- Kuva: Uusi Suomi
Syytetyt peittivät kasvonsa kuvaajilta oikeudessa tiistaina.
Faktakulma
Syytetyt ovat 30- ja 34-vuotiaat miehet sekä 28-vuotias nainen.
Kihlakunnansyyttäjä Kimmo Virtanen vaatii elinkautista vankeusrangaistusta kahdelle miehelle ja yhdelle naiselle, joita syytetään miehen murhapolttamisesta Helsingin Kampissa sijaitsevalla raitiovaunupysäkillä heinäkuussa.
Kolmikon epäillään kaataneen pysäkin penkillä nukkuneen miehen päälle palavaa nestettä ja tuikanneen hänet tuleen. Palamaan sytytetty mies kuoli myöhemmin vammoihinsa sairaalassa.
Syyttäjän mukaan "teko on tehty erityisen raa'alla tavalla aiheuttaen uhrille suurta tuskaa ja kipua". Syyttäjä vetoaa tapahtumista tallennettuun turvakameran videoon, jolla näkyy, kun syytetyistä miehistä vanhempi kaataa tuulilasinpesunestettä nukkuvan miehen päälle. Tämän jälkeen nuorempi mies yrittää syyttäjän tulkinnan mukaan useaan otteeseen sytyttää nesteen palamaan.
Myöhemmin videolla näkyy, kuinka nuorempi mies ja nainen ovat aivan uhrin lähettyvillä. Pian tämän jälkeen uhri leimahtaa tuleen ja kolmikko poistuu paikalta.
Kaikki kolme kiistävät murhasyytteen. Molemmat miehet myöntävät olleensa osallisina tapahtumissa, mutta katsovat, että he eivät ole "tahallaan tappaneet" uhria. Puolustuksen mukaan kyseessä olisi ennemmin törkeä kuolemantuottamus kuin murha, sillä kolmikon tarkoitus ei ollut aiheuttaa miehen kuolemaa.
Nainen puolestaan kuvasi olleensa paikalla vain "sattumalta", toisen syytetyn miehen seurustelukumppanina. Hän ei mielestään ole syyllistynyt mihinkään rikokseen eikä lausuntonsa mukaan ole osallistunut tapahtumiin.
Kaikki syytetyt kuvasivat käräjäoikeudessa olleensa tapahtumapaikalla lähinnä passiivisina sivustaseuraajina, jotka eivät kyenneet estämään toisensa tekoja. Lasinpesunestettä uhrin päälle kaatanut mies kuvasi tekoa oikeudessa myös huonoksi pilaksi.
Käräjäoikeudessa esitettiin tänään todisteena lääkärinlausunto, jonka mukaan 26 prosenttia uhrin ihosta paloi teon seurauksena. Puolustuksen mukaan tämä ei yksin olisi tappanut uhria, vaan kuolemaan vaikuttivat myös uhrin elämäntavat ja muut sairaudet. Syyttäjä vastasi tähän lääkärinlausunnolla, jonka mukaan pelkät palovammat olisivat voineet tappaa uhrin, mutta tämän sairaudet saattoivat nopeuttaa kehon toimintojen pettämistä palamisen jälkeen.
Syytetyt ja uhri tunsivat entuudestaan. Yksi syytetyistä, vanhempi mies, on syytettynä myös saman uhrin pahoinpitelystä kesäkuussa. Pahoinpitelyn syy oli ryyppyremmin kaljariita.
Syytetyt ja uhri kuuluivat ilmeisesti samaan laitapuolen kulkijoiden porukkaan. Kukaan syytetyistä ei kyennyt ilmoittamaan oikeudenkäynnissä pysyvää osoitetta asuinpaikakseen. Uhri oli ilmeisesti ennen penkille nukahtamista käyttänyt juomanaan tuulilasinpesunestettä, jonka avulla hänet myöhemmin sytytettiin palamaan.
Faktakulma
Syytetyt ovat 30- ja 34-vuotiaat miehet sekä 28-vuotias nainen.
