- Kuva: EPA / All Over Press
Vuoden 1991 Neuvostoliiton vallankaappausyrityksestä on tänään perjantaina kulunut 20 vuotta. Oklahoman valtionyliopiston historian professori Jason Lavery muistelee Puheenvuoro-blogissaan, millaisen ristiriitaisen tunnelman kaappausyritys sai Suomessa aikaan. "Kolme päivää, jotka järisyttivät Suomea", professori otsikoi.
Lavery oli elokuussa 1991 tutkimusmatkalla Suomessa.
–Bussissa Helsingin keskustaan ei ollut tavallista suomalaista erakkomaista hiljaisuutta, vaan äänetöntä levottomuutta. Suomen valtioarkistossa en aistinut tavallista hiljaista etsimisen innostusta ja iloa. Ilmassa oli jotain outoa ja poikkeavaa. Tilatessani asiakirjoja jaoin havaintoni tutun arkiston virkailijan kanssa. Hän vastasi, ”etkö tiedä, [presidentti Mihail] Gorbatshov on syösty vallasta”, kertoo Lavery.
Laveryn mukaan Neuvostoliiton tapahtumat aiheuttivat seuraavien päivien aikana Suomessa yhtäältä laajamittaista pelkoa mutta toisaalta myös helpotusta. Pelättiin presidentti Gorbatšovin aikaisten edistysaskelten murenemista.
–Gorbatshovin aikana Suomi oli saanut Neuvostoliitolta lisää ulkopoliittista liikkumatilaa. --- Lyhentäisikö Moskovan uusi johto Suomen talutusnuoran takaisin 1970-luvun pituudelle? muistelee Lavery suomalaisten tunnelmia.
Toisaalta levottomuudet olisivat voineet toteuttaa monen suomalaisen suurimman kauhuskenaarion, Lavery katsoo: tuhansien ellei miljoonien neuvostoliittolaisten vyöryn itärajan yli Suomeen.
Samaan aikaan ne suomalaiset, jotka eivät uskoneet tai edes halunneet Gorbatshovin onnistuvan uudistuksissaan, näkivät vallankaappauksessa syitä helpotukseen.
–Gorbatshovin aikana Suomen erikoisasema Neuvostoliiton ulkopolitiikassa oli heikkenemässä itänaapurin hakiessa uusia yhteistyökuvioita entisten vihollismaiden kanssa. Vallankaappaus herätti toivoa siitä, että vanha kaarti palauttaisi vanhat kunnon ajat ja Suomi saisi taas vaurastua idänkaupalla.
Vain kolme päivää kestäneen kaappausyrityksen aikana Suomessa uskottiin, että Neuvostoliitto palaisi pysyvästi vanhaan diktatuuriin. Pohjan pelolta ja huojennukselta vei Gorbatshovin paluu valtaan 21. elokuuta 1991.
Kommentit
Hmmm.
"Samaan aikaan ne suomalaiset, jotka eivät uskoneet tai edes halunneet Gorbatshovin onnistuvan uudistuksissaan, näkivät vallankaappauksessa syitä helpotukseen."
Veikkaanpa että 1990-luvun alussa näitä henkilöitä oli USA ssa lukumääräisesti enemmän kuin Suomessa...
suomessapa taitaa
olla residenttinä yksi
Lainaus ylhäältä:
Lainaus ylhäältä: "Gorbatshovin aikana Suomi oli saanut Neuvostoliitolta lisää ulkopoliittista liikkumatilaa. --- Lyhentäisikö Moskovan uusi johto Suomen talutusnuoran takaisin 1970-luvun pituudelle?"
Moskovan satelliittina toimiminen lännen uhkaa vastaan vaikutti lieventyneen. M Koivisto oli kuitenkin vielä pessimistinen. Rohkeat vedot puuttuivat. Neuvostoliiton ja Venäjän Demokleen miekka roikkui Suomen päällä.
Pelastus tuli EU:sta. Helpotuksen tunne oli mahtava. Nyt meillä on ainakin jonkinlainen selkänoja emme ole täysin yksin.
