Lauantai 26.5.2012

Ministeri raivostui: ”Saitte juuri 18 miljoonaa euroa”

Luotu: 
4.10.2011 17:41
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Maria Guzenina-Richardson.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) on erittäin huolissaan lakisääteisten terveystarkastusten laiminlyönneistä Suomen kunnissa. Guzenina-Richardson muistuttaa, että kunnat ovat juuri saaneet yhteensä 18 miljoonaa euroa lisää valtionosuuksiin ja tämä summa pitäisi käyttää lasten ja nuorten terveyspalveluiden parantamiseen.

Eilen julkaistun Valviran selvityksen mukaan esimerkiksi neuvolatarkastukset toteutettiin yli 90 prosentissa kunnista. Vakavimmat puutteet olivat lukioiden ja ammattioppilaitosten terveystarkastusten järjestämisessä. Lähes kolmannes terveyskeskuksista laiminlöi lääkärintarkastusten järjestämisen.

- Tuloksista on syytä olla huolissaan. Koko maan kattavassa selvityksessä kymmenenkin prosentin vajaus merkitsee huomattavaa määrää ihmisiä, ministeri ärähtää.

Valvira toteaa, että "tarkastuksen laiminlyönti vaikkapa kymmenessä prosentissa terveyskeskuksia tarkoittaa satoja tai tuhansia lapsia, nuoria ja heidän perheitään".

- Varsinkin heikoimmassa asemassa oleville palvelujen ulkopuolelle jääminen voi aiheuttaa merkittävää haittaa ja vahvistaa syrjäytymisriskiä, Valvira lausuu.

Valtioneuvosto antoi toukokuussa 2009 asetuksen neuvolatoiminnasta ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollosta. Asetuksen pykälät määräaikaisten terveystarkastusten järjestämistä tulivat voimaan tämän vuoden alussa. Sittemmin neuvolatoiminnasta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta on säädetty myös toukokuun alussa voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa.

- Kunnille on annettu tuoreen terveydenhuoltoasetuksen toteuttamiseksi vuosina 2010 ia 2011 yhteensä 18 miljoonaa euroa lisää valtionosuuksiin. Korotukset jäävät pysyviksi. Esimerkiksi kouluterveydenhuollossa 15 prosenttia terveyskeskuksista jätti asetuksen edellyttämät ekaluokkalaisten terveystarkastukset järjestämättä. Vaikka asetus on tuore, se pitää ottaa vakavasti, Guzenina-Richardson sanoo.

Hallitusohjelmassa on linjattu, että kouluterveydenhuollon alueellisia eroja kavennetaan varmistamalla neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen toimeenpano. Erityistä huomiota kiinnitetään ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveyspalvelujen kehittämiseen.

- Valtionosuuksina maksetut 18 miljoonaa euroa näiden palveluiden parantamiseen pitää kohdentaa oikeaan osoitteeseen, ministeri vaatii.

Jaa artikkeli: 

Kommentit

nimperi

Montako euroa se on per kuntalainen?

Pikaisella laskutoimituksella semmoiset 3 ja puoli euroa... Tai jos rajataan vain lasten ja nuorten terveyspalveluihin, niin sittenhän se kai tekee jopa 15 euroa tai niillä main.

Montakos minuutta lääkärin konsultointia tuolla rahalla saa, kaikki palkan sivukulut, varauksia hoitavan assistenttin aika yms. huomioiden?

jennitamminen

Hei, kiitos palautteesta. Aiheesta annetun tiedotteen perusteella ministeri on tosiaan reagoinut voimakkaasti. Ei ehkä nyrkkiä puinut, mutta ministeriltä tämä oli voimakas kannanotto. Siksi otsikossa käytetty "raivostui"-sanaa.

Tulkintaahan tämä :)

JATK

Kreikkaan meni juuri 1.5 Miljadia

Samalla summalla olisi saanut annettua kunnille 83 kpl 18Miljoonan paketteja.

amppeeri antti

dirty_harriet täytyy nimittää Uuden Suomen "etsiväksi". Eipä pääse mikään vilunki lipsahtamaan ohi. Olen huomannut tarkkuuden jo monista kirjoituksista. Hyvä.

muuan

...listataan kuivaa ja tiivistä tietoa usein sekavassa muodossa kerrallaan liian paljon, jotta sitä jaksaisi vähemmän vilungin paljastamiseen erikoistunut lukea. Eikä noista näy suoraan sekään, että mikä niissä on sitä vilunkia.
Ehkä näin hyväkin, sillä kaikki tuo voi olla normaalia ja lainmukaista politiikan peliä, joskin ehkä kansalaisen oikeudentajun vastaista.
Kyseessä on siis lähinnä lähdeaineiston esittäminen palstan muille "etsiville". Mutta mutta... En usko dirty_harrietiakaan erehtymättömäksi. Tarkoituksellista valikointia saattaa olla, samoin huomaamattomuusvirheitä ja väärinkäsityksiä. Eli se tarkkuus voi olla näennäistä, kuten jossakin mitassa meillä kaikilla.