Kommentit
Murhaajahyyssäyksen aika olkoon ohi
Kaunis ehdotus näille sankareille: kuolemantuomio.
Kävisikö polttamalla?
Kannatan, nyt on kyllä sen
Kannatan, nyt on kyllä sen luokan sankarit kyseessä.
Samaa mieltä! Ongelmana on
Samaa mieltä! Ongelmana on se että vaatisi kansalaisten omaa aktivoitumista... Ei Suomen "oikeuslaitos" koskaan rankaise niitä tarpeeksi joita tulisi rangaista. Koska kyseessä oli kuitenkin tappo niin voisi rangaistusta koventaa sen verran ettei kuitenkaan tapettaisi polttamalla. Poltettaisiin vain siten, ettei nämä tappajat kuolisi. Vaikkapa vain 15% ihosta ilman asianmukaista hoitoa...
Kannatan rangaistusideaasi.
Kannatan rangaistusideaasi.
Ehkäpä
Sharia-laki tulisi ottaa käyttöön arvioitaessa rangaistuksia näihin törkeisiin rikoksiin kuten murhiin ja raiskauksiin. Lievemmissä rikoksissa käyttöön "kolmen hudin laki" jossa kolmannella kerralla taas käyttöön sharia-laki.
Täyttää
Täyttää murhan tunnusmerkit. Teko on tehty vakaasti harkiten (noudettu palava aine ja sytytetty huomattavasti vaivaa nähden). Lisäksi teko on tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla.
Minun "tuomiotietokoneeni", joka vain tulkitsee lakeja kylmien tosiseikkojen mukaan antaa tuomioksi maksimirangaistuksen murhasta, ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen.
Mitä jos ei tehdäkään
Mitä jos ei tehdäkään kostonhimosta valtiollista instituutiota, vaan pidetään oikeus oikeutena? Niin kuin länsimaassa...? Ei tässä kukaan rikollisista pidä vaikka se onkin helppoa retoriikkaa. Walesistakin tiedetään tapaus missä pediatri joutui vandalismin uhriksi koska raivoaivot luulivat hänen olevan pedofiili, pidetään se poissa.
Olemmeko oikeusvaltio vai emme?
Olet oikeilla jäljillä Ambrose. Länsimaiseen sivistysvaltion tuomiokäytäntöön ei kuulu kuolemantuomio (Yhdysvallat ei ole sivistysvaltio), vaikka kyseessä olisi kuinka törkeä tapaus. On perin hämmentävää, että vaikka islamisteja muutoin ollaan tuomitsemassa milloin mistäkin, niin tällaisissa tapauksissa helposti ryhdytään oitis lynkkausmentaliteettiin ja aletaan puhua sharia-laeista yms. käsi-kädestä -periaatteista. Tämä on kuitenkin kansalle verraten luonteenomaista ja kertoo oikeuskäsityksen hataruudesta. Korostan, ettei ilmiön vastakohta ole tuomittujen paapominen, joka sekin näyttää olevan yleinen vasta-argumentti.
Jos kansalta kysyttäisiin, niin tuomiot olisivat lähes aina kovimpia mahdollisia kakkuja. On kuitenkin tosiasia, että tuomioiden pituudella on suora yhteytensä yhteiskunnassa tehtyjen rikosten määrään siten, että lievien tuomioiden maissa tehdään rikoksia vähemmän. Tämä tuntuukin erityisen järjenvastaiselta, mutta onneksi rikoslakien asiantuntijoilla ja valmistelijoilla kuin myös tuomareilla kuitenkin on tämä tieto. Suomessa rikosten tuomiot ovat oikeuslaitoksen parasta antia, vaikkei se enemmistön mielestä ole läheskään näin.
Lynkkaajille suosittelen Michel Foucalt'n Tarkkailla ja rangaista -kirjan lukemista ja pientä pohdintaa.
