Lauantai 26.5.2012

Viesti Pekka Puskalle: ”Tätä karppaaminen oikeasti on”

Jenni Tamminen
Luotu: 
27.10.2011 17:16
Päivitetty: 
27.10.2011 17:20
  • Kuva: Creative Commons / ginnerobot
    Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen (kuva alla) suosittelee muun muassa kasviksia ja vaaleaa lihaa ruokavalioon.
  • Kuva: Reijo Laatikainen
    Reijo Laatikainen.
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Pekka Puska.
Kotimaa

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ihmettelee Uuden Suomen haastattelussa sitä, että keskustelu karppaamisesta on jumiutunut mustavalkoisiin näkemyksiin Suomessa.

- Jostain syystä monissa virallisten tahojen ulostuloista ei käy ilmi se, että he tietäisivät, että hitaat hiilihydraatit ovat hyvästä ja nopeat hiilihydraatit ovat huonoja, Laatikainen sanoo.

Karppauksesta keskustellaan tänään Ylen A-talkin suorassa lähetyksessä. Myös Laatikainen on mukana.

Vastapuoliksi karppauskeskustelussa ovat lukkiutuneet tyydyttynyttä rasvaa pelkäävä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä täysin päinvastaista linjaa edustavat asiantuntijat, kuten lääkäri Antti Heikkilä.

THL:n ja sen linjan edustajien jyrkät kommentit ihmetyttävät. THL:n pääjohtaja Pekka Puska on kutsunut voibuumia pelkäksi muoti-ilmiöksi, kun taas Sydänliiton puheenjohtaja Matti Uusitupa näkee koko karppaamisen ohimenevänä buumina. Uusitupa on jopa puhunut ”hitaista suomalaisista”. Kommenteista saa sen kuvan, etteivät asiantuntijat edes tiedä, mistä karppaamisessa on monelle suomalaiselle kyse.

- Vaikuttaa siltä, että gurutkaan eivät ole kunnolla jaksaneet tutustua karppauksen eri vaihtoehtoihin. Suomessa on paljon kasviöljyihin painottuvaa karppausta ja kevennettyä karppausta eli hyväkarppausta. Tuntuu kuin viranomaisten ylin johto ajattelisi, että Suomessa on pelkkää ”vanhaa Atkisin dieettiä” jossa syödään vain voita ja pekonia, Laatikainen ihmettelee.

”Suurimmalle osalle suomalaisista karppaus tarkoittaa pidemmän päälle lähinnä sitä, että jätetään höttöhiilarit pois ja lisätään kasviksia ruokavalioon.”

Laatikainen kuitenkin lisää, että viime aikoina THL:stä on kuitenkin esitetty myös raikkaita ja totuudenmukaisia näkemyksiä karppauksesta. Tästä kuuluu Laatikaisen mukaan kiitos THL:n Katja Hätöselle.

Laatikainen otaksuu, että suurimmalle osalle suomalaisista karppaus tarkoittaa pidemmän päälle lähinnä sitä, että jätetään ”höttöhiilarit” pois ja lisätään kasviksia ruokavalioon. Höttöhiilihydraatteihin kuuluvat esimerkiksi sokeri ja valkoinen vilja. Alkuvaiheen tiukempaa hiilarirajoitusta harvat jaksavat muutamaa viikkoa pidempään.

Laatikainen arvelee, että vastakkainasettelussa voi olla kyse myös siitä, että THL katsoo ihmisiä kasvottomana väestönä. THL on vastuussa väestötason ravitsemuspolitiikasta ja -viestinnästä, mutta Laatikainen muistuttaa, että viestien vastaanottajat ovat yksilöitä erilaisine kokemuksineen. THL:n edustajat esimerkiksi neuvovat jatkuvasti, että täysjyväviljasta ei ole muuta kuin hyötyä ihmiselle.