Vai helpotti
Ei minua pelottanut ollenkaan ennen EU-jäsenyyttäkään. Venäjä näytti siinä vaiheessa todella heikolta ja kesyltä. Kyllä EU:hun liityttiin pääasiassa taloudellisista syistä ja monien halusta kuulua siihen parempaan Eurooppaan.
Kummia kuvitelmia ja puuta heinää
"Bussissa Helsingin keskustaan ei ollut tavallista suomalaista erakkomaista hiljaisuutta, vaan äänetöntä levottomuutta."
Mitä potaskaa! Asiaa seurattiin lähinnä mielenkiinnolla. NL:n vahvuuden päivät olivat jo silloin ohi, kun Gorbatsov valittiin. Ei kukaan enää Gorban vallastasyöksemisen aikana pelännyt ruostunutta NL:a.
..menepäs kysymään
..menepäs kysymään Koivistolta, samalla voit kysyä virolaisilta, latvialaisilta ja liettualaisilta.
Kaikkea ei kannata uskoa mitä lukee
"Koivistolta, samalla voit kysyä virolaisilta, latvialaisilta ja liettualaisilta"
Olivatkos nämäkin siellä bussissa, missä jenkkiprofessori teki mukamas 'tutkimuksiaan'.
Tuo professori korosti tilanteen suuruutta nostaakseen oman kokemuksensa arvoa. Valitettavasti me aikalaiset muistamme, että uutiset saattoi katsoa - ei sen kummempaa.
Muistan oikein hyvin tuon
Muistan oikein hyvin tuon mullistusten ajan. Kaikki oli epävarmaa. Ainoa toivo oli päästä irti kuristavasta Moskovan määräysvallasta. Panssareiden vyöryminen Baltian maiden pääkaupunkeihin ja niitä seurannut ruumiiden tulo pani kuitenkin miettimään myös Suomen kohtaloa. Lännestä emme olisi saaneet minkäänlaista apua. Olimme yksin.
Neuvostoliittoon ei voinut tälläisissa tapauksissa luottaa pätkän vertaa. Voima ja ja ruumiit oli sen tuntema ainoa kurinpalautusväline. Suomen politiikot seisoivat kädet pystyssä. Pääministeri Aho oli ainoa suoraselkäinen tässä joukossa. Puolustusvoimamme oli ajettu tahallaan nöyryyttävän huonoon kuntoon.
Aikajana ei täsmää
Mihail Gorbatšov oli 6-vuotta NL:n pääsihteeri (1985-1991) ja presidentti. Se oli liennytyksen aikaa. Ei pelon aikaa. Kun NL romahti, ei ollut enää jännitettä, kun oli KUUSI VUOTTA ollut jo liennytystä. Professorin aikajana ei täsmää!
" Voima ja ja ruumiit oli sen tuntema ainoa kurinpalautusväline"
Voi jessus mitä potaskaa Ola.
..juttelu virolaisten,
..juttelu virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten kanssa niiden ihmisten jotka elivät tuon kriittisen vaiheen aikana, voi avartaa näkemyksiä. Itse olin syksyllä 1991 Tallinnassa Toompean mäellä tavaten virolaisia ystäviä heidän rakentamiensa panssariesteiden juurella. Pelko oli käsin kosketeltavaa. Mutta VAPAUS oli heille kaikkein tärkein sana. He olivat valmiita tekemään sen eteen mitä vain. Suomi tutisi ja käpertyi. Paitsi Esko Aho.
Jaa, tietysti voi katsoa TV 1:stä lähetettyä ohjelmaa Baltian maiden kohtalosta Neuvostoliiton romahtaessa. Sekin avartaa näkemyksiä. Pelko ja raaka voimankäyttö olivat Neuvostoliiton käyttämiä hallitsemis- ja alistamisvälineitä.
Jenkkirohva pyynnöstä
Koponen, Huusko ja 2 karjalanpalauttajaa voisivat keskustalla samasta asiasta vaikka sähköpostitse. Nää jutut on jo niin tuttuja.
Vanhaa henkeä on tietysti ihan kiva ylläpitää.
