Professori välttää karppausväittelyä: ”Psyyke ei kestäisi”

Eipähän noita merkkihenkilöitä useinkaan näy näillä palstoilla. Käyneekö todellisuudessa arvolle. Minun silmissäni tänne uskaltautuminen kyllä nostaisi arvoa.

Kaikilla ei todellakaan ole aikaa tällaiselle harrastukselle. Eivätkä kaikki ole asiastaan tai osaamisestaan niin varmoja, että uskaltautuisivat terävien kysymysten ja syytösten ristituleen.

Kyllä normaalin itsetunnon ja muutenkin henkisen kunnon omaavan ihmisen pitäisi täällä selvitä suuremmitta vaurioitta. Voihan ylivertaisella asiantuntemuksellaan ja yleensä samanlaisella sanavalmiudellaan panna natsittelijoille jauhot suuhun.

On osallistumisesta ymmärtääkseni etuakin. Voi tuoreeltaan mitätöidä väärät tiedot ja syytökset. Ehkäpä ns. sosiaalisen median viidakko onkin niin sotkuinen ja "vaarallinen" juuri siksi, että natsittelijat saavat mellastaa siellä/täällä melkein mielensä mukaan.

Katsoin aamulla ohjelman,samalla join kupin kahvia sekä kaksi siivua vaaleaa alppileipää,kyllä maistui.Eniten minua säälittää karppajien suhtautminen ruokaan.Karppaminen on prof.Fogelholmin mukaan vain Suomen lisäksi Ruotsalainen ilmiö,liekö sattumaa,näissä maissa syödään kokemukseni mukaan muutenkin yksipuolista ja mautonta ruokaa,Englanti painii myös samassa sarjassa.Vanhoissa sivystysmaissa,mm.Ranskassa,Espanjassa,Kreikassa,ruan merkitys on muutakin kuin pelkkää energian saantia,se on osa elämän nautintoa.Olen ruokaillut parissakymmenessä eri maassa,nautinnon kärjessä Espanja ja Ranska,hännänhuippuina pohjoismaat,tanskaa lukuunottamatta,sekä Englanti.

On valitettavaa, etä sosiaalisessa mediassa hyökätään asiantuntijoita vastaan ja kyseenalaistetaan koko heidän ammattitaitona käyttämällä lainausmerkkejä "asiantuntija". Sosiaalisden medain vaatimus, että asiantuntijat lähtsiivät samoille foorumeille argumentoimaan, johtaisi kyllä asiantuntijoiden ajan haaskaukseen.

Kaikki tutkimus ja tiede perustuu keskusteluun, tutkimuksiin ja näyttöön. Riippuen siitä, millä foorumilla asia esitetään ja kuka sen esittää, tulee sivistyneen lukijan pystyä käyttämään lähdekritiikkiä. On luotettavuudeltaan eri tasoisia tietolähteitä.

Internetin yleistyminen 1990-luvulla nähtiin jopa riskinä terveydenhuololle. Pelättiin, että lääketeollisuus, potilasjärjestöt ja muut tiedon tuottajat lähtevät vääristyneen tiedon avulla vaikuttamaan kansalaisten mielipiteisiin ja edistämään kyseenalaisia hoitokäytäntöjä. Tämä riski oli aikanaan yliarvioitu. Osoittautui, että useimmat lääketeollisuuden, potilasryhmien ja yksityisten kansalaisten tekemät sivustot olivat varsin laadukkaasti tehtyjä ja pyrkivät objektiivisuuteen ja yleisesti tunnettujen tosiasioiden tunnustamiseen.

Nyt vaikuttaa siltä, että sosiaalinen media on unohtanut sivistyneet periaatteet ja lähdekritiikkiä ei osata käyttää. Tämä varmaankin johtuu siitä, että usein tieto, jota luetaan on "kaverin" kirjoitamaa. Kaveriin on lähtökohtsiesti jonkinlainen luottamus ja täysin virheellinen kaverin tuottama tieto on ehkä helpompi uskoa. Sosiaalisen median myötä toteutuu tuo avoimen tiedonvälityksen heikkous, jossa lähdekritiikkiä ei osata käyttää. Näitä kansaa harhauttavian teemoja on viime vuosina ollut mm. rokotusten vastustamiseen liittyvä argumentointi ja nyt tämä karppauskeskustelu.