- Yksi tyypillinen sairaus on ärtyvän suolen oireyhtymä. 10 prosenttia työikäisistä suomalaisista sairastaa sitä. Se tarkoittaa, että kotimaiset viljat aiheuttavat usein oireita näille ihmisille. Tästä tulee ristiriita, kun viranomaiset tuputtavat täysjyväviljaa, ja tätä ristiriitaa puretaan sosiaalisessa mediassa, Laatikainen sanoo.

Laatikaisen mielestä viranomaisten pitäisikin ottaa sosiaalinen media omakseen. THL:n lääkäri tai ravitsemusasiantuntija voisi Laatikaisen mielestä hyvin esimerkiksi pitää blogia, mennä kansan pariin, kuten Pekka Puska teki Pohjois-Karjala-projektin aikana. Laatikaisen mielestä THL ja muut terveystoimijat ovat hyvin onnistuneet vähentämään tyydyttyneen rasvan määrää suomalaisten ruokavaliossa ja pitää nykytasoa riittävänä.

Laatikainen itse suosii kasviöljyjä. Hän pitää parhaina rasvoina rypsiöljyä ja oliiviöljyä, muttei kavahda pientä voinokarettakaan. Laihduttaja voi Laatikaisen mielestä karsia reippaasti hiilihydraatteja ravinnostaan 2–6 kuukauden aikajakson ajaksi.

- Kannattaa suosia siemeniä, pähkinöitä, kasviksia, palkokasveja, hedelmiä, kasviöljyjä ja rasvaisia maitotuotteita sekä vaaleaa lihaa ja kalaa.

Normaalipainoinen voi Laatikaisen näkemyksen mukaan myös hieman rajoittaa hiilihydraattien saantia, mutta kuitenkin syödä 3–4 ruisleipäpalaa päivässä. Pääasia Laatikaisen mielestä on, että välttää sokeria, makeisia ja sokerijuomia.

Henkilöt: 
Reijo Laatikainen, Pekka Puska, Matti Uusitupa
Muut asiasanat: 
Vähähiilihydraattinen ruokavalio, THL, Terveys ja hyvinvointi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kotimaa, Karppaaminen
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Näytä kommentit (37)
vahatalo

Kyllä kiukkuisimpia ovat ne karppaajat. Tiukkoja diettejä on muitakin, esim. vegaanit. He noudattavat haluamaansa ruokavaliota räyhäämättä ja nousematta barrikadeille.

Silti ihmettelen hiukan Sydänliiton uusinta ruokavaliosuositusta: kovia rasvoja pitää pudottaa vielä muutama prosentti. Kuka näitä prosentteja tosissaan laskee? Eikä mitään kannanottoa Heikkilöiden rasvansyöntisuosituksiin.

Suomalaisuomalainen

"Kyllä kiukkuisimpia ovat ne karppaajat. Tiukkoja diettejä on muitakin,"

Usko pois, karppaajat ovat vähemmän kiukkuisia kuin sinä verensokeriesi romahdettua ja kehosi kiljuessa sille uutta nousua.

On enemmän ihmisiä, joille karppaaminen on ruokavalio kuin laihdutusdieetti. Ja mitä tulee siihen dieettinä, se ei todellakaan ole tiukka. Ketoosidieetillä ei nälkä vaivaa, koska verensokerit ovat maassa koko ajan. Syödä saa niin paljon kuin huvittaa, koska ihminen ei liho ilman insuliinia.

Tiesitkös sitä? No et varmasti.

Brainless

Mutta siinä muutos vaiheessa 2 ensimmäisen viikon aikana voi olla hermostuneistuutta. Suuret muutokset aina aiheuttavat alkuun stressiä. Sitten kun karppaus normalisoituu eli syöt hiilareita tarpeen mukaan eli lenkkeillessä enemmän ja passiivisena hyvin vähän. Jos syö liian vähän hiilihydraattia niin maksa joutuu sitä kompensoimaan ja tuottamaan lisää energiasta. Jos syöt liikaa insuliini varastoi energiaa rasvaksi! Eli kyse on tarpeesta ja balansista.

Karppaamisesta vielä että kuka oikeasti väittää sipulien, kaalien, porkkanoiden olevan epäterveellistä puhumattakaan juureksista, kuten lanttu (ei lanttulaatikko). Helppo tapa karpata on vältellä tärkkelystä sisältäviä ruokia ja ylimääräistä sokeria.

