- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Töölön Oscar on Helsingin kalleimpia asuntokohteita. - Kuva: Tilastokeskus
Tilastokeskuksen kuvaaja.
Suomalaisten kotitalouksien asuntolainat ovat yli kaksinkertaistuneet kahdeksassa vuodessa.
Tilastokeskuksen tänään julkaisema katsaus talouksien velkaantumisesta on päätä huimaavaa luettavaa. Pelkästään viime vuonna kotitalouksien keskimääräinen asuntolainakanta kasvoi yhteensä 6,3 prosenttia.
Eniten kasvoi ensiasuntoa varten otetut velat, joiden määrä oli 11,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Suomalaiset olivat vuonna 2010 yhteensä velkaa 100 miljardia euroa. Asuntolainaa tästä oli 72 miljardia euroa.
Kun viime vuoden lukua vertaa vuoteen 2002, tulos on mykistävä. Vuonna 2002 asuntokunnilla oli noin 33 miljardia asuntolainaa, mikä tarkoittaa talouksien asuntolainakannan kasvaneen 120 prosenttia kahden vuoden aikana.
Tilastokeskuksen mukaan asuntolainojen koko on kasvanut selvästi tuloja enemmän. Velat ovat kasvaneet 8 vuoden jaksolla reallisesti 88 prosenttia, kun palkkataso on noussut vain 22 prosenttia.
Suurimman velkataakan alla ovat 25-34-vuotiaat, joiden velkaantumisaste on 193 prosenttia. Velkaantumisaste tarkoittaa velan osuutta käytettävissä olevista tuloista vuoden aikana.
Yleisesti suomalaisten velkaantumisaste on noussut 8 vuoden vertailujaksolla 88 prosentista nykyiseen 109 prosenttiin.
Vuonna 2010 joka kolmannella kotitaloudella oli asuntovelkaa. Useimmin velkaa on 35-44-vuotiailla. Tähän ikäluokkaan kuuluvista 60 prosentilla oli asuntovelka.
Suurimmat asuntolainat on Uudellamaalla: noin 109 000 euroa velallista taloutta kohti.
Euromäärällisesti luokka "muut velat", eli kulutusluotot ynnä muut sellaiset, kasvoi kahdeksan vuoden aikana noin 10 miljardilla. Myös muiden luottojen määrä on tuplaantunut.
Lisää tieto suomalaisten velkaantumisesta Tilastokeskuksen sivuilta.
Kommentit
rakennammeko taas asuntokuplaa?
"Yleisesti suomalaisten velkaantumisaste on noussut 8 vuoden vertailujaksolla 88 prosentista nykyiseen 109 prosenttiin."
Kupla
Kuplaa on rakennettu jo vuosia, ja se puhkeaa, kun Kreikka jättää velkansa maksamatta. Ongelma on, että pankit eivät noudata lainanannossaan pankkilakia, eivätkä valvovat viranomaiset piittaa tilanteesta pätkääkään.
Jo neljä vuotta sitten kupla synnytettiin!
[Orig. maanantai, joulukuu 24, 2007]
Taloudessa tapahtuu - kulutamme, säästämme ja jälleen tuhlaamme
(Eduskunnassa valtiovarainministeri antoi puutarhurin ohjeita kuinka vaalitaan kasvua, kysynnän kukintaa ja markkinoiden lannoitusta - Katainen asialla)
[ ... Suomen Pankki julkaisee juuri ennen Joulua erikoisnumeron talouden indikaattoreista - mukana on stressimittaria, kotitalouksien ylivelkaantumista ja kansantalouden pyörintää - mennäänkö yli- vai alikierroksilla ... Euro&Talous - rahoitusjärjestelmän vakaus, erikoisnumero 2007 ... ]
Suomen Pankki julkaisi poikkeuksellisesti varoituksen sanat kotoa ja maailmalta. USA:n asuntoroskalainat, ylivelkaantuneet suomalaiskodit, pienenevä vientiylijäämä ja työllisyyden hiljalleen romahdus bulkkituotannon siirtyessä kehittyviin uusiin halpatyövoiman maihin keskelle jättiläismarkkinoita - vaikka Suomessa nyt puhutaan jo työvoimapulasta!