Niin ja se desantti. Laittakaa sillekin postia, pitäähän sitä vastaväittäjä olla mukana.
Virolaiset pyrkivät eteenpäin, koittakaa seurata perässä.
Välillä on hyvä palauttaa
Välillä on hyvä palauttaa mieliin lähihistoriaa vaikkapa lähinaapuriemme välityksellä. Eikä Venäjä ole miksikään muuttunut. Matka Kaukasukselle voisi olla monelle suomalaiselle avartava kokemus.
Meillä on jo kasvanut kolmekymppisten sukupolvi, joka on täysin tietämätön parin vuosikymmenen takaisista maamme vapautumista Moskovan määräysvallasta koskevista tapahtumista.
Vapautuminen alkoi jo ennen 1985, ei 1991
Ilmapiirin vapautuminen alkoi 1985 Gorban valtaan tullessa ja jo sitä ennen hänen lähipiirinsä vallan kasvaessa. 1991 oli jo ihan eri ilmapiiri, markkinavoimat lauloi lalalaa jo kymmenettä vuotta. Aikaa ennen 1980 ei kukaan muistellut Suomessa HKL:n busseissa 1991.
Jenkkiproffan hatarat muistelot ja liioittelua päälle
"juttelu virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten kanssa"
Ei niitä ollut silloin siellä HKL:n bussissa. Jenkkiprofessorin ei kannattaisi liioitella sillä liioittelu tekee koko jutusta naurettavan. Siinä puhuttiin Stadin ilmapiiristä bussissa ja yhden arkistonhoitajan mielipiteestä. Puppua puuta heinää potaskaa koko mielipide, ei tutkimus vaan mielipide ja sekin hatarin muisteloin.
"Pelko ja raaka voimankäyttö olivat Neuvostoliiton käyttämiä hallitsemis- ja alistamisvälineitä"
Ei ollut HKL:n busseissa 1991. Liioittelu tekee asiasta pelkästään naurettavan.
... ei nyt aliarvoida
... ei nyt aliarvoida suomalaisia. Olemme useimmat realisteja. Kyllä jokainen, jaa tietysti kommunistit poisluettuna, näki mitä tapahtui. Suomalaiset oli vuosikymmeniä totutettu elämään itäisen naapurin pelon ilmapiirissä.
Ainahan voi mennä keskustelemaan tsetseenien kanssa siitä miten Venäjä heitä tänään hallitsee: pelko, raaka voima, ihmisten katoamiset, kidutukset, samat vanhat menetelmät kuin Neuvostoliiton aikana. Ei se ole liiottelua, tämän toteaminen on vain realismia.
Suomi ei järissyt 1991
Sinun realismin aikajanasi pomppaa yli 10 vuotta.
1981 oli mukavaa yhteiseloa kauppaa ja valoisa tulevaisuus
1971 oli painostusta, mutta hyvät neuvotteluyhteydet
1961 oli kireä tunnelma
Levoton Suomi
Kyllä minäkin kallistun tässä Hymiön kannalle. Ylläoleva on etupäässä ulkopuolisen, nimenomaan länsimaalaisen kuvittelua ja kärjistystä. Vai vielä Valtionarkistossakin outo ilmapiiri. Kyllä siellä on kumarruttu tavalliseen tapaan asiakirjojen tai mikrofilmien ylle ja keskitytty niihin. Henkilökunnallakin on ollut töitä tarpeeksi.
Juttu olisi ilmeisesti
Juttu olisi ilmeisesti helpompi hyväksyä, mikäli sen olisi tehnyt suomalainen tai peräti venäläinen proffa. Onko näin. Aikalaistekuvaukset eivätkä -tuntemukset tavoita tämän päivän nuoria.
Viro itsenäistyi jo 1988
"Juttu olisi ilmeisesti helpompi hyväksyä,"
Juttu olisi helppo hyväksyä, jos vuosikymmenet olisivat kohdallaan. Minä en ole mikään kommari, jos sitä vihjaat. Mutta Suomen asioista huterasti kertova professori ei minua liritä
Sillä on maat sekaisin ilmeisesti, sekoittaa Viron ja Suomen.