Itse karppaan mutta esim urheilun jälkeen makea kaakao on oma suosikki, koska elimistö janoaa energiaa. Kun taas istun koneen äärellä vältän hiilihydraatteja enemmän

Suomalaissuomalainen

Kun puhutaan karppaamisesta, useimmiten puhutaan viljattomasta ja sokerittomasta ruokavaliosta. Näin teen minäkin. Karppaaja syö kasviksia, koska tarvitsee niistä kuitua. Karppaaja syö myös "tavallista" ruokailijaa enemmän kasviksia, eli sen väh. puoli kiloa päivässä. Karppaamista demonisoidaan tuolla "nollatoleranssi kaikelle hiilarille". Se on järjetöntä.

Jos syö "liian vähän" hiilaria, keho menee ketoosiin. Ketoosiin "joutuminen" voi aiheuttaa päänsärkyä ja muita oireita, koska ne ovat todellakin vieroitusoireita hiilihydraattomuudesta.

Vaarallinen ketoosi ei ole. Ketoosissa maksa polttaa rasvasoluista aivojen tarvitseman glukoosin, eli ihmiselle hiilarit eivät ole välttämättömiä. Rasva palaa lihaksia kuluttamatta (!), pahalta se ei kuitenkaan tunnu.

Kuulostaako vaaralliselta?

PS: Ketoosissa pystyy lenkkeilemään ja tekemään lihastyötä. "Heikkous" ilman hiilaria on psyykkistä, ei fyysistä, eli kannattaa lopettaa kuvittelu.
Puhun kokemuksesta.

YuriT

"Tiukkoja diettejä on muitakin, esim. vegaanit. He noudattavat haluamaansa ruokavaliota räyhäämättä ja nousematta barrikadeille."

Olet ilmeisen onnekas. Et ole tainnut olla missään organisaatiossa mukana joka päättäisi ruokailuun liittyvistä asioista. Omien kokemusteni mukaan vegaanien riveistä ne pääasialliset räyhääjät ja totalitaristit ovat löytyneet. Ovat tosin edustaneet ilmeisesti poliittisesti värittynyttä punavihervegaaniutta. Tai jotain.

Karppaajissakin on toki fundamentalistisia räyhääjiä.

Nimimerkki

"Tuntuu kuin viranomaisten ylin johto ajattelisi, että Suomessa on pelkkää ”vanhaa Atkisin dieettiä”"

-----

Onko Suomen viranomaisten pätevyysvaatimuksissa missään sanottu, että pitää olla omalla alalla ajan tasalla? Eihän sitä muuten noista "uusista hullutuksista" voisi mitään tietää - joten jatketaankin tuota "sotahuutoa" kurkku suorana, että suomalaiset halutaan karpata kuoliaaksi "pekonidietillä".

tyy

Ihan kivan uutinen, joka olisi voinut olla jopa uskottava ellei Antti Heikkilää olisi tituleerattu asiantuntijaksi.

Hannu Mikael

"Asiantuntijaksi" tullaan Suomessa tee-se-itse periaatteella ja julkisuudella.
Alexander Stubb oli ennen ensimmäisiä EU-vaaleja Brysselin konttoristi, ja kun ei oikein tiedetty mitä uutisoida vaaleista, niin Alexander hymyili toistuvasti TV:ssä puhumassa ympäripyöreitä keksityllä tittelillä "EU-asiantuntija."
MEP:in paikka tuli että heilahti, ja ura urkeni.

Nivelkirurgi Antti Heikkilä ryhtyi "ravitsemusasiantuntijaksi" olemalla julkisuudessa eri mieltä, ja kehittämällä omia ajatusrakennelmia oikeasta ravinnosta.