Yllättäen suomalaisista kotitalouksista on täysin ilman velkaa 43%. Hälyttävää on se, että viidennes kotitalouksista kantaa 80% koko velkataakasta. Tutkimusten mukaan tuossa viidenneksessä on paljon paremmin toimeentulevia, siis hyväpalkkaisia kansalaisia. Meitä suorastaan opetetaan ottamaan lainaa.
Suomi on nostanut palkkamaltilla historiansa suurimmat vaihtotaseylijäämät [2003: 10% BKT:sta]. Suomalainen insinöörityö on mennyt hyvin kaupaksi. Osaamista on riittänyt ja kysyntääkin toistaiseksi. Käyrä on kuitenkin selvä - ylijäämä laskee koko ajan [2006: 5% BKT:sta]. Tänä syksynä nostimme palkkamme uudelle tasolle. Seuraavaksi nousevat hinnat, ja sitten laskevat velkamme vakuudet - siis asuntojen arvot. Katto tuli vastaan.
Kuluttaa voi määränsä - nyt valtaa hengenahdistus. Kotiin ei mahdu enää tavaraa, esineitä, krääsää, laitteita ja sähköä kuluttavia helpokehyödykkeitä vailla todellista hyötykäyttöä. Ihminen on kuluttamassa maapallonsa loppuun. Jännityksellä odotetaan onko Lapissakin ennätysjoulu - Joulu lämpöaalloilla - onpahan porojenkin helpompi kaivella jäkälänsä, ... ellei jääpeite yllätä.
Suomen Pankki yllätti julkaisemalla markkinatalouspankkien stressimittarit. Käyrät ovat mielenkiintoisia - 1992 pankit olivat lähimpänä konkurssiaan [lukuarvo 0,7], nyt ennustekäyrä lähenee noita "stressantuneita" lukuja [4] - vielä vuonna 2005 se oli 6. Korot nousevat, haetaan lyhennysvapaita ja neuvotellaan nousevissa koroissa. Mikäli asuntojen tasearvo laskee voimakkaasti, veloilta katoaa vakuusarvoa ja vaje on täytettävä jostain. Pitääkö peliin ottaa jo etukäteen muhivat ennätysperinnöt?
Suomalaiset ovat saaneet jo näitä ennätysperintöjä. Valtio poistaa edukseen perintöverot, koska noilla perinnöillä osa kansalaisista selviää velkakuopastaan, kun vakuusvajetta ei voida muualta täyttää ja näyttötalouskulutustakin pitäisi jatkaa. Seuraava sukupolvi saakin sitten vielä suuremmat perinnöt. Hyvä näin, sillä valtio ei jaksa huolehtia huomisen hyvinvointilaskusta - joudumme siihen kuuluisaan "omaan otsaan tuulee" -puhuriin.
Kilpailukyky on vientiriippuvaiselle Suomelle hyvinvoinnin lähtökohta. Palkkamaltti takasi kilpailukyvyn - nyt ulosmittasimme tuon tupo-konsensuksen. Ruotsissa EY-tuomioistuin hylkäsi Ruotsin LU:n [SAK:n vastine] valituksen latvialaisten hyväksymättömästä työehtosopimuskäytännöstä - se merkitsee, että nyt EU-alueella saa tehdä työtä toisen maan jollekkin edullisemmalla työehtosopimuksilla.
EY:n innoittamana palkat tulevat laskemaan, koska verestä työvoimaa saapuu mm. Puolasta, Latviasta ja Liettuasta. Saattaa kuulostaa kornilta, mutta tuo EY-tuomioistuinpäätös voi pelastaa ylivauraat ja ylipalkkaiset Pohjoismaat kiihtyvästä kustannuskilpailupaineesta. Palkkamme lähtevät laskuun - entä kuinka käy ylihintaisten asuntojemme velat; lyhennykset ja korot. ei hätää - perinnöt tulevat apuun ja hätiin
Olisi muistettava, että asunnoissa muhiin ylihintakriisi - perinnöt ovat suurelta osin asuntoja, mökkejä , tontteja ja halpenevia autoja. Saattaa olla, että perintöjen reaaliarvo ei olekkaan viiden vuoden päästä tämänpäiväinen. Perinnöillä ei järjestelläkkään ylisuurien lainojemme vakuuksia, vaan jää vaje. Asuntokierre onkin näin valmis heidän kohdalta joilla on liian suuret asunnot, velat ja niiden hoitokulut.