Hyvä kommetti yllä Aristotelluksella
"On kuitenkin tosiasia, että tuomioiden pituudella on suora yhteytensä yhteiskunnassa tehtyjen rikosten määrään siten, että lievien tuomioiden maissa tehdään rikoksia vähemmän"
Totta on että rangaistusten vaikuttavuus rikollisuuteen on ongelmallinen ja toisaalta eri tyyppisten rikosten osalta varsin erilainen... Vrt. esim. harkintaa edelyttävät ja pikaistuksissaan tehdyt teot.
Mitä tulee länsimaisten valtioiden sivistyksen tasoon vuonna 2011 niin ohuelta se vaikuttaa. Jos sivistyksen mittarina pidetään vaikka sitä miten kaikkein heikoimmista ihmisistä pidetään huolta suhteessa yhteiskunnan ja ihmisten mahdollisuuksiin.
Kannattamatta lynkkausta totean että rangaistusjärjestelmän osalta sivistyksen mitta ei ole sinänsä lievät rangaistukset... vaan ennaltaehkäisevä rangaistusjärjestelmä.
Juridisesti luvattomat käyttöönotot varkauksista puhutaessa ja useat nuorille tuomitut ehdolliset rangaistukset ja rangaistuksen yhdistämiset vailla vaikutusta tuomion pituuteen hämärtävät nuorten käsitystä oikeusjärjestelmästä ja ovat haitallisia ja siten myös vastuuttomia.
Tuomion lievyys ole kaikissa tapauksissa ratkaisu, mikäli tuomiolla halutaan vaikuttaa eritysestävästi. Näin on erityisesti harkintaa edellyttävät teot...
En väitä että Saudi-arabia on sivistysvaltio mutta mitä tulee lieviin tuomioihin niin Saudi-arabiassa ei tapahdu varkauksia käytännössä ollenkaan... ja kyse ei ole lievistä tuomioista...
Kas kiitos, niin oli Sinullakin Htalk
Täsmennykset olivat perusteltuja, ja tässä lisää täsmennyksiä.
Harkinta tai pikaistuksissa tehdyt perusteet kuuluvat nimenomaan niihin seikkoihin, syytetyn taustojen ja elämänolosuhteiden ohella, joihin tuomarit aivan oikein perustavat monesti tuomionsa. Nämä eivät myöskään aina tule mediassa siten selville, että kansa kykenisi rationaalisiin mielipiteisiin tuomioiden "oikeellisuuksia" arvioidessaan. Tämä ennaltaehkäisevä peruste lievemmille tuomioille on nimenomaan ilmeisenä syynä niiden käytännöille. Tämä toimii parhaiten juuri henkirikoskysymyksissä.
Täsmennän, ettei vertailtavuus (tuomioiden pituudet ja tehdyt rikokset) ole kaikenlaisiin yhteiskuntamuotoihin pätevästi siirrettävissä. Poikkeuksen muodostavat juuri mainitsemasi kaltaiset ääriyhteiskunnat, kuten Saudit. Ovatko ne perusperiaatteidemme mukaisia, on toinen asia. Mutta länsimaihin tämä vertailtavuus pätee, lähinnä juuri henkirikosten kohdalla. Suomessa jopa elinkautisesta on ollut mahdollisuus anomukseen. Armahdusta käytti Kekkonen verrattain usein (tavallisesti 11-12 vuoden jälkeen), samoin Koivisto - Ahtisaari ja Halonen puolestaan ovat olleet jähmeämpiä.
Nuoren paikka ei ole vankilassa sellaisenaan, jos vain on olemassa jonkinlainen "palauttava" mahdollisuus, vaikka murhaajan paikka onkin ensisijaisesti vankilassa. Tämä ja jonkinlainen armahdusmahdollisuus liittyvät nähdäkseni juuri niihin periaatteisiin, joihon yhteiskunnan olisi tähdättävä ollakseen sivistynyt. Toiseksi, se on monin verroin halvempaa.
Mikään muu ei voi olla pöyristyttävämpää kuin tapaukset, joissa syytön on tuomittu kuolemaan yhteiskunnan ja sen kannattaman tuomiovallan taholta. Vaikka näitä tapauksia ei ole paljon, niin yksikin osoittaa silloin oikeusjärjestyksen ja -laitoksen pahimman mädännäisyyden.
