Lauantai 26.5.2012

Kasassa 200 miljoonaa euroa – ”Kansallinen hanke”

Luotu: 
30.6.2011 10:01

Aalto-yliopisto ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat päässeet tavoitteeseensa kerätä huippuyliopiston säätiöpääomaan lahjoituksina 200 miljoonaa euroa kesäkuun loppuun mennessä.

Valtio on luvannut sijoittaa 2,5 kertaa lahjoituksilla kerätyn summan verran rahaa, eli 500 miljoonaa euroa. Yhdessä kerätyt lahjoitukset ja valtion sijoitus muodostavat Aalto-yliopiston säätiöpääoman.

Säätiöpääoman tuotoilla on tarkoitus kattaa 6–8 prosenttia yliopiston 400 miljoonan euron vuosibudjetista.

– Suomessa tarvitaan entistä laadukkaampaa koulutusta ja tutkimusta sekä
tieteidenvälistä yhteistyötä. Siksi on välttämätöntä investoida osaamiseen ja
koulutukseen. Varainhankinnassa on ollut kyse kansallisesta hankkeesta, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton Aalto-yliopiston varainhankinnan puheenjohtaja Antti Herlin.

Herlin pitää valitettavana, että uusi hallitus on päättänyt leikata merkittävästi panostuksiaan opetukseen kaikilla sen tasoilla.

Henkilöt: 
Paikat: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Tikka71

Miksi juuri Aalto-yliopistosta tehdään brändiä? Kuka tienaa sillä? Miksei muista yliopistoista pidetä samankaltaista meteliä tai kerätä samanlaisia rahasummia?

Sanokaa minun sanoneen: lopulta Suomessa on ainoastaan Aalto-yliopisto, ja sinne ei ole asiaa kuin kokoomuksen jäsenkirja suussa syntyneillä.

JormaMm

Itselläni on nyt selvä kuva miksi oikeusoppineet ovat olleet hiljaa eu-tukien laillisuudesta. Samoin miksi yliopiston talousoppineiden lausunnot on ollut mitä on.

jussi vaarala

Saavatko nuoret testata omaa motivaatiotaan

Oppilaitosten pääsykokeita ollaan nykyään kovasti kehittämässä - mikä onkin hyvä asia.

Mutta on selvästikin on sokeuduttu tälle asialle - paljon oppilaitosten opiskelijavalintaa laajemmalla tavalla - että kun oppilaitoksen mahdollisuuksia ja kykyjä mitata hakijoiden soveltuvuutta kehitetään niin valitettavasti edelleenkin jää yhteiskuntaan kaikkialle kaikumaan huutava kysymys - pääsevätkö nuoret oppilaitoksiin pyrkivät mittaamaan itse omaa soveltuvuuttaan.

Asia kun on niin että jos opiskelemaan hakijalla on varmistunut sisäinen kokemusperäinen usein lyhyestäkin työkokemuksesta saatu tieto että haluaa nimenomaan tuolle alalle niin silloin motivaatiopotku kannattelee paljon niiden kompurointikohtien yli jotka useimmilla enemmän tai vähemmän kompuroivat kyvyt tuottavat. Ja toisaalta työkokemus karsii myös turhat luulot ja odotukset pois.

Tämä asia merkitsee sitä että nykyinen nuorten ja nuorten aikuisten työttömyys on järjettömässä suhteessa siihen mitä pitäisi olla osoittaen miten mittavalla ja traagisella tavalla yhteiskunnassa on oltu ymmärtämättömiä ja epäonnistuttu jättämällä suuri nuorten ihmisten joukko heitteille - eli työnantajien pitäisi tarjota moninkerroin nykyistä enemmän nuorille työmahdollisuuksia testata omaa motivaatiopohjaansa eri aloille.

Suuntautumattomat ja motivoitumattomat ihmiset eri ikävaiheissa kalliiksi tuleva hitausmassa

Taustalla väijyy asiassa myös tämä aivan yhtä laaja ja yhteiskunnalle merkittävä näkökulma:

Kun satsataan ja haetaan huippuja työnanatjavetoisesti alalle kun alalle niin helposti unohdetaan tavallisten taapertajien ammattisoveltuvuudesta huolehtiminen - seurauksella että valtakunnassa taapertaa valtava määrä ihmisiä jotka kokevat olevansa jotenkin väärällä alalla - ja eivätkä tyypillisesti ole saaneet sen enempää ohjausta, tukea kuin mahdollisuuksiakaan testata mikä ala olisi sopiva ja motivoiva - niin - ja itse kunkin ikävaiheessa.