Markkinatalouslaki on mielenkiintoinen asia - se vaatii aina ostajan - entä kun kansakunta huomaa, että ylikulutus tuhoaa vauhdilla ympäristöä ja vetää "liinat kiinni" - ei olekkaan riittävää kysyntää, jälleen talouskierre alas on valmis.
Suomen Pankki otti talousinformaatiovastuun käsiinsä ja kirjoitti julkisen salaisuuden esille suurella ammattitaidolla, luvut, ennusteet ja perustelut ovat huolella laaditut - Suomi on aloittamassa laskukierteen. Varoitus on annettu. Aikoinaan edellisen laman valtiovarainministeri loikkasi sopivasti Brysseliin ja palasi viisaampana ja kokeneempana varoittamaan nyt siitä, mikä jäi 1980-90 lukujen taitteessa tekemättä. Katainen on yrittänyt varoittaa...
Kts. lainaukset: --- Euro&Talous 3-2007 ja erikoisnumero 2007. http://www.suomenpankki.fi Korkeatasoiset lehdet voi tilata Suomen Pankista: publications@bof.fi
Ilkka Luoma
Huolestuttavalta näyttää
Etenkin kun "tsuumailee" lähitulevaisuutta ja sen tuomia taloudellisia uhkia koko Euroopassa.
Vuokrien ainakin
Vuokrien ainakin spekuloidaan nousevan reilusti tänä vuonna (loppuvuonna), mutta saapi nähdä. Itse uskon kyllä vuokrien nousuun. Lisäksi omistusasumisessa on kuitenkin etunsa. Moni tuntee asunnon enemmän 'omakseen', kun voi muokata asunnon lähes täysin omien toiveidensa mukaiseksi 'lintukodoksi'. Asuntolainoja hakiessa toivoisi, ettei nuoriltakaan unohtuisi <a href="http://www.lainatieto.com/asuntolaina/">asuntolainan kilpailuttaminen</a> nimittäin asuntolainan marginaali tekee kuitenkin vuosien varrella paljon, vaikka se tuntuukin olevan vain 'muutama satanen vuodessa'.
Mitä muuta voi odottaa?
Otsikko sanoo sen kaiken ja jokanen voi miettiä miten hyvissä varallisuuksissa nuoret kylpee suhteessa hintoihin.
Miten ihmiset tulevat toimeen?
Suomi on kuluttajahintojen perusteella kallein Eurovaluuttaa käyttävä maa, Euroopan kalleimpia (lue: maailman kalleimpia) maita muutenkin ja yksi Euroopan (lue: maailman) kireimpiä verottajia. Kuluttajien ostovoima rikkaaksi länsimaaksi siis suhteellisen heikko. Tämä kakku kun kuorrutetaan raskaalla velkalastilla niin kotimaiseen kulutukseen perustuvalle talouskasvulle ja työllisyyden paranemiselle saadaan sanoa bye bye.
Nyt
päästit julki pahan yhtälön. Vielä, kun huomioidaan, että jatkuva aineellisen talouden kasvu ei ole pallollamme mahdollista.
Veroaste
Jos Euroopan viiniyöhykkeellä sovellettaisiin suomalaista veroastetta ja v-maksun kurinalaisuutta välimeren maiden budjettialijäämät ja velkaantuneisuus voitaisiin unohtaa parissa vuodessa. Suomen pieni väestö ei voi kantaa 500 miljoonan eurooppalaisen alijäämiä.
Mitä isot edellä...
...sitä pienet perässä.