Oikeusvarmuus vs. rikosten yleis- ja erityisestävyys -tavoite
"Mikään muu ei voi olla pöyristyttävämpää kuin tapaukset, joissa syytön on tuomittu kuolemaan yhteiskunnan ja sen kannattaman tuomiovallan taholta. Vaikka näitä tapauksia ei ole paljon, niin yksikin osoittaa silloin oikeusjärjestyksen ja -laitoksen pahimman mädännäisyyden."
Ongelmallisia oikeusjärjestelmän kannalta ovat myös tilanteet joissa ehdonalaiseen vapautunut henkilö syyllistyy uuteen vakavaan rikokseen esim. seksuaali- tai henkirikokseen. Myös näissäkin tapauksissa yksikin objektiivisesti arvioiden estettävissä oleva teko osoittaa oikeusjärjestyksen ja laitoksen epäonnistumisen...
Niin on epäonnistunut
Siirrytäänkin oleelliseen kysymykseen: Pitäisikö jo tuomiota annettaessa ottaa huomioon rikoksen uusiutumistodennäköisyys entistä voimakkaammin? Näin voisi olla ammattirikollisten keskuudessa, samoin kuin sellaisten, joiden psykososiaalinen tausta on kehittynyt jo useamman sukupolven vaikutuksesta hyvin hankalaksi (kts. Paanila, Vaarallisten rikoksentekijöiden uusimisriskiin vaikuttavat tekijät Suomessa 1971-1995).
Oikeudenkäytön väistämätön nurjuus
Tässä on se dilemma tai eräs niistä. Jos rikollisuuden estävyyttä painotetaan eli pyritään saamaan mahdollisimman moni rikoksentekijä kiinni ja tuomituksi, niin syyttömästi tai kohtuuttomasti tuomittujen määrä kasvaa vielä jyrkemmin.
Jos taas korostetaan oikeusvarmuutta eli sitä, ettei syyttömiä tuomittaisi, niin harvoja syyllisiäkään saadaan vastuuseen.
Rikoksia pitäisikin pyrkiä ehkäisemään ennalta eri keinoin.
Nurjuus on tosiasia mutta keinoista vähän
Jonkun sytyttäminen tuleen tai edes siinä vieressä pyöriminen tekemättä mitään luonnollisesti kertoo jostakin, eikä se ole varmaankaan murhanhimo itsessään näissä tapauksissa syynä.
On helppo löytää yhteiskunnallisista epäkohdista (epätasa-arvo, koulutuksen yhdenmukaisuus ja mahdollisuudet, meritokratia tai liian luokittunut yhteiskunta) syitä syrjäytymisiin ja rikoksiin, jotka yleisellä tasolla lienevätkin seurausta rikoksista. Tässä voi verrata vaikkapa Meksikoa ja Suomea.
Vielä perimmäisemmät syyt yksilön arvojen ja käyttäytymisen kehittymiseen silti lienevät kotikasvatuksessa, joka ei pelkästään ole riippuvainen yhteiskuntaluokasta, vaan vaihtelee tapauskohtaisesti. On lisäksi hankalaa olla ajattelematta, ettei esim. vanhempien työttömyys vaikuttaisi myös kasvatuksen laatuun, ja edelleen sitä kautta syrjäytymisiin, henkisiin ongelmiin ja rikosten todennäköisyyksiin.
On tapauksia, kuten murhat,
On tapauksia, kuten murhat, tapot, raiskaukset joita vain ei voi hyväksyä. Ei ole ensimmäinen kerta, että tappaja tappaa heti vapauduttuaan uudestaan. Pienissä rikkeissä kuten lievä ylinaopeus tai punaisia päin kävely olisi hyvä olla nykyistäkin suopeampi ja päästää joskus varoituksilla. Vakavissa rikoksissa tuntuu rikolliset vain nauravan systeemille. Saa tappaa parin vuoden hinnalla oli uhri sitten vaikka kuinka nuori tahansa. Ei murhaajia tarvitse armahtaa.
