Lauantai 26.5.2012

TS: Iso ero repesi suomalaisten elinikään

Luotu: 
9.10.2011 09:44
  • OECD-maista nimenomaan Suomessa on rikkaiden ja köyhien välillä suurin ero siinä, miten usein henkilö käy lääkärissä.

Köyhimpien ja rikkaimpien välinen ero eliniän odotteessa on revennyt miesten osalta jo 12,5 vuoteen, kertoo Turun Sanomat.

Toisin sanoen ylimmän tuloviidenneksen miehillä on edessään keskimäärin 12,5 vuotta pidempi elämä kuin alimman tuloviidenneksen miehillä. Naisten kesken ero on 6,8 vuotta.

– Suomalaisten terveys keskimäärin on parantunut, mutta erot sosiaaliryhmien välillä ovat 25 viime vuoden aikana kasvaneet selvästi, sanoo projektipäällikkö Tuulia Rotko Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Turun Sanomien mukaan köyhimpien elinajanodote on pysynyt 1990-luvun alun tasolla samalla kun rikkaimpien on kasvanut.

Sosioekonomisten ryhmien väliset kuolleisuuserot ovat Suomessa jyrkemmät kuin muissa Länsi-Euroopan maissa. OECD-maista nimenomaan Suomessa on rikkaiden ja köyhien välillä suurin ero siinä, miten usein henkilö käy lääkärissä, TS kertoo.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Alpi Virtanen
Alpi Virtanen
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Hannu Mikael

sillä, että rikkaat paremman lääkityksen ja hoidon saatavuudellaan vain pitkittävät vanhuuden vaivojaan ja sairauksiaan päätyäkseen samaan lopputulokseen, eli veivin heittoon, ja taskuttomaan arkkuun ilman Visa-korttia kuopattavaksi monttuun tai poltettavaksi.
Demokraattinen lopputulos odottaa kaikkia.
Jopa Björn Wahlroosia.

pZ

Loput taivaassa. Mooseksen pankki onkin siellä ongelmissa, kun enkeleiden subprime asuntolainoista on tullut luottotappioita, islamilainen pankki ei myönnä korotonta, mutta ei palvelumaksutonta pikavippiä Mooseksen pankille, joten Mooses anoo bailouttia valtiolta, joka rahoituspohjaa laajentaakseen luvanvaraistaa viinin tekemisen vedestä ja asettaa viinille alkoholiveron, jossa painotetaan enkeleiden siirtymistä miedompiin viineihin.

intrigööri

koska köyhä ei pääse lääkäriin. Omalääkärikin toimii yleensä vain nimellisesti, otille ei pääse helposti. Suomi on pahasti eriarvoistunut, eikä paluusta entisiin parempiin aikoihin ole edes toivoa.
Köyhät eivät jostain syystä "mene" yksityiselle lääkärille. Kaikilla ei ole edes varaa noutaa lääkkeitään apteekista. Sossu auttaa vain joitain aktiivisesti etujaan vaativia väestöryhmiä, vielä toistaiseksi.

nimperi

Jeps, itse on tässä oltu jonossa hammaslääkärin tarkastukseen noin 8 kuukautta... Edellisestä kerrasta onkin monta vuotta.

Mutta totta kai on kannattavampaa (siis hammaslääkäreille) tehdä hammasimplantteja mätien tilalle, kuin tarkastaa ihmisten hampaita ja paikata pieniä reiän alkuja, ja valistaa ihmisiä hampaiden pesusta pienen porailusession jälkeen.

nimperi

Juu, varmaan akuuteissa tapauksissa pääseekin nopeasti...

Mutta hampaat ovat semmoinen asia, jossa uskoisin yhteiskunnan säästävän pitkän pennin, jos ne hoidettaisiin ennen kuin hommat menevät akuuteiksi. Esim. yksi tekokruunu maksaa aika älyttömästi, sillä rahalla tarkastaa aika monta suuta ja paikkaa aika monta alkavaa reikää.

Vaan kun ei ole rahaa, niin tehdään sitten kalliimman kautta...

ilkkapellervo

Vertaus on täysin tarkoitushakuinen.
Elinajan odotukseen ei vaikuta raha. Julkinen terveydenhoito on vastaväitteistä huolimatta sillä tasolla, että jokainen saa sairauteensa hoitoa. Tärkein elementti elinaikaan on ihmisen elämäntavat. Itseaiheutetut ennenaikaiset kuolemat eivät voi kuukua tutkimukseen osatekijänä.
Väärät elintavat kuten lihavuus, liikkumattomuus, ryyppääminen, tupakointi, huumausaineet ja lääkkeiden väärinkäyttö lyhentävät takuuvarmasti elinikää lompakon paksuudesta riippumatta. Valitettavasti osa tähän toimintaan saatava rahoitus tulee valtion rahoittamana sossun kautta.