Markkinatalous perustuu täsmälleen samanlaiselle velkarahalle, ja kun esimerkki kansalle annetaan valtioilta, joiden johdot peesaavat liike-elämän etuja, yksityishenkilöt tekevät luonnollisesti samoin.
Asuntojen hinnat nousevat ja lopulta velkatalouden kuplat sanovat poks.
Ja pankit taputtavat käsiään.
Mitä lainalla saadaan ostettua
Olisi hyvä joskus saada tilastotietoa myös siitä, hankitaanko kasvaneella lainasummalla edelleen saman kokoisia asuntoja kuin ennenkin. Tämä on oikeastaan hyvinkin oleellinen asia. Tietysti on tiedossa, että neliöhinnat ovat kasvaneet, mikä vaikuttaa lainamääriin, mutta pelkästään tämäkin on vain osatotuus. Jos aiemmin nuori pari hankki kaksion ja nyt suoraan kolmion tai vaikkapa neliön on kasvaneella lainasummalla saatu myös jotain kasvanutta vastinetta, jolla on myös vaihtoarvoa. Jos edelleen ostetaan vain kaksioita ja kasvaneet lainasummat kuluvat niihin voidaan kysyä myös, että onko ennakkosäästäminen kokonaan unohdettu? Kaikkein vaarallisinta on hintakuplan kasvattaminen. Jos kasvaneella summalla sen sijaan ollaan saatu myös aidosti arvokkaampaa omaisuutta (lisää tilaa, parempaa laatua jne.) pelko vääristymästä ei ole aivan yhtä suuri. Nyt olisikin suuri tarve porautua noihin lukuihin kokonaisvaltaisesti. Pelkkä yhden näkökulman tarkastelu kerrallaan helposti vääristää informaatiota tai ei ainakaan anna oikeaa kuvaa.
Yhteenlaskettavaa
Yksipuolisia tilastoja on jo tehty, joten emme tarvitse vain asunto-ostajaa huomioivaa taulukkoa.
Asuntokannastamme suuri osa on rakennettu 60-70-luvulla, jotka ovat olleet about 10v putki- ja julkisivuremonttien kourissa. Jos tilastomenetelmät huomioivat investoinnit tulevaisuuteen, niin sitten.. en vain luottaisi pelkästään numeroihin.
Bullshit
Suomalaisilla on 72 mrd euroa asuntolainaa mutta yli 80 mrd valtionvelkaa. Kannattaa miettiä mitä päivitellä kun on todennäköistä että keskiluokka maksaa kummankin lystin eli velat kaatuvat saman puusilmän niskaan jokatapauksessa.
3x Hurraa huuto keskiluokalle (lue orjalle)
Asuntolaina kanta kasvaa hurjat 6.3%
mutta valtion velka vain 15%...
mielipide: pääkaupunkiseudun talouskupla puhkeaa
Suomalaiset olivat vuonna 2010 yhteensä velkaa 100 miljardia euroa. Asuntolainaa tästä oli 72 miljardia euroa.
Kun viime vuoden lukua vertaa vuoteen 2002, tulos on mykistävä. Vuonna 2002 asuntokunnilla oli noin 33 miljardia asuntolainaa, mikä tarkoittaa talouksien asuntolainakannan kasvaneen 120 prosenttia kahden vuoden aikana.
Suurimmat asuntolainat on Uudellamaalla: noin 109 000 euroa velallista taloutta kohti.
Niin - tällainen pääkaupunkiseudun talouskupla - lainojen ja kaikkien hintojen liian korkea taso verrattuna tuloihin - ei voi kuin puhjeta.
Ja tämän surullisen kehityksen sokeina takuumiehinä ovat olleet ketkäs muut kuin kolme aiempaa suurinta puoluetta - ja etenkin keskusta ja kokoomus pääkaupunkiseudulla vahvalla vihreillä ryyditettynä.
Odotettavissa surullisia tarinoita pääkaupunkiseudun ihmisten elämästä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
pääkaupunkiseudulla pitää aloittaa alueellinen hintasääntely
Nythän tilanne on se että kaikki rosmoaa hinnoissa sen kun kerkiää pääkaupunkiseudulla - ja sitten syntipukiksi osoitetaan pääkaupunkiseudun julkinen sektori. Kun kaiken siellä räjähdystä odottavan talousahdingon suurin syy on holtiton ahneus.
