Perjantai 24.10.2014

Lukio ja ammattikoulu yhteen? ”Toteuttamiskelvoton”

Luotu: 
16.10.2011 09:52
  • Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajan Sari Sarkomaan (kok.) mielestä lukiota ja ammattikoulua ei tule yhdistää niin sanotuksi nuorisokouluksi.

Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) on tyrmistynyt uudesta ehdotuksesta, joka voisi johtaa lukion ja ammattikoulun yhdistämiseen.

Sarkomaa kertoo, että uudessa opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ehdotetaan, että opetuksen toista astetta, eli lukio- ja ammattiopetusta, kehitettäisiin jatkossa yhtenä kokonaisuutena.

Suunnitelman keskeisimmäksi tavoitteeksi on Sarkomaan mukaan nostettu ammatillista ja ylioppilastutkintoa sekoittava yhdistelmätutkinto.

Ehdotus on toteuttamiskelvoton, Sarkomaa tyrmää.

Hänen mukaansa ylioppilas- ja ammattitutkintoa on jatkossakin kehitettävä erillisinä tutkintoina. Tämän turvaamiseksi myös niiden rahoitus on pidettävä erillään toisistaan, entinen opetusministeri linjaa.

– Duaalimalliin (lukion ja ammattikoulun pitäminen erillään) perustuva toisen asteen koulutus on tuottanut hyvän pohjan niin akateemisille kuin ammatillisille jatko-opinnoille. Se on tuottanut maailman huipputason koulutusta, joka vastaa nuorten tarvitsemaa osaamis- ja sivistyspohjaa sekä työelämän tarpeita. Tämän perustan murentaminen olisi tuhoisaa koko suomalaiselle koulutusjärjestelmälle.

Henkilöt: 
Paikat: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

nikke

Lukio on liian pitkä ja teoreettinen. Toki toisen kotimaisen, muiden kielien ja uskonon opiskelu sitä vaatii.

Brittimalliin pari vuotta riittää - samalla suuntaudutaan tiukemmin tuleviin opintoihin ja ammattiin.

Näin saadaan työurat pidemmäksi eikä nuoret stressannu jo ennen aikojaan. Mihin niitä lukiotietoja keskimäärin tarvitaan?

No, totta on, että akateemiset taidot ovat korkeammalla. Yliopiston pitäisi siis hieman sitä opetusta lisätä - tarvitsiville.

Absurdistan

Nykyisellään kuin melkein kaksi kolmannesta ikäluokasta käy lukion ja heistä vain puolet jatkavat opintoja on täysin järjetöntä.
Nyt mäkkärin pihvinkääntäjien ja kaupan kassojen peruskoulutus on ylioppilas.

Kyllä paljon paremmat eväät antaisi ammattikoulutus niille jotka eivät opintoja jatka. Niille jotka jatkavat ammattikorkeakouluun ammattikoulu on monessa tapauksessa parempi pohja kuin lukio.

Hyvä malli voisi olla jossa kolmannes ikäluokasta voisi pyrkiä nykyisenlaiseen lukioon ja toinen kolmannes ammattikouluun, joka voisi olla valinnaisesti yleissivistävämpi. Kolmas kolmannes saisi tyytyä kaksivuotiseen lukioon tai vielä paremmin kolmivuotiseen ammattilukioon jossa opetettaisiin lukion ja ammatikoulun aineita.

Tämä kolmas kolmannes ei kuitenkaan tiedä mitä haluaa tehdä lukion jälkeen joten parempi että saavat vähän laajemman ja paremmin eri ammatteihin pohjustavan peruskoulutuksen.

Nykyisellään on aivan liikaa lukion aloituspaikkoja ja aivan liian vähän ammattikoulun aloituspaikkoja. Kunnat tietysti suosivat lukiota koska lukiokoulutus maksaa vain noin puolet ammattikoulutuksesta.

kpyora

Tämän päivän AMK on korkeakoulu, turha haikailla vanhojen opistojen perään, joissa pärjäsi ammattikoulupohjalla. AMK:ssa vaaditaan korkeakouluvalmiuksia, joiden antaminen kuuluu lukiolle. Bolognan sopimus vie kehitystä siihen suuntaan, että AMK:sta valmistuu tulevaisuudessa ihan tavallisia alansa kandeja, joilla on samat mahdollisuudet jatkaa kuin korkeakouluopiskelijoilla.

Käytännössä ammattikoulu on niille, jotka eivät lukioon pääse. Ammattikoulun tärkein tehtävä on luoda valmiuksia työelämään ilman teoreettista painolastia. Samalla ammattikoulu estää syrjäytymistä. Ylioppilaalla on toki työnantajan näkökulmasta paremmat valmiudet oppia itsenäisesti työssään, mikä usein on painava syy valita ylioppilas.

Suurin ylikoulutus Suomessa ei ole ylioppilaissa vaan maistereissa. Monessa maassa pääosa työntekijöistä on kandeja. Maisteriksi luetaan vain, jos päädytään töihin yliopistolle tai noustaan esimiesasemaan, joka vaatii laaja-alaisia valmiuksia. Esimerkiksi valtion ja kuntien tulee kriittisesti tarkastella työsuhteitaan. Tuleeko kaikkien ala-asteen opettajien olla maistereita, entä lääkärien tai juristien?