1980-luku Gorballa ja Reaganilla (USA) oli hyvät välit
1980-luku Englanti ja Gorba, NL, oli luppoisat välit
1980-luku Suomi ja Gorba oli erittäin hyvät välit
Viro oli saanut itsenäisyytensa 1988. Siellä oltiin kaiketi herkissä tunnelmissa. Mutta ei Suomessa.
Opettele vuosilukuja. Ihan sama minkämaalaisen professorin johdolla kunhan oikaiset ne päähäsi oikein.
tupla
tupla
Mistä aiheesta Hymiö hymisee?
NL ja Gorba jatkoivat ns. "viimeistä taistoa" vuoteen 1989. Silloin sen epäonnistuminen oli todettava; konkurssi oli käsissä. Angola ja Afganistan jätettiin. Keski-Idässä pysyttiin, kun Iran ja Irak ostivat Puna-Armeijn kalustoa, kouluttajia öljytuloillaan. Myös Euroopan satelliittien avustus katkesi, DDR siirtyi BRD:n rahoitukseen, mikä oli sen loppu. Kommarit hävisivät vaalit Puolassa, mikä oli Varsovan liiton loppu.
Eikä se auttanut, että Koivisto osallistui DDR:n viime "voitonparatiin" kuin sätkynukke väärässä näyteikkunassa. Miksi tuota koomista kuvaa ei Suomessa julkaistu? Ja mitä hän siellä teki syksyllä 1989? Suomen ns. pulitikut olivat KGB-suhteiden - ml. vodkan ja seksin - lumoissa niin, ettei omaa mieltä enää ollut, mihin johtaneita maanpetoksia peiteltiin humpuukilla, peitellään yhä.
Pres. Carterin lähettiläs kävi Suomessa 1977 kertomassa, että USA aikoo auttaa Puolaa ja Balttien maita. Juttu ei mennyt pulmitta; joukko osallistujia murhattiin, useimat ennen Gorban kautta. Muttei hän NL:stä halunnut luopua, yritti pitää sen poliisitoimin, ei panssaridivisioonin. Suomi vain selitti maanpetoksia. Pissatkin saappaissa ja pa##at omissa housuissa olivat muiden, jos kaikkea uskoi.
Tuon ajan pomojen kelluminen yhä politiikassa on absurdia.
Hymiö kertoo faktoja ja vuosilukuja
Jenkkiprofessorilla on saattanut olla jännää saapua uuteen maahan, mutta on se nyt helekutta, jos stadin dösissä joku joskus eleitä esittää paitsi Vappuna.
Ja 1991 kukaan ei välittänyt ulkomaanuutisia kummempaa NL:n tapahtumista.Katsottiin televisiosta mitä ne sekoilevat ruostuneessa neukkulassa, kun joku ampui tankilla parlamenttitaloon yhden reiän. Se oli siinä se.
Jeltsin voitti, hauska veikko jolta olisi saanut Karjalankin takaisin, jos joku olisi tajunnut ostaa.
Hymiseviä faktoja?
Viro ja muu Balttia aloitti itsenäisyyden tosi ajon noin 1972. Vuonna 1977 Suomessa käynyt Carterin lähettiläs vahvisti USA:n tuen yritykselle. Se tähtäsi myös Puolan ottoon ulos "kansojen vankilasta," kuten NL:n hajoamista ennustanut hyvä arvio asian sanoi n. 1972. Se tietenkin uhkasi romahduttaa koko satelliittisysteemin.
Suomessa Koiviston NL-spesialistit, jotka tunsivat NL:n hypokriitin perustuslain, selittivät yhä 1991 tienoilla, ettei Viron tarvitse ajaa itsenäisyyttä, kun tuo laki sen jo takaa. Jostakin syystä baltit eivät nielleet neuvoa. Kyllä ainakin jotkut 1991 näitä juttuja seurasivat, mm. em syistä, muista syistä myös.
