- Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
Päivi Räsänen.
Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) on huolissaan Suomen perheiden raha-asioista. Maailmantalouden myllerryksessä yhä useampi perhe on riskialtis talousvaikeuksille, ministeri toteaa.
Kaikkein tiukimman kannan Räsänen ottaa pikavippejä kohtaan:
- Pikaluottoihin liittyvät kasvaneet ongelmat edellyttävät lainsäädännön tiukentamista. Selkeintä olisi kieltää pikavipit kokonaan, hän sanoo.
Räsäsen mielestä monella perheellä on ylisuuret velat suhteutettuna tuloihin ja riskinsietokykyyn.
Räsäsen mielestä kotitalouksien velkaantuminen voidaan katkaista vaatimalla lainoja myönnettäessä hyvää takaisinmaksukykyä ja riittävää omarahoitusosuutta.
- Pankkien tulisi kantaa aikaisempaa suurempaa vastuuta asuntovelan myöntämisessä ja käydä huolellisesti läpi asiakkaan työllisyys- ja taloudellista tilannetta, hän sanoo.
Räsänen perää myös parempaa taustaselvitystä kulutusluottoja haettaessa.
Kommentit
Ei Räsänen ole paskemmin
Ei Räsänen ole paskemmin väärässä.
Räsänen täysin irti todellisuudesta
Pikavippejä on haettu ja annettu kautta aikojen. Aiemmin niitä kutsuttiin vekseleiksi.
Se, mikä nykyisissä "pikavipeissä" on kestämätöntä on, että ne ovat selvästi rikollista toimintaa, kuten voimassa oleva Rikoslaki kiskonnasta toteaa.
Mutta sitähän Räsänen ei "tiedä", joten on kivaa keksiä laki, joka kieltäisi "pikavipit". Mikähän sellaisen sisältö olisi?
Positiiviinen luottorekisteri estää ylivelkaantumista!
Pikalainojen myöntäminen halutaan kieltää. Kyseessä on kuitenkin 0,7% asuntokuntien koko velkataakasta, eikä velkaongelmien ratkaista kiellolla Tätä tukee myös Takuu-Säätiön tilasto, jonka mukaan asiakkaista vain 7%:lla oli pikalainoja.
Monikertaisen velkaantumisen estämiseksi Suomen Pienlainayhdistys on vaatinut mm. positiivisen luottorekisterin perustamista, johon kaikki luotonantajat olisivat velvollisia luovuttamaan tietonsa ja myös käyttämään tietoa luotonannossa. Asia ei ole edennyt eri tahojen vastustuksesta mihinkään, vaikka samantapaisia rekistereitä on käytössä useissa muissa sivitysvaltioissa.
Suomen Pienlainayhdistys onkin ansiokkaasti itse ryhtynyt toimeen ja perustanut rekisterin, johon jäsenyritykset ilmoittavat kaikki velat, joiden maksu on yli 60 vuorokautta myöhässä. Jäsenyritykset käyttävät tietoja luotonannossaan monikertaisen velkaantumisen estämiseksi.
Pienlainayhdistyksen jäsenyritykset korostavat toiminnassaan vastuullisuutta ja ovat valmiita mm. tiukennuksiin valvonnassa sekä ehdottaneet tiukennuksia lainsäädäntöön.
Samaa olet jauhanut ennenkin
Mikä koronkiskurien edusmies sinä oikein olet?
0,7% asuntokuntien koko
0,7% asuntokuntien koko velkataakasta voi olla 18 - 25 vuotiaiden kohdalla aivan joku muu luku.
Edellinenkin pikavippilakimuutos
kuvasti vain eduskunnan moraalittomuutta.
Muutoksessa yritettiin lähinnä vain määrätä pikavippimainoksien lainaehtojen kirjainkoko suuremmaksi, mutta ryöstönomainen laillistettu koronkiskonta, ja etenkin nuorison taloudellisen tulevaisuuden tuhoaminen jatkuu entisellään.