Kas kun sekin realismi on olemassa että ihmiset hankkivat useita ammatteja työuransa aikana - joka sekin on hyvä asia.

Mutta siinä tapauksessa tavattoman huono ja yhteiskunnan vastuuttomuudesta kertova jos uusien ammattien hankkimisen tarve johtuu yhtäältä työnantajien pelkästä kyynisestä ihmisten mehujen pumppaamisesta ja ihmisten tyhjän päälle heittämisestä.

Joka kertoo karulla tavalla miten ylisuuntautunut yhteiskunta on sitä kuulemaan mitä työnantajat haluavat - yhdistyneenä siihen törkeään vastuuttomuuteen miten heikosti työnantajat ovat motivoituneet omaa tulostaan laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin - vaaditaan vaikka mitä mutta ei itse kanneta mistään omaa napaa laajemmasta juurikaan vastuuta. Esimerkkinä tuosta nuorison ja nuorten aikuisten heitteillejättö.

Ja toisaalta siitä että yhteiskunta ei edes pyri vastaamaan ihmisten kysymyksiin siitä mikä heidän soveltuvuutensa, motivaationsa ja jaksavuutensa eri ikävaiheissa ja eri elämäntilanteissa olisi eri aloille ja ammatteihin.

Kuten huomataan on koko soveltuvuusasia paljon laajempi ja monisyisempi asia kuin yleensä ajatellaan - ja huonosti toimivana pelkästään oppilaitosten oppilastarpeisiin juuttuneena hakijoiden oman motivaatiosytykkeen unohtaen erittäin kalliiksi tuleva.

Kas kun kaikki se yhteiskunnassa joka ei ole tietoisella, motivoituneella ja suuntautumattomalla tavalla johonkin suuntautunut on erittäin kallis hitausmassa yhteiskunnan toiminnassa.

Motivoitunut ihminen on elämän ytimessä ja aina hyväksi yhteiskunnalle riippumatta sen suorasta välittömästä hyödystä

Mutta tuossakin asiassa pitää oikaista vinokäsitystä että helposti mitataan ihmisten motivaatioita sen tuottamalla hyödyllä. Ja unohdetaan se että pelkkä motivoituneisuus on yksi elämän ytimistä jota pitää tukea ja kannustaa - joka tuettuna ja kannustettuna tuottaa tavalla tai toisella varmasti ennemmin tai myöhemmin jonkinlaista hyötyä.

Kun sen sijaan esimerkiksi pelkällä yritysten hyödyllä mitattu motivaatio tuottaa sen että jos sen ulkopuolelle jääviä motivaatioita ei tueta ne juuttuvat paikoilleen ja ihmisestä joka lakkaa olemasta motivoitunut yhtään mihinkään tulee yhteiskunnalle kallein mahdollinen taakka.

Tappamalla ihmisiltä motivaation mihin tahansa tekee yhteiskunnasta paikalleen mätänevän sohvaperunan.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

jussi vaarala

Tässä muuten asettuu amerikkalainen vapaus-käsitys aivan totaaliseksi kuplaksi - jos motivaatiosi ja kykysi ei osu yrityksen intresseihin saat olla taysin vapaa - ja täysin et mitään - kaikilla yhteiskunnan toiminnan tasoilla. Toisin sanoen kaikki se mitä kaduilla tapahtuu erilaisten aktiviteettien muodossa on itse asiassa protestia työnantajien ja pääoman motivaation ja vapauden monopolisoinnille - joka vapauden monopolisointi siis merkitsee kuten suomalaisestakin työelämästä on nähty sitä että esim aviomies on 16 tuntia töissä jatkuvasti niin että vaimo ottaa aviomeron kas kun ei tuollaisen miehen - lue: miehen työnantajan - kanssa voi perhettä perustaa. Näin pihalla työnanatjat ja pääoma on elämän perusasioista - kuten olemme Björn Wahlroosin nukkekotitason puheista voineet hyvin havaita.

TSV

Aalto yliopiston tavoitteena on olla TOP 10 yliopisto Euroopassa, tämä on tietysti hölöpölöä, haluttiin saada tekniikka ja muotoilu lähemmäksi jotta saataisiin parempia kännyköitä.