THL voisi ihan oikeasti tutkia näistä osatekijöistä aiheutuvat syyt. Tehkää tutkimuksenne näiden vaikutuksesta tuloviidenneksiin katsomatta.

Seuraavaksi elinikää lyhentävät synnynnäiset vammat ja vakavat sairaudet tai kuolemaan johtavat onnettomuudet. Nämä syyt eivät tietenkään ole teidän tutkimuksessanne mukana ?.

Hannu Mikael

että toistuva työttömyys, siitä aiheutuva jatkuva vähävaraisuus, ja niistä seuraava näköalattomuus ja epävarmuus hyvin usein kulkevat kulkevat käsi kädessä huonompien elämäntapojen kanssa?
Eli syy ja seuraus.

Brainless

Juuri näin. Rikas kyllästyessään tilaa ulkomaanmatkan luksushotelleineen yms. Tai vaihtaa Mersun Audiin. Mitä köyhä voi tehdä? Mennä lähikauppaa ja ostaa lohdutus ruokia ja juomia jos kortiston rahoista jotain on jäljellä. Puhumattakaan tästä konkreettisesta eli laadukkaasta lääkäristä. Yksityisellä ei tarvitse jonottaa jos tarpeeksi maksaa ja palvelukin on asiakas lähtöistä.

kansalainen k

"Elinajan odotukseen ei vaikuta raha. Julkinen terveydenhoito on vastaväitteistä huolimatta sillä tasolla, että jokainen saa sairauteensa hoitoa."

Aivan, kyllä saa, ellei ehdi kuolla toimenpidejonoon. Hoitotakuut ym. lait ovat käytännössä kuolleita kirjaimia niin terveyskeskus-, keskussairaala- kuin yliopistollisella keskussairaalantasolla (HyKS).
Tämä on tullut minulle selväksi viimeisen muutaman vuoden aikana, kun tyttäreni tarvitsi leikkausta. Leikkaukseen pääsyn lähetteen saaminen vei terveydenhuoltojärjestelmässä (terveyskeskus - Hyks) yli kaksi vuotta. Hyksissä kirurgi sanoi meille ensi tapaamisella suoraan, ettei voi sanoa ajankohtaa, jolloin tyttäremme leikkaus voitaisiin suorittaa, sillä jonot on pitkiä, eikä hoitotakuuta (6 kuukautta) voida käytännössä taata. Hän pääsi leikkaukseen vuoden jonottamisen jälkeen.
On myös selvää, että vuosien odottelu sairaana toimenpiteisiin pahentaa hoitamatonta sairautta ja aiheuttaa näin ennen aikaisia kuolemia.

Muuten, voisiko kirjoittaja kertoa meille, miksi varakkaat ihmiset mielummin maksavat yksityisestä terveydenhoidosta jopa kymmeniä tuhansia euroja kuin köyhempien tavoin käyttäisivät julkista melkein ilmaista terveydenhuoltoa, johon kaikilla on oikeus? Olisiko syynä se, että rahalla voi ostaa nopeampaa tervehtymistä ja näin myös lisää vuosia elämäänsä?

Vastarannanrastas

" Olisiko syynä se, että rahalla voi ostaa nopeampaa tervehtymistä ja näin myös lisää vuosia elämäänsä?"

Ei, vaan se ettei silloin tarvi istua niiden alinta sosiaaliluokkaa edustavien tapa-alkoholistien kanssa samassa jonossa.

Outo juttu, että tapa-alkoholismi korreloi kuolleisuuden kanssa, onkohan THL kuuluut maksakirroosista?

Jack K

Taitaa totuus olla se, että suurin syy eroon on erot elämäntavoissa. Huonompi koulutus näkyy matalampana palkkatasona, mutta myös huonompina valintoina terveyden kannalta ja heikompana elämänhallintana yleensäkin. Koulutusta ja tietoa on tarjolla, mutta toki valistusta voi aina tehostaa. Vaikea kuvitella, että holhousta lisättäisiin ja valinnanvapautta kavennettaisiin entisestään, koska ihmisest eivät tähän suostu. Yksityisten lääkäripalveluiden käytttö sinänsä ei varmasti vaikuta suuressa mittakaavassa tähän eroon. Kukaan ei halua sanoa, että syy on pohjimmiltaan ihmisissä itsessään. Yhteiskunnan niskaan ei voi kaikkea kaataa.