Hannu Mikael

terveellisestä ruokavaliosta ovat olleet tiedossa ja päteviä jo kauan ennen karppausbuumia.
Nyt vain intomieliset karppaajat, ja THL huutavat ristiin, ja kukaan ei kuuntele ketään.
Syökää reilusti ruisleipää, ja pullaa vain tarjottuna!

gautama

Hiilihydraattien määrää vähentäneet ihmiset ovat saaneet aikaan henkilökohtaisesia TULOKSIA. Olo monin tavoin kohonnut. Muutos on merkittävä. Raavaat miehet ovat lyhyessä ajassa alkaneet kiinnittää huomiota siihen mitä syövät, paino on pudonnut, maha pienentynyt, jaksaminen parantunut, liikuntakin on useilla tullut kuvaan mukaan. Tulosten näkeminen kannustaa jatkamaan. Tämä on tietysti huono asia laihdutusbisnekselle, osalle elintarviketeollisuutta (korostus sanalla teollisuutta) ja niiden hännysmiehille, lääketehtaille ja niille lääkäreille, jotka saavat elantonsa siitä, että ihmiset voivat huonosti ja sairastavat ja kokevat terveet uhkana. Terveysalan ammattilaislle pitäisi alkaa maksaa siitä, että ihmiset pysyvät terveinä, niin asit muuttuisivat nopeasti.

Omakohtaisia kokemuksia eivät mitkään tilastotutkimukset ja kikkailut voi muuksi muuttaa. Uskottavuus vain menee virallisilta "ravintojohtajilta". Valitettavasti he saavat määrätä pitkälti mitä lapsemme joutuvat kouluissa ja päiväkodeissa syömään. Mutta muutos on menossa.

juge

Totta kai laihtuu, jos ei syö hiilihydraatteja. Mutta samaan tulokseen pääsee kun syö saman kalorimäärän vähän tasapainoisemmin vältellen ns. huonoja hiilihydraatteja. Ruisleipä, täysjyväpuuro, täysjyväpasta jne. yhdistettynä kasviksiin, proteiiniin ja hyviin rasvoihin pitävät nälän poissa siinä kuin kiihkokarppauskin, mutta minun vaihtoehtoni on tasapainoisempi ja terveellisempi.

Toisekseen kestävyysurheilija ei pitkälle pötki jos ei syö hiilareita. Kiihkokarppi ei maratonia läpäise kunnialla.

juge

Elimistön glykogeeni- (hiilihydrattivarastot) ovat olennaisen tärkeitä kestävyysurheilussa, kuten myös kisan aikainen hilihydraattien nauttiminen. Oletko koskaan edes kuullut maratoonarien tms. harrastamasta hiilihydraattitankkauksesta?

juge

Jos harjoittelee tosissaan esim. maratoniin, pitkään pyöräilykilpailuun tai triathloniin, on pakko syödä paljon hiilihydraatteja kuukausia tai vuosia kestävän harjoituskauden aikana. Muuten ei a) jaksa harjoitella b) palaudu harjoituksista. Hiilihydraatti (glykogeeni) on elimistön esisijainen ja tärkein energianlähde pitkäkestoisessa urheilussa.

Juuri ennen (pitkää tai teholtaan kovaa) harjoitusta, harjoituksen aikana ja välittömästi harjoituksen jälkeen kannattaa nauttia nopeita hiilihydraatteja, muuten runsaskuituisia hiilihydraatteja.

Tästä kaikki urheilijoiden ruokavaliota tutkineet ovat olennaisilta osin samaa mieltä.

tuomonet

Karppaamalla on menty täyden matkan triatloneja kuin tyhjää vain. Juuri pitkäkestoisiin lajeihin karppaus sopii oikein hyvin. Kaiken varalta voi matkan varrella ottaa rasvan lisäksi myös mietoa urheilujuomaa. Palautusjuomana rasvaton maito on erinomainen, siihenhän teollisetkin palautusjuomat on tehty. Tosin hinta on moninkertainen.

pakista

Kestävyyslajeissa on rasvanpoltto a j o, sillä hiilihydraatit on nopeasti käytetty loppuun.

Myös harjoittelukautena tulisi noudattaa vähähydraattista ruokavaliota, että keho säilyttäisi kyvyn polttaa rasvaa.
Vasta päivä pari ennen kilpailua voi tanka hiilihydraatteja
lisäenergian saamiseksi.

