Lauantai 26.5.2012

Lipponen riitautui heti – Vastaus: ”Kuuntelisit tarkemmin”

Luotu: 
23.11.2011 18:58
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/ Uusi Suomi
    Sauli Niinistö (kok.) ja Paavo Lipponen (sd.) osallistuivat tänään presidenttitenttiin.

Presidentin valtaoikeudet aiheutti kiivaan kiistan tänään kahden presidenttiehdokkaan välille Akavan, SAK:n ja STTK:n presidenttitentissä.

Paavo Lipponen (sd.) aloitti kiistaksi muuttuneen keskustelun presidentin valtaoikeuksista moittimalla Sauli Niinistön (kok.) halua keskustella poliittisista puheenaiheista.

- Niinistö haluaa olla eduskunnan kilpailija presidenttinä, Lipponen kommentoi Niinistön edellistä puheenvuoroa.

Niinistö ihmetteli kolmen vuoden takaista lautaskiistaa, jossa vastakkain olivat keskustalainen pääministeri Matti Vanhanen ja presidentti Tarja Halonen. Lautaskiistan juju oli se, kuka sai osallistua Euroopan unionin johtajien kokouksiin.

Lautaskiista kietoutui sen ympärille, oliko EU-politiikassa kyse hallituksen johtamasta politiikasta vai presidentin johtamasta ulkopolitiikasta. Myöhemmin sovittiin, että EU-asioissa politiikkaa johtaa pääministeri.

Sauli Niinistö ärähti heti takaisin Paavo Lipposelle.

- Silloin kaksi kolme vuotta sitten vallitsi tällainen tilanne. Jos kuuntelisit tarkemmin, tietäisit tämän, Niinistö paukautti ja sai yleisön mylvimään.

Nainen sovitteli

Rkp:n Eva Biaudet ryhtyi saman tien sovittelijaksi kahden miehen riidassa.

- Lautasriita ei vahvistanut kenenkään poliitikon arvovaltaa, Biaudet sanoi lempeästi.

- Hyvä, että siitä päästiin ohi.

Biaudet'n oma kanta presidentin tehtävän todelliseen valtaan oli se, ettei Suomessa valtaa voida jakaa useille eri tahoille.

- Suomi on liian pieni maa. Presidentti voi hallituksen kanssa yhdessä rakentaa strategian, josta tehdään vahvaa politiikkaa, Biaudet.

Tähän jatkanut Pekka Haavisto (vihr.) hämmästeli istuvan presidentin Tarja Halosen aktiivisuutta presidentin valtaoikeuksista käydyssä keskustelussa. Hän kannatti esimerkiksi presidentin nimitysvallan kaventamista.

- Yksi on kansliapäälliköiden nimitykset. Se on kummallista, miksi presidentin pitäisi niistä päättää, Haavisto sanoi.

Keskustelun päätti Paavo Väyrynen (kesk.), joka nauratti yleisöä muistelemalla 1990-luvun loppua.

- Kuuntelin Paavon ja Saulin keskustelua. Ymmärrän, mitä sanotaan heidän yhteishallituksesta, että se on kuurojen keskustelua ja tulokset sen mukaisia, Väyrynen kuittaili.

Niinistö ja Lipponen eivät kyenneet tästä palautumaan ja keskustelu jatkui seuraavaan aiheeseen.

Jaa artikkeli: 

Kommentit

salakankee

"Itse olen lähes ruotsalainen"..

Onhan meissä jokaisessa sukujuuria ties minne, mutta ruotsalaiseksi itseään tituleeraava on yleensä niin tuoretta vuosikertaa, että puhutaan mieluiten isovanhemmista jne.

Noin 202 vuotta sitten me kaikki olimme vielä ruotsalaisia!

Oikein hieno suku ei geneettisesti ole aina paras mahdollinen, koska se on saattanut kaventaa valintamahdollisuuksia ja silloin etäiset sukulaiset ovat saattaneet pariutua; siitä taas saattaa johtua ns geneettisiä sairauksia. Satunnainen mustalainen suvussa "parantaa" aina geneejä ja antaa katseseen outoa paloa, josta naiset tykkää. Ei mitään suomalaista hailakkaa katsetta vaan poraavat silmät.

muuan

Eiköhän tässä ole kysymys etnisestä viiteryhmästä, joka on eri asia kuin kansallisuus. Edellinen on kyllä jonkin verran epämääräinen sidonnaisuus. Äidinkieli ei yksiselitteisesti sitä määrittele. Ehkä on luotettava vahvimmin ihmisen itsensä suuntautumiseen.

