Keskiviikko 26.11.2014

Lainan vuosikorko jopa 1030 % – satatuhatta suomalaista otti

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.11.2011 08:35
Päivitetty: 
18.11.2011 09:02

Ylivelkaantuneita auttava Takuu-Säätiö ottaa kantaa keskusteluun pikavippien täyskiellosta. Säätiö muistuttaa, että pikalainojen vuosikorko voi olla yli 1000 prosenttia, mikä ei yksinkertaisesti voi olla järkevää lainaajan kannalta.

Tästä huolimatta lähes 100 000 suomalaista on ilmoittanut nostaneensa pikalainaa.

Pikavippiyrityksiä edustava Pienlainyhdistys kertoo itse verkkosivuillaan, että keskimääräisellä lainasummalla, -kuluilla ja -ajalla pikavippien todellinen vuosikorko on ”direktiivin mukaisesti laskettuna” 1036 prosenttia.

–Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan pikalainojen korko on 200–1000 prosenttia. Moisiin prosentteihin on syytä kiinnittää huomiota, toteavat Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Leena Veikkola ja järjestöpäällikkö Jukka Heinonen mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.

Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto on puolustanut pikalainoja muun muassa Uudessa Suomessa sen jälkeen, kun eduskunnassa alettiin kerätä nimiä pikavipit kieltävään lakialoitteeseen. Kuusiston mielestä ihmiset hyötyvät pikalainoista, koska he näin saavat omaan tilanteeseensa sopivinta helppoa ja lyhytkestoista lainaa.

Takuu-Säätiön asiakaskokemuksen mukaan pikavipit pitkittävät ja syventävät ihmisten velkakierteitä merkittävästi, sillä niitä otetaan myös entisten lainojen lyhentämiseen. Näin velkakriisin laukeaminen siirtyy, mutta ongelma kasvaa.

”Mitä aikaisemmin velkatilanne realisoituu, sitä parempi”

–Vippeihin turvaudutaan usein viimeisessä hädässä ja maksuhäiriömerkinnän pelossa kunnes velkakierre on niin pitkällä, että ihmiset eivät enää selviydy siitä.

–Mitä aikaisemmin velkatilanne realisoituu, sitä parempi.

Tilastojen mukaan pikavippien aiheuttamat ongelmat ovat lisääntymässä.

–Kuluvan vuoden aikana kymmenellä prosentilla neuvontanumeroomme soittavista ihmisistä on pääasiassa vaikea pikavippikierre. Viime vuonna heitä oli seitsemän prosenttia, kertovat Veikkola ja Heinonen.

–On vaikea nähdä, miten henkilö hyötyy tilanteesta, jossa hän joutuu rahoittamaan arkeaan erittäin kalliilla lainarahalla.

Jos pikavippeihin turvautumisen tahti jatkuu vuoden loppuun alkuvuoden tasolla, myönnetään tänä vuonna Takuu-Säätiön mukaan 1 400 000 pikavippiä. Kasvua viime vuodesta olisi 25 prosenttia.

Finanssialan Keskusliiton tutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaista suomalaisista 1,7 prosenttia eli vajaat 100000 ihmistä kertoo ottaneensa vuoden aikana pikavipin. Yhdellä pikalainan ottajalla on siten keskimäärin 14 vippiä.

Näillä perusteilla Takuu-Säätiö on pikavippien täyskieltoa ajavan kokoomuksen kansanedustajan Sampsa Katajan kannalla.

–Elinkeinovapaus on keskeinen osa länsimaista talousjärjestelmää. Sitä on syytä vaalia. Julkisen vallan tulee kuitenkin asettaa rajoja, jotka suojelevat joskus heikossa asemassa olevaa palveluiden käyttäjää, toteavat Veikkola ja Heinonen.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mila F

... sama kysymys mieleen ensimmäiseksi. Ennen vanhaan yli 25 vuotta sitten Edward Anderssonin opusta tenttiessäni meni läpi tenttivastaukseni, jonka mukaan yli 18 %:n korko täyttää koronkiskonnan tunnusmerkit ja se on siten jo vaatimuksena pätemätön. Siksi mm. viivästyskorot kirjattiin vain tuohon lailliseen maksimiinsa 18 prosenttiin.

Mila F

RL 36 6 - 7§:t koskevat kiskontaa ja törkeää kiskontaa. Voisin vaikka vannoa, että siellä oli silloin 25 vuotta sitten mainittu erikseen myös koronkiskonta. Noh, joka tapauksessa kiskontapykälät ovat edelleen olemassa ja maalaisjärkisesti ajatellen yli 1000 %:n korot kyllä ovat suhteettomia kenelle tahansa ja varsinkin niille, jotka joutuvat ottamaan syömävelkaa.

Katsoin tuota rikoslakiamme, jota oltiin silloin 25 vuotta sitten kovasti uudistamassa, kun sen parasta ennen päiväys oli 19.12.1889. Vaan eipä ole vieläkään uudistettu. Tsaarinvaltaa elämme edelleen ja koko laki on täynnä tilkkutäkkiuudistuksia vailla minkäänlaista kokonaissuuntaa. Ilmankos meillä ei ole myöskään rikosten seurauksissa minkäänlaista suuntaa.

salakankee

7 § (24.8.1990/769) Törkeä kiskonta. Jos kiskonnassa

tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
rikoksentekijä käyttää häikäilemättömästi hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa tai
rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti

ja kiskonta on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kiskonnasta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

PetSu

Yhden lapun lähettäminenhän maksaa esim. 100 euron maksamattomasta vipistä 3-400 euroa ja se on aivan normaalia liiketoimintaa. Pankissa vaihdettas vaikkapa Ruotsin kruunuja Euroihin ja välityspalkkio on suurempi kuin vaihdettava summa, niin ei varmaan onnistus.