Voi vain ihmetellä, että ylen toimittaja Susanna Päivärinta puhui tutkimuksesta, kun hän viittasi iltapäivälehden tekemään gallupiin. Kyllä on lähdekritiikki pahasti hukassa.

Kokeilin kyllä itsekin aikoinaan karppausta ja kyllähän sillä painokin jonkin verran laski. Olen kuitenkin samaa mieltä Fogelholmin kanssa, että hullua olisi lähteä asioista väittelemään sosiaaliseen mediaan.

Ainakin meille opetettiin jo peruskoulussa, että väittely tarkoittaa sitä, että KUMPIKIN osapuoli perustelee väitteensä. Monesti, kun olen nyt nähnyt näitä tilanteita, niin se on niin, että ei-karppaaja on ikään kuin syytetyn penkillä ja karppaaja esittää kysymykset. Ei tuo ole mikään väittely vaan kuulustelu, jossa toinen on ikään kuin vapautettu todisteluvastuusta.

Toisinaan ihmiset unohtavat, että kaikenlaisissa asioissa yleensä se kaikkien ymmärrettävissä oleva ja kaikille näkyvä osuus on korkeintaan jäävuoren huippu. Muu 90% asiasta on siellä pinnan alla, vaatii opiskelua, tutkimista, paneutumista asioihin vuosikausiksi. Eikä edes se välttämättä riitä.

Jos ihmisen ruokavalion suhteen asiat olisivat niin helppoja, niin eihän niistä enää tarvitsisi väitellä, koska kaikki pitäisi olla jo selvinnyt ja tiedossa tähän päivään mennessä.

Kaupan kassalla se tienviitta on. Suomalaisen lihantuottajan oma talous on niin tiukalla että sikaloihin pääsee vapaasti kuvaamaan ja kuljettamaan taudinaiheuttajia.

Osta siis tanskalaista - siellä kulku on luvanvaraista ja vartiointi toimii. Possut siis varmasti terveitä ja onnellisia. Purkkihernekeitosta tulee ihan skarppia kun siihen pilkkoo reilusti taskalaista kylmäsavusivua.

Keskustelu karppaajan kanssa on yhtä hedelmällistä kuin keskustelu jehovantodistajan kanssa.

http://www.adressit.com/puolueeton_tutkimus

Eihän kukaan täyspäinen asiantuntija lähde sinne juupas-eipäs-kinaamiseen mukaan, haukuttavaksi, ja ottamaan vapaaehtoisesti kuraa niskaansa.
Sosiaalinen media elää omaa elämäänsä, jossa jokainen on mielestään ainoa oikeassa oleva asiantuntija.

PS. Lähdenkin tästä syömään paksun siivun terveellistä ruisleipää.

Mikähän tässä keskustelussa ravinnosta oikein mättää?

Onhan se päivänselvä asia, että jos syöt enemmän kuin kulutat, paino nousee ja päivastoin.

Onhan se päivänselvä asia, että sokeripitoinen ravinto
lisää insuliinin tarvetta. Jos sen tuotanto kropassa heikkenee, tarvitaan ulkoatuotettua. Kyseessä on silloin
diabetes-ongelma.

Näinollen syytä olisi välttää kaikkia nopasti sokeriksi muuttuvia elinarvikkeita ja luonnollisesti sokeria, mikäli on diabetes-potilas tai haluaa sairauden välttää.

Järkevä ruokavalio on monipuolinen ja kohtuullinen, mikä yhdessä riittävän liikunnan kanssa suoristaa kaikki teoriakonkerot.

Ps.
Jo vuosikymmeniä sitten voimistelunopettajani totesi,että
lehmällä on pitkä suolisto kasvien märehtimiseen. Kissan
vastaava on lyhyt lihan sulattamiseksi ja ihmisellä vastaava on keskipitkä molempien ravintoaineiden hyväksilkäyttämiseksi.

MOT.

Olen viimeisen puolentoista kuukauden aikana virkistynyt ja energiatasoni on noussut hulppeasti, "tuntemukseni mukaan". Samassa ajassa olen laihtunut kuusi kiloa eli noin seitsemän prosentia ja vyötärö kaventunut kahdeksan senttiä. Kuntokin on päässyt paranemaan reippaasti kolmen railakkaan viikottaisen sauvalenkin ansiosta. Himokarppaajako? Hohhoijaa.