Johon siis pitää vastata reippaalla hintasäätelyllä että ihmiset saavat likviditeettiä hoitaa sikakokoiset asuntolainansa.
Ja myös pääkaupunkiseudun lasuntolainoitukseen pitää puuttua niin että pankkien korkoja myös leikataan säätelyllä.
tuo tilanne osoittaa
kuinka onnettoman kapean yhteiskuntakäsityksen varassa yksityinen sektori suomessa ja tyypilliset oikeistolaiset tahot ovat
ja kuinka sokeita he ovat omalle toiminnalleen
ja tilanne myös osoittaa sen
että korkeakoulutuksen ja älyn ja etiikan käyttöaste pääkaupunkiseudulla on suomessa ylivoimaisesti matalinta
mutta narsismin kukkeudessa äitelään räikeyteen ja omahyväiseen lemuun saakka pääkaupunkiseutu on ylivoimainen ykkönen narsistisesti keikailevine sosiaalisine peilailuineen
phtyi helvetti
oikein naurattaa
se ihmiset kaavoihin kangistavan sosiaalisen peilaamisen keikarointi joka pääkaupunkiseudulla on joka paikassa - lue: aivan joka paikassa liikennevaloissa kulkevia ihmisiä myöten
ja SE JOS MIKÄ kangistaa kaavoihin myös kaiken älyn ja etiikan
lopputulema - pääkaupunkiseutu on narsismillaan opettanut itsensä totaalityhmiksi toimissaan jotka ei kestä mitään kunnon realismin ja etiikan raapaisuakaan kun jo paljastuu typeryyttä toisensa perään
ja pahinta
on että he ovat vieraannuttaneet itsensä myös elävästä elämästä sosiaalisen peilaamisen kulutuskilpajuoksun taakse
Oma asunto ja auto on tietysti kiva juttu, ...
mutta aika moni nuori perhe sitoutuu tiettyyn jopa erittäin vaativaan elin- ja palkkatasoon pitkäksi aikaa ottamalla suuria lainoja.
Ottaen huomioon, että esimerkiksi "Työnvälitystilaston mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli toukokuun lopussa 226 700 työtöntä työnhakijaa" tai nuorten ennenaikaiset sairaseläkkeet, voi olla aika rankkaa jos joutuu jossain vaikeammassa elämänvaiheessa vielä muuttamaan tutusta ja turvallisesta kodista pois.
Vähemmän velkaa tarkoittaa usein myös enemmän joustavuutta ja vapautta erilaisissa valinnoissa. Siis vaikkapa mielekäs hieman matalamman palkkatason työpaikka, aikuisopiskelu tai lyhennetty työpäivä, pitkät vanhempainvapaat jne.
Hep,
käsi ylös, kenellä ei ole velkaa. Valtiolla on velkaa, suurimalla osalla kuntia on velkaa, firmoilla on velkaa, nöyrillä työläisillä ja opiskelijoilla on velkaa. Kuka kerää korot velallisilta? Siis kuka tai mikä ei ole nettovelkaa?
Mikä taho päästi valloilleen velkavetoisen eli etukäteen moneen kertaan syödyn reaalisesta virtuaaliseksi muuttuneen kierron, vaikka tiesi, että rajallisella pallolla homma ei tule toimimaan muuna kuin omaisuuksien siirtovälineenä kupattavilta kuppareille.
se syntinen päästäjä
on kv pääoma
Orjia
Kuplaa tässä vain kasvatetaan. Osalliset, pankit, välittäjät, poliitikot ja rakentajat taputtavat käsiään kun kaikille tulee lisää jaettavaa. Kukaan näistä ei halua muuttaa suuntaa hallitusti.
Lentokoneesta käsin pk-seutukin näyttää olevan melkein pelkkää metsää ja hieman peltoa. Poliitikot ja kaavoittajat ovat onnistuneet työssään nostaa tonttien hinnat pilviin.