Baltiassa ja Ruotsissa on täyspäisempiä poliitikkoja, kun ymmärsivät asettaa alun alkaen pikavipeille sentään korkokaton 80%, mutta vapaan ja villin yrittäjyyden hengessä Suomessa se voi olla vaikka 300%.
Samaa mieltä
Samaa mieltä kuin Räsänen. Suomessa käydessä ihmetyttävät nämä pikavippimainokset joka lyhtypylväässä. En niitä muualla maailmassa ole nähnyt. Näiden lainojen kokonaissumma ei varmaan ole kansantaloudellisesti merkittävä, mutta epäilen, että niitä ottavat juuri kaikkein suojattomimmat ryhmät kuten kokemattomat nuoret, juopot ja muut bimbot, joten niiden yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Ne opettavat jo pienestä pitäen elämään velaksi. Ja korot ovat tosi kovat - tosin varmaan luottotappiotkin.
Päivä taas "räsästelee"
Persaukinen aina hakee rahat jostakin kivn kolosta. Oli se sitten pikavippiyritys tai sitten pimeiltä lainamarkkinoilta joita ei valvo kukaan millään tavalla. Näitä kännykkälainoja voidaan edes jotenkin valvoa.
Tuntuu uskomattomalta kuinka Räsänen haluaa siirtää tämänkin liiketoiminnan ulkomaille. Jos Räsänen haluaa kieltää pikavipit, niin se täytyy tehdä maailman laajuisesti. Tällaisen "kukkahattutäteilyn" vuoksi nämäkin verotulot menetetään ulkomaille.
Tyypillistä Räsäselle tällainen populismi. Ongelmia ei ratkota niitä lakaisemalla maton alle.
Jaa, ollaanko sitä
Jaa, ollaanko sitä pikavippifirman palkkalistoilla vai?
Pointtihan on siinä, että juuri kiven kolostahan ne rahat pitäisi joutua hakemaankin. Kynnystä pitäisi olla. Ei niin kuin nyt, että pikavippiä tarjotaan joka tuutista. Ne joilla on muutenkin haasteita elämänhallintansa kanssa ovat kusessa ennen kuin ehtivät kissaa sanoa - ja ennen kuin läheisillä on aavistustakaan asioiden tilasta.
Jos sen sanominen, että pikavipit voisi kieltää on populismia, niin selvästikin populismi on tervejärkisyyttä.
Ahneus on synti
Ei pikavippi ideana ole väärä, mutta pikavippiyrittäjien ahneus on. Vaikka vakuudettomassa rahanlainauksessa on aina riskinsä, nyt ei ole enää kyse riskien kattamisesta, vaan hädänalaisten hyväksikäytöstä.
Pankkien omistamat rahoitusyhtiöt myös operoivat sillä rajalla, että hyvin voisi puhua koronkiskonnasta. Lisäksi rahoitusyhtiöiden "toimenpidepalkkiot" ovat täysin kohtuuttomia, eivätkä missään auhteessa nähtyyn vaivaan.
Ahneus on synti kristityillekin, mutta ehkä tarvitsisimme islamilaisia pankkeja nykyisten koronkiskureiden sijaan.
Todellinen vuosikorko ei kerro luoton hintaa!
Keskustelusta käy taas ilmi se, että kommentoijat eivät tiedä, mikä on koron ja todellisen vuosikoron ero.
Todellisen vuosikorko ei kerro totuutta luottokustannuksista. Tilastokeskuksen mukaan pikalainat maksoivat asiakkaille keskimäärin 25,4%. Tämä tarkoittaa, että asiakas maksaa lainatusta eurosta 0,25 euron hinnan. Jos tarkastellaan, mikä on asuntolainaneuron hinta, päästään nopeasti lukuun 0,50 euroa ja kulutusluotoissa hinta nousee nopeasti 0,80 euroon siitä huolimatta, että vippien todellinen vuosikorko olisi tuhansia. Järkevämpää olisikon kertoa rahan rodellinen hinta, niin asiakkaalle jäisi päätösvalta siitä maksaako luoton heti vai osissa. Se olisi reilua kaikille.