Näin ajatellen valtaosa Suomen asukkaista oli vuoteen 1809 saakkakin suomalaisia, myös suuri osa ruotsinkielisistä. Enkä haluakaan pitää esi-isiäni ruotsalaisina.

SIMO PERTTULA

Ulkopolitiikkaa hän johtaa yhdessä Valtioneuvoston kanssa. Joten pelottelu, että Niinistö vie Suomen Natoon, on käsittämätön.
Myöskään Eduskunnan kanssa ei Presidentti kilpaile. Nykyisistä ehdokkaista Niinistö on kansanvallan ystävä! Muista ei voi mennä takuuseen?

Salon Petri

Uuden Suomen uutisesta ei käynyt selville, että keskusteliinko tässä Akavan, SAK:n ja STTK:n presidenttitentissä työssään vammautuneiden ja sairastuneiden suomalaisten järkyttävistä tilanteista?

<--- Valtiokonttorin ja vakuutuslääketieteen miinakentät
Presidentinvaalit 2012 – Sisäilmamyrkyistä sairastuneiden tilanteet pääaiheeksi
Posted on marraskuu 17, 2011

"Sisäilmamyrkyille altistuneiden 800 000 suomalaisen joukko osaa arvostaa sellaista tasavallan presidenttiä, jonka puheiden ja tekojen välinen ero pysyy mahdollisimman pienenä."
http://suomi2017.wordpress.com/2011/11/17/presidentinvaalit-2012-sisailm...

markiino

Ajattelin ensimmäisellä kierroksella Soinia ja toisella Niinistöä.

Väyrynen ja Haavisto näyttää olevan nyt ylivoimaisia ainakin tähänastisten keskustelujen perusteella. Haavistoa taas tuntuisi olevan vaikea äänestää(ainakin vielä).

Väyrynen on pistänyt luun kurkkuun niin Niinistölle kuin Lipposelle.

Gotti

On kyllä säälittäviä vanhoja reppanoita nämä ehdokkaat. Eipä tarvitse paljon näissä vaaleissa äänestää.

MarkkuMatias

Kyllähän presidentin vallan väheneminen näkyi esimerkiksi viime hallitusneuvotteluissa. Ei meinannut hallitusta syntyä sitten millään. Taisi puuttua sparraaja.

No nyt on sitten saatu hallitus, jonka taustalla taitaa olla melkoisia keskinäisiä sopimuksia, joita ei kuitenkaan hallitusohjelmassa ole kirjattu. Esimerkiksi Kokoomuksen lähdössä miina-asiassa demarien ja vasemmiston kelkkaan haisee joku. Ehkä tilanne euro-maissaa on niin vakava, että jotta venettä ei keikutettaisi - menkööt miinat.

Jatkossa presidentin rooli tulee olemaan mielipidevaikuttaja ja kansakunnan unilukkari. Liian paljon tässä maassa menee asioita eduskunnassa läpihuutojuttuna, huolimatta useista muodollisista käsittelyistä, lävitse ilman, että asioita pohditaan laajemmalti kansalaispiireissä. Siksi pienet aktivistivähemmistö- ja eturyhmät ovat saaneet päätöksentekomme ja lainsäädäntömme perusteet vinoutumaan. Tästä oli varoittavia esimerkkejä viime hallituksenkin ajalta. Presidentin tulee nostaa valtakunnan kannalta tarkeitä aisoita esiin ja kehottaa kansalaisia kiinnittämään niihin huomiota. Hän ei siis jatkossa sano miten asiat pitää päättää,sillä päätöksenteko kuuluu viimekädessä eduskunnalle, jolle hallitus esittelee asiat päätettäväksi. Tässä eduskunnankin työskentelyssä olisi tarkistamisen varaa. Ei voi ole perustuslain mukaan niin, että nykyisen eduskunnan päätöksenteko on sovittu vuosia aikaisemmin joillakin foorumeilla. Tästä on lähipäivinä tulossa selkeä esimerkki. Tämä alkaa muistuttaa suunnitelmataloutta.