Lempi

a) Terveyskeskuksiin mahdollisuus varata suoraan aika erikoislääkärille tarvittaessa. Jos ihminen kärsii vaikka kroonisesta korvakivusta ei ole järkeä, että hän käy joka kerta ensin terveydenhoitajalla ja sitten yleislääkärillä hakemassa lähetteen, kun voisi suoraan varata ajan korvaspesialistille. Turhat lääkärikäynnit yleislääkärillä säästyisivät siten niitä tarvitseville. Vastaava periaate toimii yksityisellä sektorilla, joten miksei olisi kannattavaa myös julkisella sektorilla? Turhien lääkärikäyntien pelko ei voi olla syynä sille, että hoitojärjestelmä ei ole järkevä. Niitä voidaan tarvittaessa kuitenkin seurata ja tarvittaessa reagoida hakemalla syitä, esim. vanhuksen yksinäisyys on jollain tavoin tärkeä hoidettava terveyskysymys.

b) Kouluihin ennaltaehkäisevää mielenterveysoppia. Arvioiden mukaan EU:ssa kuluu vuodessa euroina noin 2/3 Suomen BKT:stä mielenterveyskuluihin. Osaamisella edistetään hyvinvointia, ennaltaehkäistään tragedioita ja säästettäisiin paljon, kun nuorilla on jo varhaisessa vaiheessa rakentavia keinoja käsitellä vaikeita asioita ja huolehtia hyvinvoinnistaan. Vaikutukset näkyisivät esimerkiksi siinä, että ajoissa regoituna väsymys ei pääse kehittymään loppuun palamiseksi, ahdistus häiriökäyttäytymiseksi jne

Yleisesti ottaen lasten- ja nuorten terveydenhoito olisi ensisijaisen tärkeää saada kaikilta osin kuntoon - lasten hyvinvointi on aikuisten vastuulla!

Arto_Luukkainen

"ajoissa regoituna väsymys ei pääse kehittymään loppuun palamiseksi, ahdistus häiriökäyttäytymiseksi jne"

Minusta ei tarvita mitään "psykologia" sanomaan, että pitää nukkua riittävästi. Se ei myöskään ole "loppuun palamista", jos elämä muuttuu heikoksi liian vähän unen vuoksi.

Luokanvalvojan tunneilla pitäisi olla elämänhallintakoulutusta, jotta oppilaille selvitettäisiin jatkuvasti riittävän nukkumisen tarve esimerkiksi.

ilkkapellervo

Toinen sanoo, että lasten hyvinvointi on aikuisten vastuulla ja toinen, että luokanvalvojan.
Minä sanon, että lasten hyvinvointi on vain ja ainoastaan lapsen huoltajan vastuulla.
Lapsen hyvinvointi ja siitä huolehtiminen alkaa raskausajan ensimmäisestä päivästä ja loppuu n. 21 vuoden iässä.
Kaikki yritykset saada lasten ja nuorten huolenpito yhteiskunnalle, valtiolle tai kunnalle ja viranomaisille on vastuutonta ja pitäisi luokitella laspsensuojelurikokseksi.

Lempi

harva vanhempi on mukana päättämässä mm. koulutuspolitiikasta tai lasten terveyspalveluista vaikka kuinka vastuullinen muutoin olisi. Kun yhteiskunnan resursseista päätetään voidaankin puhua kollektiivisesta aikuisten vastuusta.

Mielenterveysoppi voisi olla osana terveystietoa ja opettajana toimia mm. koulun opettaja, kuraattori tai terveydenhoitaja.

mm. masennus on yleinen sairaus, josta arviolta n.5–6 % suomalaisista kärsii. Kuinka moni mieltää, että murrosiän hormoonit voivat laukaista masennuksen kaltaisen tilan? tai tunnistaa mielialan laskun ja tarmottomuuden ohella arvottomuuden tunteen, ärtyisyyden, vetämättömyyden tai epämääräiset kivut masennukseksi ja hakee apua? tai miten nuoria neuvotaan suhtautumaan aikuisten tai ystävien masennukseen tai ahdistukseen? entä uupumuksessa, hakeutuuko aikuisistakaan hoitoon moni ajoissa? ennätysmäärä nuorena haettuja sairaseläkkeitä voisi merkittävästi vähentyä osaamisella.

Mitä paremmin ihminen tuntee "arkipsyykeen" toiminnan vaikkapa, miksi joku kiusaa tai kuinka ihmismieli reagoi kriiseihin kyseinen lisää hyvinvointia.

Suomi on myös mm. työpaikkakiusaamisen kärkimaita. Kiusaamista on myös tarhoissa ja kouluissa. Itsetuntemus ja ihmisen käyttäytymisen ymmärrys eri asioissa ja omien tunteiden käsittelytaidot auttaisivat kaikkia osapuolia löytämään rakentavia ratkaisumalleja, jotka lisäisivät koko ryhmän hyvinvointia.

Kyllä myös matemaattista osaamista opetetaan kouluissa vaikka vanhemmat ovat toki lapsistaan vastuussa.