Koiviston aikana myös, siis 1982 lähtien, KGB ja GRU saivat yhä vapaasti kuunnella yksityisiä puhelimia, asuntoja. Carterin lähettiläs mm. tulkittiin "salaliitoksi," jota vastustettiin KGB:n kanssa - öljyä kun tarvittiin ja urakoita. Maan lakien mukaan se oli maanpetos, mistä syystä mm. 1991 KGB:n menestys oli tärkeä. Sitä kyllä jännättiin, vaikkei raitiovaunuissa. Mutta tuo oli vain ns. kirjallista fiktiota. Miksi siihen keskitytään? Ovatko itse asiat liian vaarallisia - yhä?
pönttijuhanisia potaskoja:
Mikäpähän noista tuki sitä teennäistä sankaritarua jossa professori oli hätääntyneessä bussissa Suomessa 1991. Ei mikään.
Ettekö te jumankuta tajua nauraa moiselle sepustukselle joka ei voi olla totta. Vaan on itsensä korostamista koko Suomen kansan kustannuksella, valetta. Valetta valetta valetta.
Jos olet kiihtymättä,
niin selviät yhdellä näpäyksellä. Suosittelisin kirjaa "Oikutteleva Bussi." En muista kuka tekijä oli, mutta se on muistaakseni hauska juttu. Rentouttava.
Kyllä se on maanpetos, jos Suomen kasalaisen kuuntelu sallitaan fabuloitujen "salaisuuksien" oppimiseksi. Tein töitä PE/Tiedustelussa, mihin vaadittiin allekirjoitus "valtion salaisuuksista" todistajien läsnäollessa.
Kun DDR tunnistettiin, entiset tehtävät muuttuivat vieraiksi konspiraatioiksi, joita mm. KGB sai kuunnella, Ville Pessi järjestää teatteria kadulla, jne, yms. Se oli papereitteni valossa maanpetos raskauttavien olosuhteiden alla, mihin myös uhkauksin osallistuivat sekä Kepu että Demarit. Tarkoitan julkisia uhkauksia.
tupla taas
turvatarkistusta pukkaa
Ennen kesää 1991
Ennen kesää 1991 jenkkiprofessori oli ehtinyt asua Suomessa monta vuotta, oppia molemmat kotimaiset, ja maksaa verojakin.
Ja nyt ylikorostaa osallistumistaan
vaikka oli kymmenen vuotta myöhässä ja väärässä maassa. Sellaisia ne Jenkit.
Minua vain harmittaa, jos Suomettumista lisätään yhden yksilön liioitelluilla kommenteilla oman arvonsa nostamiseksi. Siinä oikeassa suomettumisessa oli ihan tarpeeksi pahaa.
taas tupla
-
Lavery vaikuttaa tuntevan
Lavery vaikuttaa tuntevan Suomen pimeän kauden historiaa ja ihmisten tuntemuksia paremmin kuin monet suomalaiset. Meillähän on edelleen runsaasti niitä, joiden uskollinen tietolähde on Moskova ja sen laatima "virallinen" Neuvostoliiton historia.
Asioihin perehtyneenä tutkijana argumentointi vaikuttaa paikkansa pitävältä, johon tuon ajan eläneenä ja kokeneena voi yhtyä.
Olette hyvin paljon herkempiä pelkäämään
Siitä ei kannata vetää kuitenkaan yleistyksiä. Minua ei pelottanut yhtään enkä tunne ketään jota olisi silloin pelottanut. NL:n menolle enempikin naureskeltiin: mitä ne siellä romulandiassa sekoilevat, se oli tunnelma 1991.
Koivisto mokasi
Koivisto ei mokannut pelkästään Viron osalta, vaan erittäin pahasti myös Suomen osalta. Koiviston olisi SUOMEN presidenttinä pitänyt pitää huolta siitä, että Petsamo, Karjala ja muut pakkoluovutetut alueet palautetaan Suomelle.
...ja jää historiaan
...ja jää historiaan presidenttinä, joka mokasi Suomen parhaat mahdollisuudet korjata Pariisissa allekirjoitetut maatamme koskeneet epäoikeudenmukaiset alueluovutukset.
Hyökkääjä voi kansainvälisen oikeuden mukaan tehdä mitä haluaa pienelle maalle. Venäjä jatkaa edeltäjänsä perinteitä edelleen Tsetseniassa ja viimeisenä Georgiassa.