Kommenttia
Ei mitään rikosta tarvitse hyväksyä, vaikka tuomiot olisivat pienempiä ja säilytettäisiin armahdusmahdollisuus elinkautisissa. Vapautetut elinkautisvangit syyllistyvät hyvin harvoin mihinkään rikokseen uudelleen. Pitkään istunut tietää jo itsekin kumpi paikka on hänelle se oikea, vankila vai vapaus, eikä edes ano armahdusta, jos katsoo tämän olevan hyödytöntä.
Raiskauksia ja tappoja on niin eritasoisia, että niille on asetettava jonkinlainen asteikko. On hyvä muistaa, että joskus tappo on ollut hätävarjelun liioittelua tai silkka harkitsematon vahinko, jolla voi olla hyvin monta syytä. Myös raiskausten vakavuus vaihtelee huomattavasti, vaikka aihe on emotionaalisesti arka. Väärinkäsityksiä, vääriä syytöksiä tai provosointitapauksia on silti paljon.
Lieville tuomioille naurajat ovat taparikollisia, joiden elämäntapa ja asenteet harvoin muuttuvat pitkänkään tuomion jälkeen. Näissä tapauksissa olen maastakarkotuksen kannalla, jollei rikollinen jo ole Suomen kansalainen. Mutta vaikka ammattirikollisuus onkin lisääntynyt, suurin osa väkivalta- ja henkirikoksista on tavallisen kansan tekemiä.
Onko väiteen esittäjällä näyttöä väitteensä tueksi?
"Tämä ei puolustuksen mukaan yksin voinut tappaa uhria, vaan kuolemaan vaikuttivat myös uhrin elämäntavat ja muut sairaudet."
Kun poltetaan ihminen bensalla niin ei ne surmatun elämän tavat siinä vaikuta. Väite on absurdi.
Onko väiteen esittäjällä näyttöä väitteensä tueksi?
Millaiset elämäntavat olisivat pelastaneet surmatun?
Sanos muuta. Jos
Sanos muuta. Jos pahoinpitelee huonokuntoista niin, että normaalikuntoinen ei siihen kuolisi, niin sekö on jotenkin lieventävä asianhaara? Minusta se on raskauttavaa, että on käyty huonokuntoisen päälle...
Toki pitää muistaa puolustuksen tehtävä: puolustaa syytettyä, ja jos syyllisyys on selvä, etsiä kaikki mahdolliset seikat, joita voi ehkä pitää lieventävinä.
Juuri näin ,
toi on surkea perustelu perustelematta, siitähän seuraisi että vain hyväkuntoisen voi surmata polttamalla...? Onko kyse laitapuolen kulkijoiden osalta siis siitä että heidän osalta vastaava polttamalla tappamis-teko on tahallisuutta alentava esim. kuolemantuottamus tms.?
"kellään ei ollut pysyvää osoitetta kertoa"
no nyt tulee olemaan.
Puolustuksen argumentointi...
...siitä, että uhri olisi kuollut muista syistä tai peräti muutenkin, on järkyttävä. Kaikkihan me kuolemme joskus, miksi siis rangaista murhista ollenkaan...
Kova tuomio ei ole kosto, sen on tarkoitus edistää yleistä lainkuuliaisuutta, jottei tulisi lisää bussikuskinpotkijoita ja viattomien polttajia.
Väitteet siitä, että lievät rangaistukset korreloisivat rikosten vähyyteen, ovat tarkoitushakuista paskapuhetta. Esim. Hollannissa on vähemmän rikollisuutta, koska yhteiskunta on tasa-arvoinen ja hollantilaisista välittävä. Sen vuoksi on voitu laskea rangaistuksia.
Suomi taas on paska maa, jossa tuloerot kasvavat ja köyhät kuolevat hoitojonoihin. Niin kauan kuin tätä maata ei saada kuntoon, tarvitaan myös kovempia rangaistuksia!