Tärkeätä on tietysti ajoittainen nestetankkaus kilpailun aikana.

Suorituksen jälkeen voi palautuksessa luonnollisesti nauttia jopa nopeitakin hiilareita.

juge

Minä syön aika pitkälle tässä jutussa mainitun Reijo Laatikaisen mainitsemalla tavalla eli olen jättänyt höttöhiilarit (vaalea leipä, sokeri jne.) pois ruokavaliostani. Syön kuitenkin paljon hiilihydraatteja, mutta lähteinä ovat runsaskuituiset kokojyvätuotteet. Pääosa syömistäni rasvoista on ns. hyviä rasvoja. Kasviksia syön paljon. Ruokavalion olen oppinut Kiloklubista Patrik Borgilta.

Minä en ruokavaliotani karppaukseksi; jos joku kutsuu, niin siinähän se riita sitten onkin. Minusta kun karppaus on (lähes) täysin hiilihydraatitonta ruokailua, johon yhdistyy tietoinen eläinrasvojen ahmiminen. Minä pidän molempia tavoitteita huonoina, kuten ilmeisesti myös Pekka Puska.

Niin, laihdutin 8 kk:ssa yli 30 kg tällä ei-karppiruokavaliollani ja olen pitänyt painon jo yli kaksi vuotta.

intrigööri

Vastahan tässä kiihkoiltiin amerikkalaisen tutkimuksen pohjalta, että useimmat vitamiinit ja lisäravinteet olisivat pahasta. Kaikki eivät kumminkaan ruokaile terveellisesti, joten joitakin lisiä voipi tarvita.
Atkinsin ja muilla vastaavilla dieeteillä kyllä laihtuu ja tehokkaasti jättämällä huonot hiilarit ja sokerit pois. Ei siinä paahtokylkeä tartte ahmia tai vetää voita naamaan lusikalla.
Monilta Atkinsinkin tuomitsijoilta ovat tohtorin kirjat tainneet jäädä lukematta. Erilaisten ruokavalioiden sopivuus on myös yksilöllistä. Huonot ruokailutavat pitäisi muuttaa pysyvästi, mutta vaikeetahan se on käytännössä.
http://intrigoori.blogspot.com/2011/10/vitamiinit-vaarassa.html

Nestori26

Reijo Laatikainen on oikealla asialla vaatiessaan keskustelua. Koulutuksensa mukaisesti hän pohtii erittäin maltillisesti ravitsemusta ja ilman muuta hyväksyy uusimpien oppien mukaiset "öljyt", "täysjyvät" jne.
Lihavuus on ongelma. Kansakuntakohtaisesti suurimmat ongelmat ovat kuitenkin ne aineenvaihduntasairaudet, jotka ovat metabolisena oireyhtymänä tunnetun oiresikermän päätetapahtumia Näitä ovat mm. Tyypin 2 diabetes, sepelvaltimotauti, aivohalvaus, nykyisin lisääntyvä rasvamaksa (ilman alkoholia syntyvä) jne.
Näiden metaboliatautien hoito on terveydenhuollon suurin taakka. Se lisääntyy koko ajan.
Viikonloppuna väiteltävästä nuorten suomalaisten aikuisten terveysseurannasta lainaan yhden lauseen sen tulosten lyhennelmästä:
"Vuosien 2001 ja 2007 välillä lipiditasojen kehitys oli myönteistä, mutta vyötärönympärys, paastoglukoosi ja verenpaine nousivat"
Miten tämä liittyy aiheeseen?
Olen toistanut kysymystä, millä lääkityksella/hoidolla päästään samaan hoitotulokseen kuin rajoittamalla sokerina imeytyvät hiilihydraatit kehon sietämälle tasolle. Kukaan ei ole vastannut, kun ei päästä. Siksi hyviä tuloksia pelkällä elämäntavan muutoksella on Suomessakin saatu runsaasti aikaiseksi.
Kekustelu alkaa oikeastaan liian myöhään. Tehokas jarrutus on sen estänyt.

don Qixote

Alkoholi, tupakka, liikkumattomuus, kun istutaan nykyään vain tietokoneen ääressä. Tässä ne pahimmat. Kun siihen lisätään vielä roskaruoka, lopputulos on tiedossa.