Kun isot ikäluokat poistuvat, tulee asuntoa ja mökkiä markkinoille paljon. Uusilla rakentamismääräyksillä saadaan nostettua rakentamisen kustannuksia ja estettyä kilpailua rakentamismateriaaleissa, mutta oletettavasti sillä ei pystytä kokonaan kompensoimaan suuren markkinoile tulevan volyymin vaikutusta hintojen laskuun.
Kannattaa muistaa, että elämää ja mahdollisuuksia on muuallakin kuin pk-seudulla tai "kasvukeskuksissa".
Tyhjiä numeroita
Koko 'uutinen' on täysin turhaa taivastelua, jos ei tiedä velkojen laina-aikaa, reaalikorkoa ja vakuuksia.
Kahdenkymmenen vuoden 100.000€ velalle velkaantumisaste on perheen keskim netto kk-ansioon verrattuna peräti huikeat 2000% vaikka ois sukutila tukiaisineen vakuutena.
Iik, katastrofi, KAUHEETA...
Mitäs sitten seuraavaksi?
Pirullinen juoni koko juttu
Me elämme eräänlaisessa modernissa torppariyhteiskunnassa. Torpparilaitosta ei siis ole lakkautettu, se on vain muuttanut hieman muotoaan. Velkaisen talon omistaja on se torppari jonka työpanoksesta suuri osa menee suoraan isännän(pankin) taskuun. Isäntä voi hyvin ja torppari pysyy hengissä.
Suurin syy suomalaisten velkaantumiseen on muutos yleisessä suhtautumisessa luotonottoon, osana yleistä arvojen ja asenteiden muutosta. Vielä 70-luvulla velkaa pidettiin poikkeustilana josta tuli pyrkiä eroon mahdollisimman pian. Yleinen laina-aika asuntolainalle on ollut 10 vuotta. Tänään asuntolaina on osa elämää, ei siitä pyritä eroon erityisen aktiivisesti vaan nautitaan pitkän laina-ajan suomista maltillisista lyhennyksistä, käytetään lyhennysvapaita ja kulutetaan mahdollinen ylimääräinen raha mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Saatetaanpa ottaa lisäksi kulutusluottoa autoon, viihde-elektroniikkaan ja matkailuun. Luotonottaja ottaa luoton ihan itse, siitä on turha syyttä pankkia, poliittisia puolueita, hallitusta, eduskuntaa, asunnonvälittäjää, sukulaisia...
mielipide: Ihminen on kolmelle taholle töissä
Ihminen on sekä työpaikassaan työssä että pankin leivissä pitkien ja isojen lainojensa kautta koska pankki ottaa ihmisen työstä samalla lailla tuoton kuin työnantajakin - työnantaja sijoitetun pääoman tuottona ja pankki lainan korkotuottona.
Mutta kun valtioita velkaannutetaan ja rahastetaan pääoman toimesta yhä vaan brutaalimmein keinoin kuten nähty on niin sitä kautta tavallinen ihminen on vielä veroillakin välillisesti pankkien ja kansainvälisen suomalaistakin rahaa omaavan pääoman töissä - maksaessaan valtion velkaa ja sen korkoa kansainväliselle pääomalle valtionvelasta jota kansalainen ei ole edes halunnut saatikka sitten saanut päättää ottaako sellaista lainaa.
Pitäisiköhän valtion lainanotossa ruveta harrastamaan kansanäänestystä. Saattaisi moisessa kansanäänestyksessä perussuomalaisetn kannatuksen tietäen käydä lainanottohaluille niin sanotusti ohraisesti.
Eipä ihme että ihmisiä alkaa yhä enemmän kiinnostamaan mätäpaisekapitalismin kääntäminen maltilliseen ja eettisrealistiseen kapitalismiin.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Hyvä renki - huono isäntä
Kohta pankit paniikissa panevat palkansaajia nurin. Pankkien selkäranka on spagettia. Ja kaikki Ratan valvonnassa. Onnea taas Ratalaiset.