Mila F

... voi viskellä tuollaisia kommentteja.

Kyseessä on laaja yleissivistävä koulutus, joka antaa pohjan ymmärtää laajoja kokonaisuuksia ja eri tieteiden kehitystasoa anno domini X. Edellisten pohjalta syntyy käsitys omista kiinnostuksen kohteista, jopa mahdollisista harrastuksista sekä elinikäinen tapa käsitellä uusia asioita. Lukiossa aivot koulitaan ajattelemaan akateemisesti ja loogisesti. Siitä tavasta on hyötyä koko elämän ajan myös yksityiselämässä ja jokaisessa ammatissa, johon ylioppilas elämän myötä päätyy.

Miten kukaan todella ihmiselämää ymmärtävä voi sanoa, että joku tieto on turhaa? Periaatteessa ihminen on kaikkien hankittujen tietojen, kokemusten ja ajatustensa summa. Miten siitä voi sanoa, että joku tieto on ollut turha? Ihmisen aivotkin voivat sitä paremmin, mitä enemmän ne saavat haasteita.

Ja kaiken lisäksi lukio opettaa pitkäjänteisen työtavan. Vähänkin suurempien asioiden toteuttamiseen tarvitaan tietoa, pitkäjännitteisyyttä, kykyä suunnitella kokonaisuuksia ja henkilökohtaista sinnikkyyttä. Se työtapa opitaan lukiossa.

theaxmancometh

"Lukio on liian pitkä" -- siis kolme vuottako muka liian pitkä, mielestäsi siis vuosi-pari olisi riittävä? Itse kun olisin mieluumminkin sitä mieltä, että voisi vaikka pidentää vuodella; tämä antaisi paremmin mahdollisuuksia sisäistää ja syventää opittua, nostaisi varmasti edelleenkin yleistä osaamisen ja tietämisen tasoa, ja lisäksi jäisi nuorille hieman enemmän aikaa miettiä mitä elämällään haluaisi tehdä. Ja koska kerran keskimääräinen elinikä jatkuvasti nousee ja sitä myöten eläkeikärajaakin nostetaan, niin olisi varmastikin varaa lisätä vuosi kouluvaiheeseen ilman että tästä kansantalous mitenkään kärsisi.

PS: "Brittimallin pari vuotta" -- anteeksi, niin mikä 'pari vuotta'? Ensinnäkään ei ole mitään 'brittimallia' (Skotlanti on eri juttu kuin Englanti, ja Englannin sisälläkin on valtavia eroja). Toisekseen useimmissa Englannin kouluissa on yläaste ja lukio sulautettu melko saumattomasti yhteen, jonka yhteiskesto on suunnileen sama kuin Suomen yläaste + lukio. Tosin kylläkin tuosta kokonaisuudesta voidaan hieman eriyttää käsite 'sixth form', eli viimeiset pari vuotta opintoja (jolloin lähinnä valmistaudutaan 'A-level'-kokeisiin), mutta sen perusteella ei kyllä voi sanoa että 'brittimallin lukio' olisi 'pari vuotta'. Ja kolmanneksi vielä, Suomi on kansainvälisissä vertailuissa aina muutaman parhaan joukossa (jos ei jopa paras), kun taas Iso-Britannia nippi nappi 20 parhaan, joten liekö kovinkaan paljon syytä lähteä sieltä kopioimaan malleja...

tuomonet

Ruotsissa ja Norjassa on ainakin yhteinen toinen aste. Siis missä ko. mailla menee huonommin kuin Suomella? Paras ruotsalainen yliopisto on rankattu kolmenkymmenen paikkeille maailman yliopistoista. Suomalainen paras sijoittuu lähelle sataa. Siis kumman maan koulujärjestelmä pystyy tuottamaan korkeatasoisempaa porukåkaa?
Sarkomaa itse oli tuhoisa opetusministeri. Pelkästään toisen asteen järkevä järjestäminen suurten kaupunkien ulkopuolelle ikäluokkien pienentyessä vaatii yhtenäistä toista astetta. Duaalimalli on kokoomuksen lempilapsi.

muuan

Eiköhän yliopistovertailu mittaa enemmän määrää kuin laatua. Suuresta yliopistosta kertyy enemmän tuloksia kuin pienestä.
Ruotsissa on suurempia - ei tosin paljon suurempia - yliopistoja kuin Suomessa.

Toiseksi Ruotsi ei ole yhtä syrjäinen maa kuin Suomi. Voisiko sieltä periferiasta tulla mitään hyvää, ajattelevat rankkaajat. Tämä ajatteluhan on vallalla kaikkialla, meillä Suomessakin.

Jani K. K. L.

Tuntuu kyllä siltä, että kunkin opinahjon tarpeet ovat enemmän tai vähemmän hakusessa. Oppilaitosten rooli toisin sanoen tuntuu olevan hukassa siten, että niiden merkitys yhteikunnalle on muotoutuu yhä enemmän abstraktiksi pyrkiessään tyydyttämään liiaksi poliittisia tarpeita, varsinkin aluepolitiikan saralla.

