Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen kansanedustaja Jan Vapaavuoren. Vapaavuori on kolmannen kauden kansanedustaja.
Hän toimi asuntoministerinä kahdessa edellisessä hallituksessa.
Kokoomusryhmän varapuheenjohtajiksi nousivat järjestyksessä Lenita Toivakka, Petteri Orpo ja Outi Mäkelä.
Viime kaudella kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana toiminut Pekka Ravi on ehdolla eduskunnan puhemiehistöön.
Henkilöt:
Paikat:

Kommentit
Erittäin hyvin sanottu,
Kahden kauden aikana saa paljon aikaiseksi! Sekä hyvässä että pahassa.
Vapaavuori huolehtii siitä
Että lähikaupat aloittavat kukoistamisen. Ikääntymisen vuoksi se on tärkeää! Hallituksen vasemmistorintama on kyllä Janille liian kova pala.
Vankeustuomio 1982, varkaustuomio 1984, rattijuopumustuomio 2001
Jan Vapaavuori on oikein sopiva mies kaikenlaisiin hommiin.
Wikipedia: "Vapaavuori tuomittiin 17-vuotiaana pahoinpitelystä kuukaudeksi ja viideksitoista päiväksi ehdolliseen vankeuteen vuonna 1982. Syy pojan pahoinpitelyyn oli Vapaavuoren mukaan se, että poika oli ”kiusannut tyttöjä”. Vuonna 1984 Vapaavuori tuomittiin sakkoihin osallisena varkauteen. Vuonna 2001 Vapaavuori tuomittiin rattijuopumuksesta 11 430 markan sakkoihin ja ajokieltoon."
Johan pomppas, toikin valinta.
On jo aikaisemminkin todettu toi Vapaavuori vasemmisto vihreäksi. Eikö Sasi ja muut koomuksessa näe tätä henkilöä oikeassa valossa. Onko tarkoitus, että puolueen kannattajat jättävät puolueen; Väärien henkilövalintojen johdosta.
Pahaa jälkeä
Ehkä on hyväkin, kun hän lähti suoraan vaikuttamisen ministerin paikalta, "johtamaan" puheita. Jäljet pelottavat mitä hän sai aikaan asuntoministerinä. Käykääs katsomassa uusien asuntojen esittelyjä. Mitä erilaisimpia kämppiä on viimeaikoina ilmennyt. Lay out sikin sokin, mitää lokiikkaa ei enää ole huone-sosiaalisilla tiloilla. Uutena villityksenä on omistusasuntojen rahoitus. Neliöhinnoista on eriytetty omaksi rahoitukseksi tontin hinta joka on sidottu indeksiin. Uutta talous oppia, vai mitä.
Hyvä valinta
Stadilaisille kertyy elämänkokemusta vähän eri tavalla, kuin maalaiskunnissa, jossa "komellukset" sovitaan oman kylän poikien ja nimismiehen kesken. Näitä on turha jatkuvasti kerrata, vaan sen sijaan pitää keskittyä siihen, onko työn jälki kunnollista.
Vapaavuorella se on. Häneen ei osoita yksikään poliittisen korruption KMS viisari, vaan sen sijaan hän näyttää kamppailevan kyseistä liejua vastaan.