Hallitukselle ”hyvin pieni mutta tärkeä” kehu

Työntekijäjärjestö Akava kehuu budjettiriihessä sovittua nuorten työllisyysmäärärahojen lisäystä, vaikka lisäraha onkin pieni.

Valtiovarainministeriön esittämä 30 miljoonaa euroa kaksinkertaistui hallituksen neuvotteluissa 60 miljoonaksi euroksi. Rahalla pyritään toteuttamaan nuorten ”yhteiskuntatakuu” eli varmistamaan jokaisen alle 25-vuotiaan nuoren töihin tai opiskelemaan pääsy.

–Valtiovarainministeriön esitys ensi vuoden talousarvioksi muuttui budjettiriihessä hyvin vähän, mutta oikeaan suuntaan. Akava pitää erittäin tärkeänä, että nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen varataan jo ensi vuoden alusta lähtien 60 miljoonaa euroa, katsoo Akava kannanotossaan.

Akava pitää nuorten yhteiskuntatakuun resursointia erittäin tärkeänä, koska yhä suuremmalla määrällä vastavalmistuneita korkeasti koulutettuja on ollut vaikeuksia saada ensimmäinen työpaikka.

Myös keskusta on tyytyväinen tähän lisäykseen, vaikka eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen pitääkin summaa aivan liian pienenä.

–Erityisesti nuorten työllisyyttä pitää vahvistaa kaikin keinoin, mutta budjetin 30 miljoonassa lisäeurossa on kyse pelkästä jälkien paikkaamisesta. Satojen miljoonien eurojen leikkaukset koulutukseen ovat räikeässä ristiriidassa hallituksen tavoitteleman syrjäytymisen ehkäisemisen kanssa ja vaarantavat suomalaisen, kansainvälisesti tunnustetun koulutuksen tasa-arvon, Tiilikainen lataa.

Muuten keskusta löytää ensi vuoden budjetista vain moitittavaa.

–Sokea Reettakin näkee, että kauniista puheista huolimatta Kataisen ja Urpilaisen sinipunahallituksen budjetti ei vakauta taloutta, vahvista työllisyyttä eikä vähennä eriarvoistumista, toteaa Tiilikainen.

–Mitään yrittäjyyttä edistäviä päätöksiä budjetista ei löydy. Hallitus on päinvastoin vähentämässä työtä Suomesta esimerkiksi pienentämällä kotitalousvähennystä.

Kuntien valtionosuuksien leikkaukset saavat jo tuttua kritiikkiä keskustalta ja Kuntaliitolta.

–Leikkaukset kohdistuvat kipeimmin niihin, jotka eniten tarvitsisivat yhteiskunnan tukea ja pakottavat monet kunnat nostamaan veroprosenttejaan. Palvelut karkaavat niin kaupungeissa kuin kunnissa ja työpaikat keskittyvät muutamaan suureen keskukseen, Tiilikainen suomii.

Kuntaliitto katsoo kuntien rahoista katoavan 631 miljoonaa euroa valtionosuuksien rajun leikkauksen vuoksi. Hallituksen näkökulman mukaan tämä ei ole totta, koska kunnat saavat leikkauksesta huolimatta ensi vuonna nykyistä enemmän tuloja indeksikorotusten vuoksi.