Itse olen sitä mieltä, että jokainen kuunnelkoon oman kehonsa ääntä ja toimikoon sen mukaan.

Olen vanha ukko, mutta en karppaa. Syön aivan sitä, mitä milloinkin huvittaa; verenpaine 130/80, verensokeri 4,6, kolesteroli 4,2. Eikä mitään sydänvikoja... En myöskään syö mitään lääkkeitä; monivitamiineja joskus.

Repikää siitä karppaajat;=J

perttiikonen

Itsekin vuosi sitten havahduin kun vyötäröpainoa oli kertynyt n. 20 kg liikaa, että jottain on asialle tehtävä. Päädyinkin siihen, että liikuntaa on lisättä per vuorokausi vähintään yhteen tuntiin. Pyöräilyä kesällä ja sauvakävelyä talvella - suksiladuttomassa kaupungissa kun asun.

Eli siitä karppaukseksta olen toki kuullut, mutta en usko liikkuvana henkilönä siihen, että tuollaisella poppakonstilla voitaisiin hyvinvointia hallita. OK, kenties voidaan hallita ihmisen hyvinvointia niissä piireissä, joilla ei ole aikaa eikä halua ryhtyä hoitamaan yleistä hyvinvointiaan kellon kanssa - vapaa ajallaan. Siis joillakijn ei yksinketaisesti ole aikaa omalle terveydelleen - esim. business hommissa kun ollaan niin maailman kansalaisia kiireineen.

Eräs isä

Karppaamisen kanssa olen tottunut tekemään enemmän salaatteja, kuin koskaan ennen. Tätä tuskin ruoka-ainefanaatitkotkaan tuomitsevat. Mutta Puska, Laatikainen & co. eivät tunnu tietävän mistä siinä on kysymys: Pidetään hyödylliset liha, kala & kasvikset, pudotetaan vähemmän tarpeellisten sokerin, valkoisen viljan ja hiotun riisin osuutta. Typerykset!

pakista

Kehon yhteen rasvakudoskiloon on varastoitunut energiaa noin 7000 kcal eli 30 MJ, joten laihtuakseen kilon on ihmisen siis saatava vastaava määrä vähemmän energiaa. Asiantuntijoiden mukaan terveellinen laihtumisvauhti on 0.5-1 kiloa viikossa, jolloin laihtuminen ei rasita elimistöä liikaa. Tätä nopeampi laihtuminen perustuu useinmiten nesteen menetykseen, ei kehon rasvakudoksen vähenemiseen.

Tarvallinen ja pysyvä laihtumisvauhti tarkoittaa sitä, että sinun on saatava 500-1000 kcal (2,1-4,2 MJ) vähemmän energiaa päivässä. Paras keino tällaisen päivittäisen energiavajeen aikaansaamiseksi on vähentää ravinnon energiasta 300-600 kcal päivää kohti ja kuluttaa päivittäin liikkumalla esim. 300-400 kcal tai enemmän. Yksinkertaista, toimivaa ja terveellistä

Pentti Hiltunen, Liikunnan iloa.Otavan kirjapaino.Keuruu 1997.

Erittäin suositeltava
kirja.

raimeli

"Valitettavasti Atkins ei ollut yhtä onnekas. Dieettiguru valehteli systemaattisesti julkisuudelle oman terveydentilansa ja kiisti sepelvaltimotaudin, joka tuli kuitenkin ilmi miehen kuoltua vaimon paljastuksen ansiosta. Karppaajan ruokavaliossa korostuvat kaikki ne ruoat, jotka niin kliininen kuin epidemiloginen tutkimus on vuosikaudet yhdistänyt erilaisiin sairauksiin, kuten sydäntauteihin, MS-tautiin ja syöpiin".