Hakkuri

Sinne alimmalle tuloviidenneksellä on asetettu elämäntavanmuutosmuureja, joiden ylittäminen on turkasen vaikeaa. Sieltä ponnistaminen parempien elämäntapojen ääreen ei ole pelkästään oma valinta.

Esimerkkinä voi mainita vaikka terveellisen ruoan jota maksaa enemmän kuin moska. Paremminansaintatyöpaikkojen ilmaiset tai alennushintaiset liikuntasetelit venyttävät kaulaa köyhiin, yksityinen työterveyshuolto joka lähettää tutkimukseen varmuuden vuoksi eikä vain pakon edessä lisää paremminvointielämää. Vastaavia asioita on helppo keksiä lisää ja noista pieniltä kuulostavista tekijöistä muodostuu koko elämänmittaisen ajan aikamoiset kerrannaisvaikutukset.

balidomi

Rahalla ei ole mitään merkitystä sille, minkä ikäisenä ihminen kuolee. Sensijaan elintavat ratkaisevat.
Perinnölliset ja muut sairaudet iskevät tasaisesti lompsan paksuudesta välittämättä.
Lääkärissä käymättömyys on saamattomuutta, laiskuutta ja välinpitämättömyyttä omasta terveydestä. Rahasta se ei ole kiinni.
Epäterveellisten valmisruokien, limsojen, karkkien nauttiminen, puhumattakaan alkosta ja tupakista, edistävät nopeampaa lähtöä.
Suosittelen omaa markkinatutkimusta marketin kassajonossa. Minkä tyyppiset ihmiset mitäkin ostavat. Katsokaa ketkä istuvat Esson baarissa keskarilla ja hampurilaisella. Eivät taida olla niitä pitkäikäisiä rikkaita.
Niin makaa, kuin petaa sano...

muuan

Onhan rahalla Suomessakin merkitystä, joskaan ei niin paljon kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Suurella rahalla pääsee mihin tahansa yksityiseen huippuhoitoon, ja nopeasti ilman jonottamista.
Rahalla voi kokeilla kaiken maailman (ihme)lääkkeitä ja luontaishoitoja.
Rahalla voi järjestää ruokavalion mielensä ja suositusten mukaiseksi.
Jne.

muuan

Siitäkin on kysymys. Et sinäkään älyä haluta olla nakertelematta jatkuvasti erään puolueen kannattajia.

Kaikki suuret keksinnöt ja aatteetkin syntyvät vasta sitten, kun joku älyää. Nytkin on paljon asioita, joita ei ole vielä kukaan älynnyt.
Älyämisellä on siis edellytyksensä. Älytä voi vasta sitten kun voi. Voi haluta älytä, mutta auttaako se? Kyllä kai jossakin määrin, mutta se haluaminenkin kuuluu siihen älyämisen prosessiin, eli ei voi haluta älytä, jos ei älyä haluta älytä.

Näin monimutkaisia asiat todellisuudessa ovat. Sinä Ray et näy oikein vielä älyävän sitä. Kirjoittelet kuin asiat olisivat niin selviä, että kaikkien tulisi nähdä ne yhtä hyvin kuin sinä näet (luulet näkeväsi).

muuan

Kai tiedät, että persuiksi nimittely herättää enintään vastarintaa. Onko siis ajateltava, että herättelysi onkin kaunan purkamista nukkuvien niskaan?

Ray

Se herättää varsin oikean mielikuvan erään puolueen sijainnista ja tehtävästä. Sitten se herättää hienostunutta hilpeyttä.

Herättelystä on kysymys eikä kaunan purkamisesta. Persuilla on joitakin hienoja kansanedustajia ja kannattajat rasisteja, natseja ja umpihihhuleita lukuun ottamatta kunnon väkeä.

Eki54

Veronimijät huomio. Säästetyn ja kulutetun eläkkeen erotus pitäisi voida jättää perinnöksi tai yksinäisen mahdollista lahjoittaa se. Siitä sitten perintöveroa niin tulisipa tarpeeseen tänä himoverotuksen aikana. Nykyään kaikki saavat työeläkeeläkepottia kasvattaa mutta vain osa pääsee säästöistään täysmääräisesti nauttimaan. Osalle kuolleista tulonsiirto köyhältä rikkaalle vain jatkuu kuolon jälkeenkin kun työeläkepottia on vähemmän jakamassa.

tot

Noinhan siinä käy, että rikkaat saavat tietysti suuremmat eläkkeet ja lisäksi rutkasti enemmän vuosia niiden käyttämiseen.