Nyt on enää myöhäistä korjata maahamme kohdistuneet laittomuudet.
Kaikki voittivat
Neuvostojärjestelmän hajotessa. Paitsi muutama eläkeläinen jne. mutta kummiskin. Siitä harvinainen tilanne että jokainen voi esiintyä voittajana.
USA:n romahdus onkin vaikeampi kysymys. Jenkkitaalan ja maailmantalouden kohtalo on kytketty tiivisti toisiinsa.
Hajoaako vain talous vai syntyykö myös poliittinen hajoaminen. Siihen on kytketty myös demokratian kohtalo ja meidän oma talousjärjestelmä.
Kättelin JANAJEVIÄ
Pääsimpä kättelemään tuota kaappauksentekijää joskus 1972 kun vierailin eräässä ryhmässä Shotissa ja hän tarjosi meidän sakillemme KOMSOMOLIN varapääjohtajana ruokaa ja juomaa. Oli varmaan Suomen kannalta hyvä että hänestä ei tullut kolmeapäivää pidempi valtias. Tuntuu ainakin että Jeltsin oli parempi Suomen kannalta näin jälkikäteen.
Katse tulevaisuuteen
Spekulointi 90-luvun ja tänän päivän välillä ei johda mihinkään positiiviseen.
Ja persut vois lopetta sen 70-luvun tonkimisen. Sekään ei johda mihinkään. Nyt ollaan jo ihan eri vuosituhannella.
Miettikää, miten tulette toimeen tämän päivän Venäjän ja venäläisten kanssa?
Miksei maan historiasta
saisi kirjoittaa? Etenkin osasta, joka on kirjoittamatta. Ei muuten päästä eroon takapajuisista typeryyksistä. Tuo KGB:n pikku syöttöporsaina toimiminen oli yksi esimerkki oman ja yleisen historian tajun puutteeesta. Paasikivihän se jauhoi, että NL:llä on vain "turvallisuuden interessi" Suomen suuntaan, vaikka Kreml moitti kommareita kaappaustouhujen tehottomuudesta. Samaa toisti Kekkonen, vaikka 1972-77 NL selvästi halusi "yhteiskunta-asenteiden" muutoksia Suomessa, mitä sitten Kepun ja Demareiden lehdistö ajoi niin, että JSN oli yhä pari vuotta sitten kommarin kriteereiden alla ja sama halu leijuu yhä maan yllä. NL:ssa on ehkö jo nyt parempi lehdistö kuin Suomessa.
Ja miksi siis pitäisi koko ajan miettiä "toimeen tuloa NL:n kanssa?" Eikö toimeen tule ilman pakkomietintöjä. Pakkoruotsi on jo tarpeeksi. Miksi takapajulan asema hyväksytään? Eikä suhteita valtioiden välillä hoideta "henkilökohtaisella" tasolla, ei etenkään, jos liikaa niistä on vodkahuuruisia juhlia Moskovassa.
... tähänhän suomalaiset
... tähänhän suomalaiset totutettiin. Eräät eivät halunneet nähdä todellisuutta ruplankiilto silmissään ent ministeri Mattila ja suuri joukko kumppaneita hyvänä esimerkkinä, joita kutsutaan tänään Urkin jouksupojiksi.
Venäjällä elää edelleen monella taholla vodkahuurujen takana revanssihenki. Voin kertoa esimerkin joidenkin vuosien takaa. Pietarissa vietettyjen virallisten tapahtumien ja vodkajuhlien jälkeen korkeasti koulutetut vaikutusvaltaisilla paikoilla olevat isäntämme päättivät tulla Rajajoelle saattamaan meitä Suomeen. Kohottelimme shampanjalaseja jäähyväispuheineen. Yht`äkkiä eräs isännistä sanoi englanniksi katkeralla kostoa vaativalla äänellä "suomalaiset tappoivat isäni tuon kiven juureen", näyttäen joen rannan erästä kiveä. Hätkähdin, vastasin salama mutta onneksi suomeksi "mitäs yrititte tulla Suomeen vintohka kädessä". silmäni aukesivat ja ystävyytemme loppui siihen. Tämä "kansanmiehen" suusta. Miten sitten verhojen takana virallisella taholla Zhirinovski vain esimerkkinä.
