Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka kertoo Yle Uutisille, että firmojen pikkujoulut ovat tärkeitä työpaikan yhteisöllisyyden kannalta. Samalla pikkujoulut tekevät työntekijöistä idearikkaampia.
Pikkujoulun kaltaisissa, vapaamuotoisissa tilaisuuksissa hiljainen tieto omasta työyhteisöstä kasvaa, kun tutustuu muihin ihmisiin ja hyvässä tapauksessa ideoi heidän kanssaan työhön liittyviä parannuksia, Manka kertoo.
Alkoholinkäyttö on perinteisesti kuulunut pikkujouluihin. Sitä Manka ei tuomitse, vaan näkee siinä hyviäkin puolia, sillä parhaimmissa tapauksissa alkoholi vauhdittaa sosiaalisuutta ja parantaa yhteishenkeä. Ongelmat pitäisi Mankan mukaan kuitenkin ratkoa ensin työajalla, ja vasta sitten lähteä kaljalle.
- Monesti järjestetään saunailta, jotta ongelmat ratkeaisivat, mutta sen jälkeen ne voivat olla entistä isompia. Kohtuullinen alkoholinkäyttö voi juhlistaa pikkujouluiltaa, ja joskus voi ottaa vaikka kunnon lärvitkin tietoisena siitä, että jälkiseuraamuksista vastaa jokainen itse, Manka sanoo Ylelle.
Kommentit
"Professori"
Kappas vaan.Professori yrittää kerätä irtopisteitä populismilla. Mikä se nyt olikaan työikäisten suurin kuolinsyy?
Lumenvalkoisen ja pimeänmustan Suomi
Virkistävä toteamus työhyvinvoinnin professorilta, sillä
Suomi on varsin erikoinen vastakohtaisuuksien maa.
Samanaikaisesti, kun julkinen ilmapiiri alkoholin käyttöä kohtaan on muuttunut suvaitsemattomammaksi ja alkoholin käytön näkyminen kadonnut tyystin esim. työelämästä,
( Mm.vielä 1980-luvulla jonkun "pikku huikassa" joskus työpaikalle ilmestyminen oli aika normaalia ja miesvaltaisilla aloilla perjantain "viikonlopun varaslähdot" niin ikään (mm. rakennusalalla) yleinen käytäntö.) niin samanaikaisesti, jossain piilossa on yksityistä alkoholinkäyttöä lisätty rajusti ja 2010-luvulla kuluukin Suomessa alkoholia enemmän, kuin koskaan koko maan itsenäisen historian aikana.
Jaha
Kunnon kännin vetäminen onkin nyt hyödyllistä ihan professorin valtuuttamana.
Ihan kuin monia vuosia joka tuutista olisi paasattu tasan päinvastaista.
Yleensä pikkujouluissa lärvien vetäminen ei ollenkaan edistä työpaikan yhteisöllisyyttä, kun alkaa örvellys ja vanhoista patoutumista toisten lärviin vetäminen.
Sellaisista pikkujouluista ei ole kuultukaan, että niissä ideoidaan työhön liittyviä parannuksia.
Jos viinan juonti siivittää sellaiseen innovatiivisuuteen, niin eikö silloin töissäkin pitäisi olla kännissä?
Kunnon lärvit ovat takapajulasta, kunnon bileet tätäpäivää
Nautintoaineista yleensä: Sokerijuomien ja -makeisten, myös alkoholin ja tupakan, hinnan tulisi sisältää “terveyden vaurioittamisveron”, joka korvaisi puolet hoitokustannuksista toinen puoli jäisi elimistömyrkkyjen käyttäjien itsensä maksettavaksi. Maamme suurimman huumekauppiaan, siis valtion, olisi vihdoin ymmärrettävä, että kun näin menetellään, terveyttä vaarantavien aineiden käyttö vähenee, kansan terveys ja työkyky kohenevat - Ja niistä "kunnon lärveistä": Suomi johtaa EU:n maksakirroositilastoa (huom! lapsuudessa alkanut fruktoosijuomien ja -karkkien nauttiminen voi olla merkittävä kirroosille altistava tekijä, ks. Dr. Lustigin you tube-video tästä), - niin ja alkoholihan on työikäisten yleisin kuolinsyy. Työntekijöistään välittävien firmojen pikkujouluissa on hyvä lava-show ja bilehile-meno. Kannattaa heilua lattialla 4 tuntia, välillä syödä ja toki siemaillä viiniäkin, mutta kunnon lärvit on takapajulasta. Olen juuri 11.11.11 firmamme upeissa bileissä Vanhalla, kunnon lärvejä ei juuri näkynyt. Aivan mahtavaa! Siistiä!