Pojista lähes joka kolmas, 27 prosenttia, sai erityisopetusta peruskoulussa viime lukuvuonna. Tytöistä erityisopetuksessa oli yksi viidestä.
Tiedot selviävät Tilastokeskuksen kokoamista tiedoista.
Yleisintä oli poikien alaluokilla ilmennyt luku- tai kirjoitushäiriö. Siihen osa-aikaista erityisopetusta sai kaikkiaan 47 000 alakoulussa olevaa poikaa.
Pojat ovat muutoinkin huomattavasti useammin erityisopetuksessa. Jatkuvaa erityisopetusta sai noin 11 prosenttia pojista, kun tytöistä jatkuvassa erityisopetuksessa oli vain 5,5 prosenttia.
Erityisopetuksessa olevien lasten määrä on noin kolminkertaistunut 1990-luvun puoliväliin verrattuna.
Yleisin syy jatkuvaan erityisopetukseen oli viime lukuvuonna kielen kehityksen häiriöstä, eli dysfasiasta johtuvat oppimisvaikeudet.
Noin kolmasosa peruskoulujen erityisopetuksesta järjestettiin pääosin muiden oppilaiden kanssa yleisopetuksessa.
Yleisintä jatkuva erityisopetus oli Päijät-Hämeessä ja osa-aikainen erityisopetus Etelä-Savossa.
Kommentit
Sukupuolen medikalisaatio
Pojilta ja tytöiltä odotetaan yhdenmukaista käyttäytymistä ja suoriutumista. Yhteiskunnan rakenne ja arvomaailma on muuttunut siten, että esimerkiksi pojille ominaisia persoonallisuuspiirteitä ei enää suvaita, vaan ne haluataan diagnosoida häiriöiksi. Kyse on miessukupuolen temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden medikalisaatiosta.
Tämä on syvälle nykykulttuuriin iskostunutta rakenteellista sukupuolisyrjintää. Tilannetta vaikeuttaa naisten pyörittämä maternalistinen hoito-, apu-, tuki- ja välittämisdiskurssi, jonka avulla oikeutetaan muun muassa tämän sukupuoli-/persoonallisuusrasismin toimintaa. Kun rasismi määritellään julkisessa diskurssissa "auttamiseksi", "tukemiseksi", jne., on poliittisesti epäkorrektia ryhtyä kritisoimaan sitä.