Tosin synkimmissä ennusteissa on povattu eläkevarojen loppumista, joten rikkaiden on kohta pakko maksaa itse eläkesäästönsä. Ne taas ovat vähennyskelpoisia verotuksessa, joten niitä maksamattomat joutuvat tavallaan tukemaan noita sijoituksia. Lisäksi koko eläkejärjestelmä saattaa romahtaa, kun maksajien määrä suhteessa eläkeläisten määrään vähitellen hiipuu.

Eniten säästöjä kai toisi se, jos työssä käyvät kuolisivat alle 70-vuotiaina. Näin säästettäisiin sekä eläkkeissä että sairaalakuluissa paljon enemmän kuin minkään terveysvalistuksen ansiosta. Eläkeiän merkittävä nosto nimittäin tuskin onnistuu.

adenosiinidifosfaatti

Rikkaat voivat koska tahansa mennä yksityiseen sairaanhoitoon, mutta köyhät joutuvat tarkkaan puntaroimaan ovatko riskit niin suuret, että voivat laittaa vähistä rahoistaan nopeampaan ja parempaan terveyspalveluun. Julkinen terveydenhuolto on melkoista pompottelua ja arpomista ja odottelua.

WW

Nuorista ikäluokista koulutetaan tällä hetkellä joka sadas lääkäriksi ja päälle lääkärivirta ulkomailta, ulkomailta tulee Suomeen kuudennen tiedekunnan verran väkeä joka vuosi. Lääkäreiden määrä tuskin on ainakaan terveyserojen taustalla, terveyskeskusten lääkäripulakin helpottuu jatkuvasti. Syitä terveyseroihin voi hakea mm. vanhanaikaisesta terveyskeskusjärjestelmästä, avustavan työvoiman vähentämisistä tehokkuuden nimissä (lääkäri tekee apuhoitajan ja konekirjoittajan työt, mikä on pois potilaiden hoidosta) ja tietysti väestöryhmien välisistä eroista elintavoissa. Terveyserojen kaventamiseksi lääketieteellisten tiedekuntien opetusresursseja pitäisi lisätä ja sisäänottomääriä karsia, jolloin valmistuvien lääkäreiden ammattitaito olisi parempi. Nuoret lääkärit pyörittävät terveyskeskuksia ja varakkaampi väestö suuntaa kokeneiden erikoislääkäreiden luo yksityisvastaanotoille. Siksi pitäisi panostaa tulevien nuorten lääkäreiden koulutukseen.

koito

Terveydenhoito-, koulutus- ja sosiaalirahat kohdistuvat enemmän köyhille kuin rikkaille, mutta silti terveyserot ovat suuria, koska köyhiksi jäävät yleensä ne itsekurittomat, jotka mieluummin ahmivat ja laiskottelevat kuin ahkeroivat opinnoissa ja töissä ja pitävät terveydestään ja ruokavaliostaan huolta. Katso http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Hyvinvointirahat+eiv%C3%A4t+poista+paho...

Pitää varmaan verottaa enemmän epäterveellisiä ruokia ja antaa vähemmän rahaa työttömille, jotta nuo ryhdistäytyisivät, ottaisivat huonompiakin töitä vastaan ja söisivät terveellisemmin.

Jarkko0

Täällä taas kommentoi ihmiset, jotka eivät tiedä äärimmäisestä köyhyydestä mitään.

Olen esimerkiksi joutunut köyhyyteni takia syömään pelkkiä perunoita ja leipää, jotta saan ruokani hankituksi alle eurolla päivässä, jotta rahat riittäisivät laskuihin ja luottotiedot eivät mene.

Pelkillä perunoilla ja leivällä sitten pysyy hengissä, mutta terveys on sitten tasoa mitä se on kun syö pelkkiä perunoita ja leipää. Toivottavasti työkyky pysyy valmistumiseen saakka. Ehkä sitten helpottaa varmaa se ei ole, koska nuoria kukaan ei välttämättä ota edes töihin.

Tuloja minulla ei ole kuin opintotuki ja asumislisä, koska olen opiskelija ja opintotuki ja asumislisä ei riitä edes vuokraan. Vanhemmilla eikä sukulaisilla ei ole rahaa annettavaksi, koska ovat konkurssin tehneitä yrittäjiä ja miljoona velat ulosotossa. Hyvä kun tulevat toimeen itse sillä mitä sossusta saavat.

On ihan fuulaa väittää, että raha ei vaikuta terveyteen. Ihmiset, jotka näin väittävät eivät ymmärrä mitä on köyhyys ja ovat syrjäytyneet köyhän arjesta täysin. Jatkuva murehtiminen miten saa rahat riittämään vie mielenterveyden ja huono ruoka terveyden. Näin se vain on ja sitä tässä maassa halutaankin, koska köyhyys on lisääntynyt.