On muuten mielenkiintoista, miten nykyiset ministerit, pl. Kokomuksen ministerit, pelkäävät sitä Niinistön esittämää iltakoulua. Ovatko ministerimme niin alttiita mielipidemuokkaukselle, että eivät uskalla käydä presidentin luona vaihtamassa ajatuksa kasvokkain. Mitä he pelkäävät, lakihan on heidän suojanaan - eikö niin. Urpilainen turvautuisi haastattelunsa mukaan kännykkään yhteydenpidossa presidenttiin. Olisikohan se sitten turvallisempaa, kun voisi pysyä mahdollisimman kaukana presidentistä ! Ettei vaan presidentin ajatukset tarttuisi ministeriin... löytyisiköhän sitä presidenttivirusta vastaan rokotetta ?

Matti O Koskela

Edelleenkin täytyy vain todeta Väyrysen pesevän ainoana rautaisena ammattilaisena ylivoimaisesti koko porukan mennen tullen. Kansa on valitettavasti taantunut niin pölijäksi, pinnallistunut ja vieraantunut politiikasta, että ei ymmärrä parastaan ja jättää hänet valitsematta.

Soini on esillä vain esillä ollakseen ilman vakavaa tarkoitusta. Piudeesta ei enempää. Haavisto kantaa samaa ristiä minkä kanssa wienervalssikin sujuu.

Niinistö kansan symppiksena nostetaan altarille ja saa luvan aloittaa ompeluseuransa. Humaani mies, joka ei kuitenkaan ole presidentti-tehtävän tasolla. Jatkaa kyllä Halosen viitoittamalla, enhän nyt minä mutta nuo pojat. Ainoa agendansa patsastella ulkopolitiikan sivussa ja ohjata valtakunta Natoon.

Lipposta käy lähinnä sääliksi. Arhinmäki yrittää opetella hovinarrin elkeitä.

Jukka Mikkola

Tulevalta presidentiltä vaaditaan korkeaa moraalia nimenomaan toimiessaan arvojohtajana. Hän ei saa olla syyllistynyt aikaisemmassa toiminnassaan mihinkään moraalin kannalta kyseenalaisiin ”peleihin”. Maa on joutumassa tilanteeseen, jossa tarvitaan arvojohtajuutta. Tasavallan presidentiltä on viety ja ensi maaliskuussa (1.3.2012) viedään loputkin tärkeät valtaoikeudet. Hänestä on tehty arvojohtaja.

Oheisessa linkissä oleva osio ”Kohu, kritiikki ja keskustelu” herättää valitettavasti epämiellyttäviä kysymysmerkkejä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_V%C3%A4yrynen

Hesekiel

kumman kannatus tippuu enemmän ennen varsinaista vaalipäivää. Lipposen lähtökohta on vain sellainen, että hänellä on lähellä se tilanne, että mennään miinuspuolelle kannatusprosenteissakin. Puheissaan Lipponen on jo miinuksella reilusti.

balidomi

kun Väyrynen kisan jo kahdesti hävinneenä nyt on valinnut kansan naurattajan ja markkinapellen tien. Tietotaito näyttää jääneen Kekkosen aikaan ja kaikki kokemukset, muistelot, esimerkit ja kontaktit ovat kaukaa historiasta.
Kun tuli kerta jo koulupoikana sanottua, että minusta tulee tasavallan presidentti, niin nyt ei voi antaa periksi oli se sitten kuinka säälittävää tahansa.
Mielenkiintoista nähdä kuka sitten on syyllinen. Viimeksi se oli media.

Jouko Heyno

"Biaudet'n oma kanta presidentin tehtävän todelliseen valtaan oli se, ettei Suomessa valtaa voida jakaa useille eri tahoille."

Kuten Montesquieu, ja myös historian todellisuus, on osoittanut, nomen omaan vallan jakaminen "useille eri tahoille" on kansanvallan pysyvyyden edellytys.

Mainitkaapa yksi nykypoliitikko, joka haluaa kansanvaltaa.

Odottelen...

puutarhamies

Mungo DDR:n agenttina. No sehän on pelkkä tarinaa, mutta uskottava ajan tyylin mukaisesti.

Mungon tavalla käyttäytyvä "rauhan ja suvaitsevyyden" öykkäri ei herätä minussa muuta kuin vastareaktiota.

Katsotaan! Lipposta äänestävät ovat kansamme tyhmin, ja toisaalta itsensä pahiten myynyt (ilman kykyä seurata aikaansa) osa.