Lauantai 26.5.2012

Mistä leikataan? HS: ”Helsingistä 160, muualta Suomesta 2000”

Luotu: 
17.10.2011 05:59
  • Kuva: Wikimedia Commons /
    Tampereen ammattikorkeakoulu menettäisi esityksessä 115 aloituspaikkaa, eli 7 prosenttia kaikista paikoistaan.

Opetusministeriön esitys ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähentämisestä rankaisee yli kymmenkertaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivia oppilaitoksia, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Pahimmillaan leikkaukset voivat viedä opetusalalta noin 2 000 työpaikkaa, koulujen rehtorit arvioivat.

Suomessa toimii yhteensä 25 ammattikorkeakoulua kymmenillä paikkakunnilla. Aloituspaikkojen esitetyt vähennykset leikkaisivat pääkaupunkiseudun ulkopuolisesta Suomesta tasan 2 000 aloituspaikkaa. Pääkaupunkiseudun neljä ammattikorkeaa menettäisivät yhteensä 160 paikkaa.

Pahiten aloituspaikkoja menettäisi kaksi viikkoa sitten ydinvoimalahankkeen menettänyt Kemi, jossa toimivasta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta lähtisi 180 aloituspaikkaa. Se on 38 prosenttia koulun aloituspaikoista ja enemmän kuin koko pääkaupunkiseudulta yhteensä.

Ammattikorkeakoulut on tarkoitus siirtää lähivuosina valtion huomaan ja yhtiöittää tai säätiöittää. Näin opiskelupaikkojen rahoitusvastuu siirtyy kokonaan valtiolle. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulut rahoittavat osan toiminnastaan muuten kuin valtion budjetista. Valtion rahaa on ohjattu kouluihin muun muassa aloituspaikkojen mukaan.

Uudistusta on perusteltu tarpeettomasti rönsyävällä koulutustarjonnalla. Erityisesti kulttuurialalle on valmistunut vuosittain liikaa koulutettua työvoimaa.

Opetusministeriön mukaan uudet aloitusmäärät astuisivat voimaan vuonna 2013.

Helsingin Sanomien mukaan amk-rehtorit neuvottelevat leikkauksista opetusministeri Jukka Gustafssonin kanssa huomenna tiistaina.

Henkilöt: 
Paikat: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Juhani Putkinen

Oleellista ei ole minkä verran opetushekilöstön määrä vähenee, vaan se että koulutetaan tarvetta vastaavasti.

On idioottimaista kouluttaa ihmisiä työttömyyskortistoon.

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan TÄYTYY kohdata mahdollisimman hyvin.

Tämä koskee tietysti kaikkea opetusta, esimerkiksi ammattikouluja, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja.

salakankee

sellainen oli se vanhanajan kauppaopisto, jonka jokaisen suomalaisen olisi pitänyt käydä, osatakseen ihan perusasiat. Olen nyt katsonut sivusta näitä ammattikorkeakoulujen kasvatteja, heiltä puuttuu ns konttoritaidot. Mm. mapittaa omat paperinsa sellaiseen järjestykseen että löytävät heti kun tarvitaan. Kirjoittaa kirje ihmisille, eri kielilläkin.
Osata laskea nopeasti mitä oma tavara maksaa ja millä sen voi myydä eteenpäin. jne jne. Ihan perusjuransseja jotta selviäisi elämästä hengissä. En mä tiedä mitä ne siellä ammattikorkeakouluissa oikein puuhaa; ihan kädetöntä porukkaaa sieltä ulos tulee.

Vyötiäinen

Täysin turhia ruotsin kielen opettajia on tuhansia ja jatkuvasti heitä koulutetaan lisää. Syynä on valtionuskonto ja poliittinen kouluaine nimeltä pakkoruotsi. Se saa maksaa näköjään mitä vaan.

Suomi on täynnä parin luokan ruotsinkielisiä kouluja, jotka pitäisi liittää yleisiin kouluihin. Ruotsinkieliset luokat toisivat valtavat säästöt, mutta RKP vastustaa niitä taktisista syistä.

Lahti joutui perustamaan koulun vain KAHDELLE ruotsinkieliselle oppilaalle! Tämä kielipelleily vain jatkuu. Sen varmistaa KokoomusRKP-vetoinen hallitus.

sulka

Olen aina ihmetellyt Opetusministerin taloa (korttelia) Helsingissä, tässä isossa kerrostalossa on varmaan muutama tuhat ihmistä töissä (mahtuu varmasti). Miten ihmeessä voidaan luoda byrokratia joka työllistää näin julmetusti paperin pyörittäjiä.

Täältä pitäisi pikaisesti aloittaa kustannus jahti, ja vasta kun kustannuksen on vähintään puolitettu, niin voisi siirtää katseet muualle.

Olen näitä valtion paperin pyörittäjiä seurannut, ja huomannut sen, että nämä paperinpyörittäjät tuntisisivat itsensä tärkeäksi on näiden tehtävä näennäisiä muutoksia tai luotava uutta byrokratiaa ja täten aiheuttaa jumalattomat kustannuksen koko koulujärjestelmään.

happe

Kyllä aloituspaikkojen määrät tulisi olla realistisempia. Muutoin annetaan nuorille väärä kuva alan työmahdollisuuksista. Kun katsoo <a href="http://www.valmennus.info/">valmennuskurssit</a> eri aloilta, niin eipä tuo tilanne niin juhlalliselta näytä. Meinaan kun kilpailu on kovaa, niin myös ihmiset yrittävät vuosia sisään ja syntyy paineita päästä kalleille kursseille. Kun ihmiset odottavat haluaamaansa opiskelupaikkaa he ovat usein töissä (eli tuottavia), mutta tuottavatko täyden potentiaalinsa mukaan? Väittäisin etteivät.

asa

Uutisessa menee sekaisin pääkaupunkiseutu ja Helsinki.

Oleellista olisi ollut kertoa kappalemääräisten aloituspaikkojen leikkausten lisäksi olemassa olevien paikkojen määrä. Mutta vieläkin oleellisempaa olisi ollut kertoa, että missä on päässyt sisään kaikki hakijat, ja missä vain pieni osa hakijoista.
Eikö se ole oleellisempaa, että suunnilleen sama prosenttiosuus hakijoista pääsee kouluun kaikilla paikkakunnilla ja koulutusta tarjotaan enemmän niillä paikkakunnilla, joilla on koulusta valmistuville töitä tarjolla?