Jo viisi vuotta sitten varoiteltiin - kuuroille korville!
[Orig. maanantai, lokakuu 09, 2006]
Asioita joista pankit eivät puhu - kuinka kohtaamme huomisen arjen?
Nythän maan hallitus puhuu niin hyvästä menestyksestä, että jotain on jäänyt huomaamatta (minist. Heinäluoma). Pankit julkistelevat tutkimuksia kotitalouksien peloista. Ehkä pankit ovat huomanneet kautta linjan lisääntyneet lainojen lyhennysvapaapyynnöt. Pankit elävät koroilla ja 'ikuinen" laina on varma asiakassuhde. Kuinka käy, kun 'ikuisen asiakkaan' maksukyky romahtaa?
Työnantajat epäilevät osaksi, että heidän työvoima ei ole riittävän pätevää. Paineet lattioilla kasvavat. YT on arkipäivää ja ulkoistus kurkistaa yhä useampien osastojen ovilla. Omistajat vaativat lisää voittoja, työntekijät tekevät vapaaehtoista pakkoylityötä entistä enemmän ja johtajistot halajavat bonuksia, palkkioita ja optioita.
Kulutus kasvaa, halutaan littu-TV, halutaan neliveto, halutaan isompi ja varustellumpi koti. Pitää olla sähköt mökillä, ja pitää olla kyky matkustaa kaukomaille. Lapsille pitää järjestää enemmän harrasteita, etteivät maleksi kaduilla, kun isillä ja äidillä on jatkuvasti menoja, siis poissaoloa kotoa.
Uhkia kasaantuu päällemme. On menossa maailmanlaajuinen työn uudelleenjako. Asuntojen hinnat ovat tapissa, ja kuitenkin välittäjät ennustelevat kasvavien palkkioiden toivossa vain maltillista arvonnousua asuntoihin. Muotia on asua väljemmin kuin ennen, pitää olla sauna, terassi, parveke ja patio maastomersun kokoiselle pihagrillille. Tämähän vaatii rahaa, ja pankit markkinoivat tyrkyttäen sitä kaikkeen kulutukseen, myyvätpä lyhennysvapaita vuosiakin.
Pankkien katteet ovat tiukoilla ja kilpailu kovaa, näin sanovat. Pankit siitä huolimatta takovat ennätysvoittoja, ikäänkuin varautuen suureen luottolamaan ja -tappioihin. Pankeissa on aivan viime aikoina herännyt myös vastuuajattelu.
Velka veli otettaessa. Pankit saavat jatkuvasti lisää lainojen lyhennysvapaapyyntöjä, pankki suostuu, koska korko on katteen merkittävä muodostaja, millä eletään, tai pitäisi. Pankissa kaikki maksaa. Tilille pano on ilmaista, mutta fyysisistä konttoreista halutaan eroon. Käteisrahan ystävälle jää kohta pankiksi vain sukanvarsi. Missä odotuttavat itseään puhtaat nettipankit, joilla on asiakaslähtöinen lähestymistapa. Heidän käteiskassa voisi olla kauppojen kassakoneet. Verkot olisivat jo teknisesti valmiina.
Kuinka paljon todellisuudessa on lainojen lyhennysvapaapyyntöjä, sitä eivät pankit kerro. Varma korko on pankin tulos, ainoastaan taseet täytyy pitää vastaavuuskunnossa, mutta miten silloin, kun vakuudet alentuvat? 1990-luvun alussa oli asuntokriisi, korot 15% ja asuntojen hinnat lähteneet siitä tapista, missä nyt ollaan, jyrkästi alenemaan.
Nyt korot hitaasti, mutta varmasti nousevat ja marginaalit kotikukkaroissa ovat tiukoilla - on pakko pyytää lyhennysvapaata. Asuntojen hinnat tulevat laskemaan ja pakkorealisointeja tapahtuu, osan velasta jäädessä edelleen maksettavaksi - muistoksi patioista, terasseista ja pakettiauton kokoisista pihagrilleistä.