Lienee ollut se hetki, milloin opetusjärjestelmä on lähtenyt puoltamaan metsään, kun 90-luvulla perustettiin ammattikorkeakoulujärjestelmä pitämään nuoret poissa työttömyystilastoista ja elätellen haavekuvaa siitä, että korkeakoluopetuksena tarjottava opetus tuottaisi uuden uljaan, osaavan sukupolven.

Saavutuksena edellisestä on sukupolvi, jossa ammattikorkeakoulu hypetyksen jalkoihin jääneen ammattikoulujärjetelmän kyky vastata työmarkkinoiden tarpeisiin vesittyi ja tuloksena voimme nähdä ns. syrjäytyneitä, joiden koulutuksen tasoa ei pidetä riittävänä, koska vaatimustaso on nostettu usealla alalla tarpeettomasti (ammatti-) korkealle tasolle työn vaativuuteen nähden. Samalla ammattikorkekoulututkinnon suorittaneilla on vaikeuksia hyväskyä tutkinnon työllistävyys töihin, joita ei osata pitää tutkintoa vastaavana.

(Edellä mainituissa on muuten huomattavia alueelllia eroja. Siinä missä maakunnissa jossakin touhussa toimii merkonomi, touhuaa pääkaupunkiseudulla vastaavissa puuhissa ekonomi).

Kaikenkaikkiaan, tulisi pohtia peruskoulun jälkeistä koulutusjärjestelmää tarkaan, lähinnä eri opinahjojen roolien merkityksen kautta. Onko lukio yliopisto-opiskeluun valmistavaa opetusta järjestävä, kolmivuotiseksi venytetty kymppiluokka nuorille, joille opinto-ohjauksella ei ole löydetty päämäärää, ammattikorkeakoulujen esikoulu vai mitä? Ammattikouluja tulisi kehittää opetukseltaan vastaamaan käytännön tasolla paremmin työelämän vaatimuksia. Mikäli tilanne on se, että ammattikoulut eivät nykyisellään kykene kilpailemaan lukioiden kanssa ammattikorkeakouluihin jatko-opintoja suorittamaan valmistavana opinahjona, tulisi sitäkin käyttää perusteena opetuksen lähtökohtia pohdittaessa.

tuomonet

Lähes kaikissa kaupungeissahan toimii jo ammattilukio, jossa voi suorittaa joko ammattitutkinnon, ylioppilastutkinnon tai molemmat. Periaatteessahan erikoislukiotkin tarjoavat tavallaan ammattiopetusta. Esimerkiksi musiikkilukiot. Ne eivät kuitenkaan voi antaa ammatillista tutkintoa kuten konservatorioiden yhteydessä toimivat ammattilukiot. Järjestelmä on liian kallis ja sekava tällä hetåkellä, joten muutosta tarvitaan.

severi

Ammatillisen koulutuksen saaneista 1/3 saa tai haluaa tehdä työtä koulutus alallaan. Liittämällä lukio tähän soppaan saadaan suurempi joukko jolle ei ole sijaa työmarkkinoilla.
Ammatillisen koulutuksen muuttaminen työssä oppimis koulutukseksi antaisi realistisen kuvan mihin on ryhtymässä ja tuottaisi työmarkkinoiden tarvitsemaa koulutettua henkilöstöä.
Lukio ja ammattikoulu yhdistelmä tulisi olla yleis ammatillinen koulu jossa kokemusta hankitaan laajemmalla perspektiivillä tutustuen samalla eri tyyppisiin ammatteihin.

kpyora

Ruotsalaisilla on kokemusta ammattikoulujen ja lukion yhdistämisestä. Kokemukset ovat huonoja. Silti sitä oli pakko kokeilla Suomessakin vain huomataksemme, että setti on liian raskas, kun laadusta halutaan pitää kiinni. Ruotsalaisessa vaihtoehdossahan koulussa ei opi ammattia, mutta ei saa korkeakouluvalmiuksiakaan.

AMK on muuttumassa Bolognan sopimuksen myötä normaaliksi korkeakouluputkeksi ja vaatii aivan toisenlaisia valmiuksia kuin ammattikoulu antaa. Järkevää on laittaa lukioputkesta läpi kaikki, joilla on siihen edellytykset.

Lopuille ammattikoulu on, vaikka linja ei ekalla kerralla osuisi kohdalleen, parempi vaihtoehto kuin ei ollenkaan koulutusta. Se vähentää syrjäytymistä, mikä sinänsä on arvo.

tuomonet

Ruotsalaisen koulujörjestelmän huonous on kateellisten suomalaisten keksimä juttu.
Missä se muka näkyy? Paremminhan ruotsalaisilla menee joka suhteessa.
Ammattikorkeakouluun pääsee paikoitellen sisään, jos osaa oikeaan osoitteeseen. Aloituspaikkoja on enemmän kuin tulijoita. Samoja asioita jauhetaan kuin ammattioppilaitoksissa.