen tilalle uutta ihmistä töihin. Tehdastyö on eri juttu, mutta sitä tekee yhä pienempi osa kansasta. Luovatyö muovautuu alati muuttuvien olisuhteiden mukaan. Työntekjät seilaavat projektista toiseen.
Suurin osa palveluammateissa
Ei "projekteissa".
Miksi pitäisi maksaa
Maahan tulleelle väelle vielä enemmän?
Nyt jo maksetaan asunto, terveydenhoito, toimeentulotuki, lasten päivähoito ja vaikka kuinka paljon muuta.
Mitäpä jos noille tulonsiirroille annettaisiin rahallinen arvo? Näyttäisi tilasto hieman toiselta.
Eikö Suomessa olekaan Euroopan pienimmät tuloerot?
Missä on pienemmät?
aktiivi
Hei, mikä teitä nuoria vaivaa kun noin aikaisin halutaan eläkkeelle. Olen 75 ja töissä. Kilpaurheilun välttäminen, hölkkä ja tanssi pitävät terveenä. Luovuuden huippu on tunnetusti tutkijoilla ja tiedemiehillä välillä 70 - 90v.
Ei tuota aikaväliä kannata tuhlata joutenoloon. Joustava pälkkasopimus Saksan malliin nostaisi Suomen nousuun. Silloin kun on vähän tilauksia pitää yrityksellä olla vähän kuluja.Sesonkiaikana maksetaan reilusti ja rahaa pannaan jemmaan itse palkoista vastaisen varalle.
Hienoa
Kerropa, missä yrityksessä olet siivoojana. Vai oletko ehkä marketin kassa? Betonimies? Mikä tuo sinua noin kiinnostava työ on?
Tuloerojen kasvu parantaa terveyttä ja elinikää
Äärimmäiseksi epätasa-arvon vastustajaksi itseään kuvaava tuloerojen tutkija Andrew Leigh toteaa joutuneensa tekemään toiveittensa vastaiset johtopäätökset tutkimuksensa perusteella: kun tuloerot jossain maassa kasvavat, terveys paranee, elinikä kasvaa ja lapsikuolleisuus vähenee enemmän kuin jos tuloerot vähenevät
Yhdysvaltojen tuloeroista 3/4 on perheensisäisiä, sisarustenvälisiä tuloeroja ja vain 1/4 tuloeroista selittyy eri perheiden erisuuruisilla tuloilla.
Köyhyys johtuu Suomessa pitkälti työttömyydestä. Työttömyys johtuu siitä, että tuloeroja yritetään kaventaa liikaa. Pitää tehdä sosiaaliturvasta kannustavampi ja sallia työllistäminen matalillakin palkoilla, niin kyllä useampi meistä alkaisi ostaa työtä sen sijaan, että yrittää tehdä kaiken itse tai jättää tekemättä.
Katso myös: http://liberalismi.net/wiki/Tuloerot
Totta
Tämä näkyy hyvin Intiassa, jossa kun tuloerot ovat jättimäiset, kansanterveys verrattomasti paremmalla tolalla kuin Pohjoismaissa, elinikäodote maailman huippua ja lapsikuolleisuus ennätysmäisen alhainen.
Sivuston nerokkuus näkyykin sen omassa varoituksessa:
"Liberalismiwikin ylläpito ei takaa wikissä olevan tiedon oikeellisuutta. Vaikka virheellisiä tietoja pyritään korjaamaan wikissä, kenelläkään ei ole velvollisuutta korjata niitä, ja tästä syystä kaikki wikistä löytyvä tieto toimitetaan sinulle ilman takuuta oikeellisuudesta tai sopivuudesta mihinkään käyttötarkoitukseen. Kukaan Liberalismiwikin kanssa tekemisissä oleva ei ole millään tavalla vastuussa virheellisten tai loukkaavien tietojen olemassaolosta tai niiden käytöstä. "
Ruotsin varallisuuserot ovat suuret, Suomen pienet
Kuuluisassa Luxembourg Wealth Studyssä Ruotsin varallisuuserot olivat kaikkein suurimmat, Suomessa, Britanniassa ja Italiassa pienimmät.
Suomalaisen aikuisen varallisuus oli vuonna 2000 keskimäärin 39 000 dollaria, ruotsalaisen 80 000, saksalaisen 90 000 ja yhdysvaltalaisen 144 000, intialaisen 1100. Kaikki vanhat EU-maat Portugalia ja Suomea lukuunottamatta ylittivät 50 000 dollaria. YK:n Wider-instituutin tutkimuksen mukaan Suomen huonon sijoittumisen syynä voi olla antelias sosiaaliturva, joka ei kannusta varallisuuden kasvattamiseen. [3] Samaan tapaan Pohjois-Euroopassa maissa jäätiin paljon alle Länsi-Euroopan maiden tason. [4]
Vuosina 1998-2004 Suomen varallisuuserot tasoittuivat ja kotitaloudet vaurastuivat 47 %.[6]
Koittakaa nyt ymmärtää, että köyhyyttä pitäisi vähentää, ei tuloeroja. Rikkaiden tulot eivät ole vihollinen vaan liittolainen tässä työssä, koska niistä koituu verotuloja, joilla voidaan pitää huolta niistäkin, joiden työllä on vähemmän arvoa tai jotka eivät ole ponnistelleet opinnoissaan ja elämässään tarpeeksi.
Widerin perusvirhe
"YK:n Wider-instituutin tutkimuksen mukaan Suomen huonon sijoittumisen syynä voi olla antelias sosiaaliturva, joka ei kannusta varallisuuden kasvattamiseen. ["
Todellisuudessa "huonon sijoittumisen" syy on, että Suomen antelias sosiaaliturva ei mahdollista kohtuutonta köyhtymistä. Toisin on "Amiriikan kultamaassa", jossa 10 miljoonaa ihmistä asuu kirjaimellisesti pahvilaatikossa.