Otin käyttöön vanhat ohjeet. Syön vähemmän energiaa kuin kuluu. Voin syödä vihanneksia, juureksia ja marjoja niin paljon kuin sielu sietää. Aterialla voin syödä ruisleipää (pitää muuten nälän loitolla) ja perunoita niin paljon kun jaksan. Nautiskelen myös hyvää suomalaista kalaa ja vähärasvaisia kokolihaleikkeleitä. Kyllä maistuu.

Kesän makkara- ja grillikylkikarppauksen jälkeen tuuntuu kuin elämä on.

Karppaukseen verrattava keskustelu käytiin tässä taannoin luomuruuasta. Siinä oli jälleen vastakkain asiantuntijat yliopistosta ja kuulustelijoina luomuviljelijä ja -kuluttaja.

Kuulustelijat eivät antaneet mitään arvoa asiantuntijoiden lausunnoille. He vain jankuttivat luomun paremmuutta tavalliseen ruokaan verrattuna, mutta samaan hengenvetoon itkivät luomun kalleutta. Kun paikalla oli luomutuottaja, hän olisi voinut julistaa alentavansa luomun hintaa kun ei edes tarvitse käyttää kalliita lannoitteita, vaan sitä "ihteään" joka tulee ilmaiseksi omasta takaa. Mutta eihän se käynyt. Kuluttaja taas väitti, että kun se maistuu paljon paremmalta. Maistuu varmaan, jos ei mitään muuta maistakaan.

Erikoista oli tässä ohjelmassa esitetty tieto, että luomu saastuttaa enemmän vesistöjä tuotettua kiloa kohden täsmäviljelyyn verrattuna. Näin varmaan onkin, koska luomuviljelyssä käyttämättä jäänyt typpi ja muut lannoiteaineet menevät veden mukana jokiin ja järviin, kun täsmäviljelyssä lannoitetta levitetään vain sen verran kuin viljeltävä vilja tai rehu vaatii.

Varsin järkeenkäypää;=J

tarkoittaa. Kalastaja voisi arvella, että se on karppien onkimista. Ylipainoiset uskovat, että vika on ruoassa, jota syö. Mahdoton ajatus, että syö enemmän kuin kuluttaa. On syytettävä ravitsemustieteen asiantuntijoita, professoreita ja tutkijoita lihoamisestaan. Markettien hyllyt on on täynnä valinnan mahdollisuuksia, proffat laittaa ne meidän ostoskärryyn ja käy himassa työntämässä ne suuhumme. Viiskymmentäluvulla oli maitokauppa, josta haettiin ranskis ja hapan reikäleipä, kannu irtomaitoa ja irtovoita. Sillä pärjättiin koko päivä. Ei oltu lihavia, eikä aina muistettu edes syödä, kun piti olla inkkarileikeissä mukana.

P.S. Meidän luokalla, kansiksessa, oli yks' tuhti kundi, Rami, jolle vähän naurettiin, kun sen posket oli niin löysät. Kevätjuhlassa Ramin mutsi oli mukana, se oli vielä lihavampi. Ei varmaankaan muistaneet karpata.

"Asiallista tutkimusta odotellessa"
Eipäs tuo adressi niin puoleetomalta näytä, että siihen nimeni laittaisin. :)

Mutta, miksi kaikesta tehdään niin musta/valkoista, vaikka niiden välissä on vaikka kuinka harmaasävyjä.

Sohvaperuna heittää itsensä ryntäineen sohvalle ja rullaa paketin keittokinkkua salkkarien aikana ja luulee laihtuvansa, kun ei syö hiilareita. Helsingin yliopiston ravitsemustieteiden professori Mikael Fogelholm tekee ihan oikean päätelmän, olla osallistumatta julkiseen keskusteluun "sohvaperuna karppaajien kanssa".

Mitähän Kolmonen sanoisi karpaamisesta? Hän on sitä mieltä, että leipä ja vilja on se, joka miehen tiellä pitää;=J

Ja hänellä on asiasta varmaan enemmän kokemusta kuin jollain kukkahattukarppaajalla;=J

Tällaisillakin jutuilla paperi ja painomuste käy kaupaksi. Ja eiköhän se toimittajakin jonkun pennosen jutustaan saa;=J

"Ongelma on se, että pitkäaikaisia vaikutuksia ei tunneta, Fogelholm toteaa."