Jos pikalaina sitten jää maksamatta ja se makssetaan vuoden kuluttua, niin korko on 8,5% eli 100 eurosta maksetaan lisäkulua 8,50 euroa. Sama koskee asuntolainoja tai kulutusluottoja ja syy tähän on voimassaoleva laki nimittäin Korkolaki.
Justiinsa
Ja kun ihminen ottaa pikavippejä putkeen, niin hyvin käy. Mene muualle markkinoimaan.
Millä monikertainen velkaantiminen estetään?
Tällä hetkellä luotonantajilla ei ole mahdollisuutta tarkastaa velallisen antamien tietojen todenperäisyyttä mistään. Mikäli henkilöllä ei ole luottohäiriömerkintöjä ilmoituksia on lähtökohtaisesti uskottava ja henkilö voi saada useita päälekkäisiä luottoja eri lähteistä.
Kun henkilö tietäen maksukyvyttömyytensä hakee luottoja ilman aikomusta tai kykyä maksaa velat takaisin, niin kyseessä on petos. Syy ei ole silloin luotonmyöntäjässä. Kukaan järkevä elinkeinonharjoittaja ei anna rahojaan asiakkaalle, jolla ei ole aikomusta tai varaa maksaa velkaansa. Se on yksinkertainen tosiasia ja kenenkään kassa ei sitä kestäisi.
Asia voidaan korjata helposti positiivisella luottorekisterillä, johon kaikki luotonmyntäjät ovat velvollisia rekisteröimään myöntämänsä velat ja olisivat myös velvollisia käyttämään tietoa luotonmyöntmisessä.
En kyllä usko, että kukaan jättäisikään tätä mahdollisuutta käyttämättä!
Päivi Räsänen ja Sampsa Kataja ovat oikeassa
Kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja otti tämän asian ansiokkaasti esille taannoin Eduskunnan kyselytunnilla. Minulle jäi kuitenkin sellainen käsitys, että se oli ”vettä hanhen selkään”. Hallitus ei reagoinut asiaan millään tavalla. Onneksi Sampsa Kataja ei ole jättänyt asiaa siihen, vaan on tehnyt asiasta täyskieltoa koskevan lakialoitteen. Kysymys on mielestäni erittäin vakavasta ongelmasta. Vippikierteeseen joutuvat ja joutuneet henkilöt ovat suuressa vaarassa menettää luottokelpoisuutensa. Tämän jälkeen asianomaiselle ei anneta lainaa ja vuokra-asuntoa on vaikea saada. Miten tällainen henkilö voi toimia luottokelpoisuuden menetettyään hyödyllisenä veroa maksavana yhteiskunnan jäsenenä?
Tässä on jälleen konkreettinen esimerkki Kataisen toimista hallituksen johdossa. Hän vähät välittää tavallisen ihmisen asioista. On hämmästyttävää toimintaa Kataisen puolelta, että hallitus ei puutu tähän vakavaan ongelmaan, vaan se pitää hoitaa hallituspuolueen kansanedustajan lakialoitteella. Kiitos Sampsa Katajalle! Kataisen kannattaisi paneutua vakavasti tähän asiaan ja jättää lainarahan ja lainatakuiden "lapioiminen" vähemmälle kriisimaiden suuntaan.
On hienoa, että sisäministeri Päivi Räsänen on myös samoilla linjoilla. Toivottavasti lakialoite etenee nopeasti Eduskunnassa.
Pikavipeistä johtuvat perintäasiat kuormittavat tarpeettomasti oikeuslaitosta, jolla on muutenkin riittävästi tekemistä. Jutturuuhkat ovat omalta osaltaan heikentämässä kansalaisen oikeusturvaa.
Kuin myös
Köyhien ihmisten kusettajat eli perintätoimistot pitää myös lailla kieltää. Firmat voi periä saatavansa itse kuten ennen perintätoimistoja oli tapana.