Käteisen näkeminen on kohta ylellisyyttä, ja korteilla ei ole tuntua oikeasta 100 euron setelistä, kun lappuun piirtyy vain summa 99,95e. Veli velkaa otettaessa, velipuoli maksettaessa, voi olla kivuliasta arkiviisua monessa yritteliäässä kodissa, jossa kuitenkin haluttiin vain parempaa elintasoa.
Valtiolle vastuupolitiikkana ei ole viisasta nyt alentaa kokonaisverokertymää, ainoastaan painotus eri verojen kesken voi olla kannustavaa, mm. työntekoon. Valtion on syytä rakentaa turvapuskureita kansalaisille, kun elämän nurjempi hetki koittaa. Valtio on tasaava ja vastuullinen puskuri ylläpidettäessä sitä turvaa, sosiaalista toimivuutta, opetusjärjestelmiä ja yhteiskuntatoimivuutta, jonka suuret ikäluokat ovat rakentaneet sekä heidän vanhemmat perustaneet. Vastuullisuutta on nähdä myös uhat kasvun tavoittelun käyrien takaa.
Ilkka Luoma
Kupla 100% Ei voi 4 seinää ja kattoa maksaa niin paljon
Pohjois-Ruotsissa talot maksaa nyt alk. 5000e sähköineen yms.
Arkielämä on tilastoakin karumpi
Kun tuota velkaantumisen astetta pilkkoo ikäluokkiin, niin eiköhän ne alle 45v. velat ole täysin kohtuuttoman suuria verrattuna mihinkään tulotasoon tai muuhun vastaavaan.
Hyvä puolihan tässä tietysti on se, että ns. suuret ikäluokat ovat nyt oikeasti päässeet tyhjentämään "pajatson" velattomien asuntojensa myynnillä joten itse asiassa absoluuttinen varallisuus suvun sisällä on edelleen tasapainossa - ainostaan niidenkin sisällä on varallisuus on jakautunut vinoutuneesti.
Ei tässä pankkeja tai muita asuntorahoittajia kannata syytellä liian löysästä lainan antamisesta, ketkäs niitä asuntoja ovatkaan myyneet ja käärineet kunnon eläkerahat jotta voidaan rakentaa huvilatasoisia, ympäri vuoden asuttavia kesämökkejä ympäri Suomen niemen? Ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa. Näiltä suurilta ikäluokilta on vain jäänyt huomaamatta, että nyt on laitettu vahinko kiertämään omille lapsille oman ahneuden nimissä.
KAIKKI MULLE HETI NYT!
Aina moititaan niitä, jotka vertaavat nykymenoa "vanhaan hyvään aikaan" mutta tosiasia kuitenkin on, että enempää ei voi syödä kuin tienaa. Se perussääntö pätee aina ja ikuisesti.
Säästäminen oli ennen vanhaan hyve ja minäkin nuorena kloppina oikein hartaasti luin iltaisin säästökirjaani milloin voisin saada kokoon polkupyörää tai kirjoituskonetta varten riittävästi rahaa.
Niin, varmaan useimpia naurattaa! Polkupyörä!
Nyt täytyy olle HETI hulppea asunto hienoine autoineen ja kaikkine uusimpine vempaimineen, maksoi mitä maksoi. Kaikki eivät valitettavasti ole yhtä onnekkaita että "Pappa betalar". Kaikilla iseilläkään ei ole pohjatonta rahakirstua.
Kun totuus koittaa, alkaa hirveä poru. Yhteiskunnan täytyy auttaa. Korot eivät saa nousta ja mistään ei voi luopua. On niin väärin, niin väärin!
On se.
USA:n pikkuveli
Jenkkilän pikkuveljeksikin (vaiko serkuksi) moitittu kotimaamme on tosiaan seuraamassa hyvää vaihtia USA:n (kohta kestämätöntä) lainanottoa. Luottokorttilaskut kuitataan kulutusluotolla ja uusi auto nostamalla jo ensisestään korkeaa asuntolainaa vielä pari-kolmekymppiä päälle. Näin sitä löytää moni nuori aikuinen itsentä hienosta tilanteesta muutaman vuoden päästä.