Teollisten rasvojen kuten kevytlevitteiden ja margariinien ja makeutusaineiden kuten aspartiimi sekä osan lisäaineiden suhteen pitkäaikaisia vaikutuksia ei varmasti tunneta.

Suomessa maitoa on juotu kivikaudelta saakka, syöty voita ja lihastakin kaikki fläskiä myöden syötäväksi kelpaava. Pohjoisen olosuhteissa rasvainen ruoka on ollut aina tärkeä energian santiin ja kylmän loitolla pitämiseen. Suomalaisille on kehittynyt jopa mutaatio maidosta, jossa aikuinen pystyy juomaan sitä aikuisiällä.

Karppaamisesta minä en tiedä mitään, syön mieluiten perinteistä suomalaista ruokaa kohtuudella ja vältän kaikkia teollisia rasvoja ja keinotekosisia makeutusaineita.

Sentti voita ruisleivän päälle on isältäni periytynyt mottoni ja mitä kauemmin pysyy lääkäreistä erossa, sitä pidempään ja paremmin elää.

Eilen tuli kierrettyä Kurikassa kolme kauppaa, jokaisesta oli voi loppunut vaikka 30 km etäisyydellä on kaksi meijeriä jotka valmistaa voita. Valion Seinäjoen tehdas on pohjoismaiden suurimpia voin valmistajia ja piskuinen Ilmajoen meijeri tekee aitoa vanhanajan kirnuvoita, josta 2/3 osaa menee Ranskaan groisanttien eli voisarvien valmistukseen. Näemmä jossain muualla tiedetään paremmin mistä maukas ruoka syntyy ja miltä se maistuu.

Se johtuu maitotalouden vähenemisestä. Jos sitä vielä löytyy, Valiolla on ainakin suuria toimitusvaikeuksia, hinta on pilvissä. Vuosi sitten tuosta kaupasta sai tarjouksessa puolen kilon paketin hintaan 1,29 €. Nyt hinta on normaalisti 3,09 €.

Sama ongelma vaivaa Ruotsia, ja hintataso kielii siitä, että jossain maksetaan Suomea paremmin;=J

suosii kevyitä rasvoja ja kalaa. Lue sydänliiton julkaisusta vaikkapa vain viimeinen kappale.

http://verkkojulkaisu.viivamedia.fi/sydanliitto/2010/1/12

joko "skarpattuna" tai ilman. Väillä en oikein jaksa olla ihmettelemättä kansamme suunnatonta tyhmyyttä: eikö kenelläkään ole omaa tahtoa päättää omista asioistaan, vaan aina tarvitaan joku muu päättämään?! Neuvostoperinne elää vielä voimakkaana...

Täällä on paljon karppaajia, jotka vaativat tutkittua tietoa asiasta. Mielestäni ei sellaista tarvita. Kehotan jokaista, joilla on ongelmia, hakeutumaan terveystarkastukseen. Lääkäri kertoo, sitten, missä mennään eli onko terveys sellainen kuin sen karppauksen perusteella pitäisi olla. Jos ei ole, ruokailutottumuksia pitää muuttaa...

Tuo ei paljon vaadi keneltäkään; verensokeri-, verenpaine- ja kolesteriarvot kertovat jo paljon elämäntavoista ja sen myötä ruokailutottumuksista - eikä paljon maksa niiden tutkiminen;=J

Niin johan on kumma jos ei läski pala. Paljon muuta kuin tuc-keksejä ja tonnikalasäilykkeitä ei tosin kannata syödä, no hitto eihän nekään meinaa sisällä pysyä, ja sikäli että kun kiskoo viinaa puoli pulloa välittömästi kun silmät aukeaa, ei siinä ruokakaan mieleen ihan heti tule.

Viinan käyttö tässä mittakaavassa kuivattaa elimistön, joten on syytä varata reilusti risiiniöljyä että kakkelberbi luistaapi, myös muuta nestettä on syytä nauttia runsaasti.

Siinä vaiheessa kun jalat eivät enää kanna vessaan, alkaa olla aika lopettaa dieetti.

Tämä on nk. alkkaus-dieetti.