Ehdottomasti
Ne ovat täysin tarpeeton välikäsi, joka rosvoaa karhuttavansa putipuhtaaksi.
Oikeuslaioksen tilanne tilastojen mukaan!
Käräjäoikeuksiin saapui 2010 yhteensä 444 516 asiaa eli 2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, kun kiinteistöasioita ei oteta huomioon.
Käräjäoikeuksien työmäärään vaikuttaa keskeisesti rikosasioiden määrä, joita saapui 61 629. Kokonaisasiamäärien lasku vuonna 2010 johtui suppealla haastehakemuksella vireille tulleiden summaaristen riita-asioiden laskusta. Summaarisia asioita saapui 301805 eli 3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Laskennallinen työmäärä väheni edellisestä vuodesta 10 prosenttia ja oli 6 prosenttia tavoitetta pienempi.
Kappalemääräisesti vähennystä oli eniten velka- ja saamissuhdetta koskevissa asioissa, joita saapui yhteensä 208 962. Näistä valtaosa tuli vireille suppealla haastehakemuksella ja vain noin 550 asiaa tuli vireille laajalla haastehakemuksella.
Velkomusasiat ratkaistaan käräjäoikeuksissa kansliahenkilökunnan toimesta, eivätkä näiden asioiden hoitaminen rasita tuomareita heidän työssään. Käräjäoikeudet ratkaisivat vuonna 2010 keskimäärin 94 asiaa per henkilötyövuosi, mikä on vähän jos lukuja suhteutetaan yksinkertaisiin velkomusasioihin, joiden ratkaiseminen ei edellytä erityistä tuomarin koulutusta.
Lukujen perusteella ei voida osoittaa, että velkomusasiat sellaisenaa tai pikalainat, joiden osuus kaikista asioista on pieni, olisivat heikentämässä oikeusturvaa Suomessa.
Suomessa on ehdotettu siirtymistä malliin, joka on käytössä mm. Ruotsissa, jossa ulosottoviranomainen tutkii asian ulosottohakemuksen yhteydessä ja mikäli velka on selvä, suorittaa samalla ulosmittauksen, jolloin säästytään moninkertaiselta työltä. Ehdotus ei toistaiseksi ole johtanut toimenpiteisiin.
Perinnän kuluja tulisi tarkastella laajemmin!
Perintää Suomessa säätelee perintälaki, joka määrää myös perinnässä perittävät perintäkulut. Laki on sama peripä saatavaa perintätoimisto tai yritys itse.
Mikäli perintään liittyviin velallisen maksuvelvollisuuden piiriin kuuluviin perintäkuluihin halutaan puuttua on sen tapahduttava muuttamalla perintälakia, mutta se ei ole ainoa epäkohta asiassa. Kyseessä on laajempi ongelma, jonka ytimessa on oikeuslaitos kantamine maksuineen.
Tämän lisäksi tulee huomioida tuomioistuinlaitoksen perimät maksut sekä ulosottoviranomaisen velalliselta pidättämät toimenpidemaksut. Toimenpidemaksut ovat asiakohtaisia ja maksuista voi kertyä suuriakin summia, mikäli velallisella on useita velkoja ulosotossa. Teoreettisesti, mikäli velallinen lyhentää 500 eurolla velkojaan ja hänellä on 10 velkaa, joille suoritus kohdistuus. Maksu on 7 euroa eli yhteensä 70 euroa ja näin tapahtuu joka kerta, kun suoritus tehdään ulosotonkautta.
Velkojalla on velvollisuus velkojen yhdistämiseen perinnässä kulujen minimoimiseksi, mutta viranomaisella tällaista velvollisuutta ei ole! Miksi näin on toimittu aina, emme tiedä, vaikka perinnän ammattilaiset ovat vaatineet tämän epäkohdan korjaamista jo pitkään. Muutosta lainsäädäntöön ei ole saatu.
Mielestäni yhteiskunnan tulisi puuttua välittömästi tähän epäkohtaan, joka on rasittanut heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia aina mm. 90-luvun laman läpi.