Lähes puolet suomalaiskuluttajista on kiinnostunut eettisestä ja ympäristöystävällisestä kuluttamisesta, mutta harva toteuttaa sitä käytännössä. Huolestuttavinta on kuitenkin, että nuoret ja erityisesti nuoret miehet eivät ole edes kiinnostuneita eettisistä saati ympäristöasioista ostaessaan ja hävittäessään tuotteita.
- Äidit eivät vie tietoa pojille samalla tavoin kuin tyttärille. Äidit eivät vaadi samoja juttuja pojiltaan kuin tyttäriltään, Turun kauppakorkeakoulun tutkija Terhi-Anna Wilska toteaa.
Wilska esitti tutkimuksensa Keskon Kaupan päivän tapahtumassa maanantaina.
Tutkimus vahvistaa yhä vahvemmin kuluttajien ristiriitaisuutta. Samalla, kun suurin osa kuluttajista on samaa mieltä "elämä on liian kulutuskeskeistä" -väittämän kanssa, niin samat vastaajat ovat yhä mieltä myös "haluan saada nautintoa kulutuksesta" -väittämän kanssa.
Vastaajista 55 prosenttia kertoo myös olevansa huolissaan ruuan alkuperästä ja sen turvallisuudesta, mutta useimmat eivät jätä tuotetta ostamatta eettisistä tai ympäristösyistä, Wilska toteaa.
Kaikista ympäristötietoisimpia kuluttajia ovat iäkkäät 55-65 -vuotiaat sekä pariskunnat, joilla ei ole vielä tai ei ole enää lapsia kotona.
Ainoastaan 19 prosenttia suomalaisista tekevät valintoja ostoksilla huomioiden ympäristökysymyksiä ja eettisiä arvoja, 30 prosenttia kuluttajista pyrkii luonnonmukaiseen kulutukseen. Jälkimmäisistä suuri osa asuu maaseudulla ja hyödyntää luonnonantimia.
- Luomu oli valtava pettymys, mutta nyt Reilu kauppa on menestys. Näyttäisi siltä, että kuluttaja on oikeasti muuttumassa, Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki toteaa.
Suomessa ollaan jonkin verran muuta Eurooppaa jäljessä eettisen ja ekologisen kulutuksen trendissä, esimerkiksi luomutuotteiden myynti on täällä huomattavasti alhaisempaa kuin muissa länsimaissa. Suomessa kulutetaan myös yhä mieluummin tuotteita kuin palveluita. Palveluilla pystyttäisiin vastaamaan ympäristöystävällisemmin mielihyväkulutukseen kuin tuotteilla.
Unileverin ulkomaantoiminnosta vastaava johtaja Miguel Veiga-Pestana puolestaan painottaa vahvojen brändien roolia edelläkävijöinä.
- Meillä on vielä paljon tehtävää sen suhteen, että ihmiset erottavat, mitkä tuotteet ovat eettisiä ja ympäristöystävällisiä, Veiga-Pestana toteaa.
- Brändin rakentaminen on pitkäjänteistä työtä ja edelläkävijöitä tarvitaan. Kysymys on, kuinka paljon tehdään edelläkävijöinä. Suomi on pieni maa ja täällä on pienet markkinat, Halmesmäki muistuttaa.
Monet ympäristökysymykset ovat maailmanlaajuisia ja keskittyvät muun muassa Kiinaan ja muihin suuriin talouksiin.
Wilskankin mukaan erityisesti nuorten osalta kiinnostus ympäristöystävälliseen kulutukseen saattaa horjua juuri sen vuoksi, että omalla pienellä valinnalla ei koeta olevan merkitystä suuressa kokonaisuudessa ja tämän vuoksi hän korostaakin yleistä ohjausta kuten ympäristöveroja enemmän kuin vapaaehtoisuuteen vetoamista. Vasta kun epäeettinen ja ympäristöä rasittava tuote maksaa enemmän kuin vaihtoehtoinen tuote, kulutuskäyttäytyminen muuttuu.
Demos Helsingin tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen muistuttaa myös, että kuluttaja ei kuluta yksin vaan myös tuottajalla ja kauppiaalla on merkittävä rooli.
- Nyt kaivataan johtajuutta ja kauppa voi olla edelläkävijä. Kuluttaja ei pelkästään osta vaan kauppa myös myy aktiivisesti, Neuvonen toteaa.
Kaupan päivän avajaispuheenvuorossa pääministeri Matti Vanhanen korosti uuden teknologian ja innovaatioiden mahdollisuuksia kulutuksen muuttamisessa ympäristöystävällisempään suuntaan.
- Suomessa on edistyksellistä ympäristöteknologiaa ja -osaamista. Tarvitsemme kuitenkin asiakas- ja markkinalähtöisten vientipanostusten vahvistamista ja tehokkaampaa verkostoitumista muiden maiden ja yritysten kanssa. Tässä on haastetta innovaatiopolitiikallemme. Hallitusohjelman mukaisesti panostamme uusiutuvan energian ja muun ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämistoimintaa, Vanhanen totesi puheessaan