Tulokset ovat takuuvarmat, saa olla kännissä n. kuukauden, pääasia on että pysyy todella kännissä koko dieetin ajan. Tällä dieetillä on tosin haittavaikutuksia, jotka joko kestää tai sitten ei, lopulta ei :D

Keijopöön dietti toimii, kun on galvanoitu maksa ja teräspakki. Pumpunkin täytyisi olla kondiksessa ja muutenkin terve, mutta laihtuu varmasti...

Nyt on palkattu kaikki voimat että pellervoilainen maatalousteollisuus pelastettaisiin.

Karppaus on hyvä asia.

70 kiloa lähti - vaimo.

Kohtuus kaikessa, kaikkea luonnollista voi syödä ja nauttia, mutta äärilaidat pitää välttää! Tasapaino kaiken a ja o

Jos karppauksessa korostuu punaisen lihan (erityisesti sianlihan) käyttö, arvelen, että jotkin reumasairaudet lisääntyvät. Sama seuraus saattaa olla voin käytön lisääntymisellä. Pavut, herneet, pähkinät ja muutamat muut kasvikunnan tuotteet taas eivät sovi esim. kihtiin taipuvaisille ihmisille.

Mielenkiintoinen tarina, kannaatta seurata, miten käy jatkossa.

http://www.sydan.fi/rasvaa-rasvaa-enemman-rasvaa#_107_messages_top

Karppauskeskustelu on mennyt pieleen. Keskustelijoina "asiantuntijoista" niin laihat miehet, että heillä ei varmasti ole mitään ongelmaa ruokailun kanssa. Mutta kun se ei olekaan se pääasiallisin syy hiilihydraatien vähentämiseen. Meidän aineenvaihdumtamme on hyvin erilaista. Minun kohdallani on kyse jo neljäkymmentä vuotta ollut kakkostyypin diabetes, jota yritettiin hoitaa tavanomaisilla keinoilla, insuliinilla ja käypähoitokuurilla. Painoa tuli runsaasti lisää, kahdeksastakymmenestä kilosta sataan kolmeenkymmeneen kiloon.
Nyt olen puoli vuotta lääkärin valvonnassa jättänyt insuliinin pois ja noudatan ruokavaliota, josta on kaikki nopeat hiilarit pois. Syön voita ja punaista maitoa. Paino on pudonnut 15 kiloa ja verensokerit ovat tasapainottuneet. Tähän minä käytän hiilarirajoitusta ja jatkan tätä lopun elämääni.

"Kehosi on oikeastaan ainut asia, jonka saat varmasti pitää itselläsi kehdosta hautaan. Se on sinun todellinen omaisuutesi ja senkin takuuaika on itse asiassa varsin lyhyt. Takuun umpeuduttua on sinun vastuullasi kuinka hoidat arvokkainta omaisuuttasi."

Pentti Hiltunen, Liikunnan iloa.

http://www.youtube.com/watch?v=k0palqzDsYU

Lisäksi olen kärsinyt koko aikuisikäni ärsyyntyvän suolen syndroomasta. Se on siis selittämätön suolistovaiva, jossa mahavaivat rajoittavat elämää.

Itselläni se ilmeni mahakramppeina, joita tuli 1-3 kertaa päivässä. Ensimmäisestä krampista oli viitisen minuuttia aikaa etsiä lähin vessa tai muuten ripulit olisivat tulleet housuun.

Useimmiten ne pystyi ennakoimaan (yleensä tämä tapahtui noin tunti ruokailun jälkeen, mikä tarkoitti että tämän ajan pysyin tiukasti vessan lähettyvillä) mutta silloin tällöin sattui yllätyksiä.

Ryhtyessäni vähentämään hiilihydraattia tämä ongelma jatkui edelleen. Söin edelleen säännöllisesti iltaisin ruisleipää, koska se oli mielestäni hyvää ja terveellistä.

Lopulta päätin lopettaa myös ruisleivän syönnin. Muutaman viikon kuluttua huomasin ettei suolistoni ollut ärtyisä enää aikoihin.

Vehnä ei aiheuta samanlaisia oireita, joten ilmeisesti ruisleivän kuidut tai happamuus ovat suolistolleni ongelma. Se siitä ruisleivän terveellisyydestä. Kannattaa muidenkin samasta vaivasta kärsivän kokeilla.