Ei tuommoisia korkoja selitä millään, vaikka ne yritetään piilottaa mihin tahansa kulunkeihin.

salakankee

laakista!
Antakaa mun kaikki kestää.

Vielä 20 vuotta sitten ns huolitsijat olivat varsinaisia jonglöörejä... heidän värkkäämänsä laskut olivat jo taidetta hipovia. Rivejä oli kuin hakuteoksen etusivulla, mutta varsinainen huolintatyö; se oli vähäisin kaikista - summista päätellen.
Gusetus alkoi pikkuhiljaa paljastua ja muutama tulinen puhelu tuli puhuttua..

Nykyisin heidän aloittamaa traditiota jatkavat ns asianajotoimistot, joille myös laskun kirjoitus on päätyötä, ja asianajo toissijaista toimintaa. Riveissä löytyy

Jukka Mikkola

Uutta lakia tulee ”liukuhihnalta” kansanedustajien päätettäväksi Eduskunnassa. Silloin syntyy näitä ”lapsuksia”.

Muistuu mieleen rikoslain muutos (769/90), jossa moottoriajoneuvon luvattomasta käyttöönotosta säädetty rangaistus lieveni kahdesta vuodesta yhteen vuoteen vankeutta. Siitä seurauksena poliisin oli päästettävä nämä ”luvattomat” pienen poliisiasemalla tapahtuneen 12 tunnin ”maksimiviivästyksen” jälkeen jatkamaan ”käyttöönottoja”, jotka kulkevat kansan suussa nimellä autovarkaus.

Esitin silloin Arkadianmäellä toimivia kansanedustajia, jotka olivat myötävaikuttaneet rikoslain muutokseen, tutustumaan vuoden 1734 lakiin ja ennen kaikkea Pahategon Caareen.

Myöhemmin onneksi lakia muutettiin. Ehkä nytkin olisi hyvä tutustua vuoden 1734 lakiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoden_1734_laki

PetSu

Jo 20 vuotta sitten olin töissä yrityksessä, jossa ei mennyt kovin hyvin. Silloin oli jo näitä perintätoimistoja, joille velkojat siirsi maksamttomia laskuja perintään. Kun rahaa ei ollut enää ollenkaan tuli lappuja muutaman tuhannenkin laskuista(markkoja). Perintätoimisto oli kirjoittanut valmiiseen lomakkeeseen firman nimen ja velkojan. Perinteisti postissa tulleessa lapussa oli laskelma. Kerran laskin, että tuolloin alkuperäinen lasku oli muuttunut 5 kertaiseksi. Sekin on laillistettua kiskontaa.

Jari50

Todellinen vuosikorko on laskentasuure, jonka tarkoituksena on kertoa kuluttajille luoton hinta tavalla, jolla samanlaisia luottoja voidaan verrata toisiinsa. Se ei kerro mitään siitä, mitä raha maksaa, kun sen maksu on esimerkiksi myöhästtynyt tai se ei kerro mitään rahalle maksettavasta todellisesta korosta.

Korko on rahalainalle ajan kulumisen suhteen kasvava hinta, joka maksetaan lainaajalle rahasta eli yksikertaisetetusti.

Lainaan euron, pikalainasta maksan euron päälle 0,25 euroa, asuntoluotosta noin 0,50 euroa ja kulutusluotosta 0,80 euroa. Mikä näistä on kallein, kun pikalainan todellinen vuosikorko on 10 000%, asuntolaina 3,06% ja kulutusluotto 14,7%. Rahan hinnassa, kun todelliset kustannukset huomioidaan, niin euro irtoaa halvimmillaan vipistä ja kulutusluotto on kallein. Todellinen vuosikorko ei kerro siis koko totuutta.

Mita tapahtuu, jos se yksi euro on vuoden maksamatta ja siis erääntynyt. Vuoden päästä eurosta maksetaan sen euron lisäksi 0,08 euroa. Tähän ei vaikuta todellinen vuosikorko tai se onko alkuperäinen laina vippi, asuntoluotto tai kulutusluotto. Ainoa vaikuttava tekijä on Korkolaki.

Älkää menkö halpaan tässä keskustelussa, koska totuus on ihan muuta!

Ella Salmon

Kuka tahansa pikkurosvo voi perustaa tuollaisen pikavilppi-yrityksen ja toimia vaikka kotoa käsin.

10 000e riittää 100e-vilppien jakeluun hyvin ja niitähän ei ole pakko myöntää,saa kuitenkin aina 2e/tekstiviestistä vaikkei lainaa myöntäisikään.

Ja kuinkahan moni pikavilppi-huijausyritys on itseasiassa jonkin perintätoimiston pyörittämä?

äärettömän ärhäkästi nämä vipit ovat nimittäin perinnässä,jolloin kuluja tulee mutta tuloja tälle ketkusakille.

Timo Samuli

Vuosi ja vuosi, pikalainat maksetaan nopeammin. Lapset eivät ehkä maksa, mutta kyllä minä maksan. Nostakaa siis ikärajaa ja rajoittakaa kohtuuttomimpia korkoja vaativien toimintaa.

Siinä ei ole mitään kohtuutonta, kun maksan 50 euron velasta viimeistään kuukauden kuluttua noin 60 euroa takaisin. Välillä sitä todella tarvitsee pientä lainaa.

Vähintään pari kertaa vuodessa käy niin, että joutuu yllättäen vaikka matkustamaan tai tavaroiden rikkoutuessa hankkimaan jotain. Ei ole ihme, ettei joku Sampsa Kataja (Kok.) voi ymmärtää tällaisia asioita, pienituloisen tarpeita.