Olavi J. Mattila, jos
häntä tarkoitat, oli sodan ajasta Kekkosen aikaan kasvanut, ajassa ja paikassa luotettavana pidetty, kokenut. Ei hän ollut Buenos Airesissa diplomaattina NL-sympatioiden vuoksi. Samasta lähetystöstä Pekuri oli Etykin alkujärjestäjä. Asetelmalla haluttiin sisältöä, jota mm. demareiden oli vaikea hyväksyä, kun OJM sai mainetta kokouksen yhteydessä.
Sitä seurasi suunnattu "diskreditointi," johon KGB osallistui Moskovassa, kun Mattila käytti maan johdon Vladimirov suhteita tavalla, joka teki myös lähettilään ja UM:n naurettaviksi. Sitä ne olivatkin. Se oli varomatonta, kun omaa asemaa ei Suomessa enää ollut, ja demarit yhä kannoilla.
Itselläni oli hyvä kokemus miehestä muualta, outo Helsingistä; hän osallistui Urkin tyhmään "huiputukseen." Sitten havaitsin Ruotsissa, että ruotsalaisetkin "paljastelivat" miestä jostakin, johon he halusivat käsiksi tietämättä mitä se oli. Siellä käytettiin tyhmästi sekä Mattilan että Buenosin lähettilään Palaston kaksoisolentoja. Viime mainittu -tyttärineen - seurasi yhä Tanskassa.
Suomi ei ole ainoa paikka, jossa k###päitä kasvaa. Törkeää se oli myös; joukko "kaksoisolentojen" lähteitä oli murhattu muualla. Näin se on, kun historioita ei ole tehty.
..kuka on se "rohkea", joka
..kuka on se "rohkea", joka tarttuu tukijan otteella tähän pimeään aikaa maamme lähihistoriassa. J Suomi se ei missään nimessä ole eivätkä hänen kumppaninsa. Tarvitsemme puolueettoman avarakatseisen tutkijan tai -joukon selvittämään mitä tuolloin tapahtui ja miksi. Olemme tämän nuorillemme velkaa.
Tulevaisuus ja menneisyys
Niin Suomessa, Virossa kuin Venäjällä on uhkakuvia. Viro ei ole päässyt eteenpäin lainkaan, työikäisten määrä on pieni ja moni haluaa maasta pois. Suomi on ylivelkaantunut ja väestö vanhenee, kuin Venäjää koittelee väestökato ja islamistuminen.
Itärajan madaltuminen uhkaa pienten kansojen omaa kulttuuria ja identiteettiä. Venäläistymisen pelko on suurta pääkaupungeissa. Itä-Suomessa on jo havaittavissa venäläistymisen toivetta, niin suuri on elintasoero.
Itse kuulun Koiviston ymmärtäjiin, koska NL:n hajoaminen loi uhkakuvia, niin taloudellisia, poliittisia kuin jopa sotilaallisia. Suomen talouden rakenne oli idänkaupan varaan rakennettu. Me olimme kylmän sodan suurimpia voittajia. Kukapa halusi NL:n kaatuvan.
NL kaatui omasta syystään
Mutta Suomessa olisi tullut päästä eroon "alistetun aseman" komplekseista, sensuurista. Sitä ei ole vieläkään saavutettu.
Emme saavuta vapaata
Emme saavuta vapaata tiedonvälitystä nykyisen presidentimme aikana, emmekä niin kauan kuin meillä on vallassa hänen asettamansa juoksupojat ja vanhan kaartin jäsenet. HS, YLE ja muut julkiset tiedotusvälineet ovat näiden ohjailtavissa. Käytössä oleva keino näiden ulkopuolella on internet. Sitäkin valmistellaan suitsittavaksi Kiinan ja Venäjän tapaan. Niin, että se siitä suuresta vapaasta demokratiasta nimeltään Suomi.